TES-tarinoita elävästä Suomesta

Yli 200 000 syytä liittyä joukkoomme

Joko tunnet Jaanan, Jarien, Justinen, Emilian, Elinan, Manun, Aleksin, Väinön, Oilin, Kimin ja Tommin tarinat? Heillä kaikilla on hyvä syynsä kuulua liittoon eikä se maksa kuin yhden prosentin palkastasi. Yhdessä tekemisessä on voimaa, sillä meitä on jo noin 200 000.

Lue tarinat ja katso videot, niin tiedät miksi. Liity sinäkin jo tänään.

Aleksi Mastosalo: ”Tärkeintä on pysyä TESsissä”

Autokorikorjaaja Aleksi Mastosalolle Teollisuusliiton jäsenyys on iloinen itsestäänselvyys. Pääluottamusmiehenä liittolaisuus on tuonut tekemiseen isomman vaihteen.

Espoosta kotoisin oleva 24-vuotias Aleksi suoritti peruskoulun jälkeen autoalan perustutkinnon Espoon Omniassa. Nuori mies olisi valinnut mieluummin mekaanikon työt, mutta kun koulussa ohjattiin korikorjaamon puolelle, ratkaisu osoittautui lopulta oikeaksi.

– En ole hetkeäkään katunut. Aloitin työt Kivenlahden InCar Oy:ssä heti valmistuttuani vuonna 2016 ja nykyään työskentelen saman yrityksen Espoonlahden pisteessä. Olen tosi tyytyväinen, Aleksi tuumii.

”Liitto pitää kaikkien puolta”

Metallityöväenliiton jäseneksi Aleksi liittyi jo opiskeluaikana vuonna 2014. Myöhemmin liitto muuttui Teollisuusliitoksi. Aleksin mukaan homma taisi mennä niin, että koulussa jäsenyyttä esiteltiin ja sitten liityttiin.

– Alusta asti oli selvää, että työläisenä kannattaa kuulua liittoon, sillä yksittäisen työntekijän on vaikeaa ajaa omia etujaan ja pitää kiinni omista oikeuksistaan. Sen sijaan, että olisin yksin, liitto on aina tukenani. Liitto pitää kaikkien puolta.

– Tämä on se tärkein asia, ja sitä myös kerron pääluottamusmiehenä työpaikallani kaikille. Edustan nyt 94 työntekijää, joista noin 30 kuuluu liittoon. Autoalalla on ilmeisesti ollut perinteisesti aika rauhallista, joten liittoon kuulumisen merkitystä ei ole ehkä kokonaan sisäistetty.

”Työehtosopimus on kova juttu”

Teollisuusliittoon kuuluminen merkitsee Aleksille parempia työehtoja ja vakaampaa työelämää.

– Työehtosopimus on kova juttu. Sen avulla turvaamme kaikkien työehdot ja oikeudet ja tuomme tasa-arvoa työelämään. Jos jokaisen pitäisi itse neuvotella eduista ja oikeuksista, silloin mahdollisesti pärjäisivät vain ne, jotka osaavat neuvotella. Liiton voimalla myös hiljaisimmat saavat hyvät työehdot ja mahdollisuuden vaikuttaa.

– Itse ajattelen, että suurin hyöty liitosta nousee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun ongelmia ilmenee. Ja onhan liittymisen kannalta faktaa sekin, että Teollisuusliitolla on hyvät, jäsenyyttä tukevat edut.

”Luottamusmies on työetu”

Pääluottamusmieheksi Aleksi ryhtyi, kun pyydettiin ja vaaleissa valittiin joulukuussa 2020.

– Luottamusmies on itse asiassa yksi työpaikan eduista kaikissa työhön liittyvissä asioissa. Uskon, että monen mielestä luottamusmiehelle on helpompi puhua kuin suoraan työnantajalle. Onhan se ongelmatilanteissa eri asia, jos työnantaja käskee tai luottamusmies pyytää, Aleksi sanoo.

– Oman roolini näen siten, että ajan työntekijöiden etua. Pitää kuitenkin muistaa, että työntekijän etu on myös firman etu. Toivon, että voin luottamusmiehenä auttaa eri osapuolia tiedonvälittäjänä, neutraalina sovittelijana ja neuvottelijana.

”Tes vaikuttaa elämäämme”

Aleksin liittoelämä on aktivoitunut luottamustehtävien kautta selvästi.

– Olen harkinnut asettua ehdolle ammattiosaston hallitukseen ja/tai keskittyväni nuorisotoimintaan. Seuraan aktiivisesti TES-neuvotteluja, sillä ne vaikuttavat meidän kaikkien elämäämme. Työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien takia tärkeintä on pysyä TESissä.

– Auto- ja konealan sopimustekstiä olen lukenut sen verran, että se alkaa olla hallussa. Olen esimerkiksi yhtenä pienenä asiana työntekijän pyynnöstä varmistanut, että 50-vuotissynttärit on TESin mukaan palkallinen vapaapäivä, Aleksi hymyilee.

Justine Bitka: ”Ilman liittoa ja TESsiä ei olisi hyvä olla”

Puuseppä-artesaani Justine Bitka arvostaa työehtosopimusta, koska ilman sitä moni asia olisi paljon huonommin. Paremman työelämän nimissä pääluottamusmies haluaa myös ”Tehdä Eväitä Seuraaville”.

Juvalla asuva 27-vuotias Justine on kotoisin Latvian Serenesta. Peruskoulun jälkeen Suomeen kotiutuneen Justinen tie vei ensin elintarvikevalmistajan oppiin ja töihin meijeriin, mutta kun työt loppuivat, Justine lähti opiskelemaan puuseppä-artesaaniksi Mikkeliin.

– Koulun kautta löysin koulutustani vastaavan työpaikan kotimaisia erikoiskalusteita valmistavasta erikoispuusepäntehtaasta Sisuwood Oy:stä Juvalta. Kun tykkäsivät minusta, sain vakituisen työpaikan. Olen työskennellyt koneistajana ja nyt kasausvastaavana, Justine kertoo.

– Tykkään työstäni, jossa saan tehdä käsillä. On myös kiva, että koti ja työpaikka ovat lähekkäin.

”Teollisuusliittoon? Miksipä ei!”

Teollisuusliitto tuli Justinen elämään vuonna 2015, kun työpaikan pääluottamusmies haki uusia jäseniä.

– Silloisen pääluottamusmiehen kanssa tuli puhetta, että kiinnostaisiko liittoon liittyminen, kun työpaikkakin oli vakituinen. Ajattelin heti, että miksipä ei.

– Mielestäni liiton toimintaan on hyvä saada lisää nuoria, koska kokeneempi sukupolvi eläköityy. Itse aktivoiduin liittoelämästä niin, että ehdotin itseäni pääluottamusmieheksi vuonna 2018, kun vaalit olivat tulossa. Tulin valituksi, ja tässä sitä nyt mennään, Justine kertoo.

– Pääluottamusmiehenä pidän huolta työntekijöiden eduista. Niitä ei välttämättä aina tunneta eikä niistä paljon edes puhuta. Kaikkia asioita ei ole aina osattu hoitaa ihan reilusti, joten tehtävässäni mietin niin työkaverina, sovittelijana kuin neuvottelijana, mikä voisi olla työpaikallamme paremmin. Kyse voi olla isoista tai pienistä asioista. Olen käynyt liiton koulutuksissa ja oppinut paljon.

”Työelämää parannetaan pienin askelin”

Kun kokemusta työelämästä on karttunut, Justinesta tuntuu, että elämä olisi outoa ilman työehtosopimusta. Yhdessä sopiminen on hyvän työelämän elinehto.

– Työelämää parannetaan pienin askelin, kun pidetään huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista. Pääluottamusmiehenä yritän vastata esiin tuleviin kysymyksiin, selvittää ja kehittää työntekijöiden edustajana asioita yhteistyössä työnantajan kanssa. Ja jos en jotain tiedä, voin koska tahansa kysyä apua liiton aluetoimistosta. Liitto edustaa vahvaa luottoa yhteisen hyvän tekemiseen.

– Haluan auttaa muita aina kuin voin. Se tuntuu hyvältä. Koronan takia en ole vielä päässyt pääluottamusmiehenä toimimaan niin aktiivisesti kuin haluaisin, osallistumaan tapahtumiin ja tapaamaan ihmisiä, mutta sekin aika tulee vielä.

”Liiton kautta emme ole yksin”

Jos liittoa ei olisi, moni asia olisi Justinen mielestä varmasti paljon huonommin.

– Ei olisi hyvä olla ilman liittoa ja TESsiä. Jos olisimme omillamme, olisimme heikoilla jäillä. Liiton kautta asiat ovat ehdottomasti paremmin. Saamme sieltä turvaa ja yhteisvoimaa. Liitto on merkittävä apu kaikille, koska liiton kautta emme ole yksin. Työnantajan hyvän tulee näkyä myös työntekijöiden hyvänä.

Työn touhussa ja kesken työpäivän Justine haluaa nostaa vielä esiin asian, josta jokainen työntekijä voisi olla tänä päivänä kiitollinen:

– On hienoa, että työt jatkuvat ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä.

Mikä on sinun TES-sanasi?

– Minun TES-sanani voisi muodostua sanoista Tee Eväät Seuraaville, eli vien pääluottamusmiehenä apua, tukea ja näkemystä eteenpäin, jotta kenenkään ei tarvitse aloittaa nollasta. Mitä paremmat eväät meillä on, sitä parempaa työelämää olemme rakentamassa.

Väinö Achrén: ”Mieti, mitä elämä olisi ilman TESsiä”

Pakkaaja-asentajaoperaattori Väinö Achrén luottaa ammattiliiton joukkovoimaan ja yhteistyöhön. Teollisuusliitto on tuonut elämään turvaa ja vakautta sekä koulutusta ja kollegoja.

Orion Oyj:n lääketehtaalla Salossa työskentelevä 30-vuotias Väinö opiskeli peruskoulun jälkeen merkonomiksi Loimaalla ja suoritti meijeristin elintarvikealan perustutkinnon Hämeenlinnassa.

– Lukioon en aikanaan halunnut, kun lukeminen ei oikein kiinnostanut enkä olisi pärjännyt, Väinö sanoo.

Yksi vuosi nuoren miehen elämästä hurahti armeijan vihreissä Säkylässä. Työelämän kokemusta on sittemmin karttunut myös taksikuskin hommissa.

– Kun Orionin Salon tehtaalle tuli paikkoja auki vuonna 2013, hakijoina oli satoja ex-nokialaisia. Laitoin oman hakemukseni menemään ja tulin valituksi. Aluksi opeteltiin töitä Turun tehtaalla, mutta kun Salon tehdas avattiin maaliskuussa 2014, siirryttiin sinne. Noin kahdeksan vuotta on pakkaaja-asentajaoperaattorin hommissa jo hurahtanut, Väinö kertoo.

”Liitto tuo joukkovoimaa ja joukkopainetta”

Väinö liittyi ammattiliiton jäseneksi syksyllä 2013. Ennen Teollisuusliittoa hän oli jo kuulunut MVL:ään ja TEAMiin, joten ammattiliittoelämä oli jossain määrin tuttua.

– Ihan omatoimisesti olen lähtenyt mukaan, mutta kotoa olen saanut kipinän. Äiti on toiminut Tehyn alaisen ammattiosaston puheenjohtajana ja sitä kautta tutuiksi ovat tulleet ammattiyhdistysasiat ja erilaiset käsitteet, kuten yleissitovuus, ansiosidonnaiset päivärahat, lomarahat ja vaikkapa pekkaset.

– Liitto edustaa minulle joukkovoimaa ja joukkopainetta päättäjien suuntaan. Liittolaisina olemme vahvempia kuin yksin. Työehtosopimukset edellyttävät yhdessä tekemistä porukalla, sillä harvalta löytyy taitoa työehtoihin liittyvistä asioista itsekseen lähteä sopimaan.

”Ilman liittoa kaikki eivät tulisi kuulluiksi”

Teollisuusliitto on tuonut Väinölle turvan ohella paljon muutakin, kuten hyviä koulutuksia ja kollegoihin tutustumista. Väinö on suorittanut mm. sihteerikurssin ja osallistunut nuorisotoimintaan.

– Koulutukset ovat tärkeitä, jotta pysyy kartalla maailman menosta ja voi päivittää osaamistaan. Liiton kautta löytyy apua silloinkin, kun oma pääluottamusmies ei osaa vastata, Väinö sanoo.

Teollisuusliittolaisena Väinö on halunnut viedä liittoasiaa eteenpäin oppilaitoksiin, kuten Paimion metsäkouluun ja Salon ammattikouluun. Oppilaitosyhteistyö on myös tärkeä uusien jäsenten rekrytointikanava.

– Olen esimerkiksi kertonut opiskelijoille, että liitto on ainoa organisaatio, joka neuvottelee heidän työehtosopimuksensa. Ilman TESsiä moni asia olisi toisin jo pelkästään palkkaa ajatellen: Suomessa ei ole minimipalkkaa, vaan laissa taidetaan puhua ns. kohtuullisesta korvauksesta.

– TES on tärkeä. Voi olla, että ilman sitä tekisimme 12-tuntistä työpäivää seitsemänä päivänä viikossa viiden euron tuntipalkalla. Ennen liittoja elämä oli pitkälti tuollaista. Ilman liittoa kaikki työläiset eivät tulisi kuulluiksi eikä meillä olisi pekkasia tai sairausajan palkkaa. Nämä asiat eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.

”Mieti, mitä elämä olisi ilman TESsiä!”

Väinö toimii Salon Teollisuustyöntekijöiden sihteerinä toista vuotta. Viime vaaleissa hänet valittiin ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi.

– Liiton toiminnassa motivoi se, että pääsen vaikuttamaan asioihin. Voin vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tapahtumia tai koulutuksia ammattijärjestö järjestää. Kun porukka eläköityy, mukaan tarvitaan nuorempaa sukupolvea, joten haluan kantaa oman korteni kekoon. Itse olen kasvanut maatilalla, jossa olen oppinut vanhemmiltani, ettei raha kasva puussa.

– Voi olla vaikeaa lähteä sopimaan itsenäisesti kaikista niistä asioista, joista työehtosopimuksissa yhdessä sovitaan. Paikallinen sopiminen voi tarkoittaa heikompaa palkkausta ja heikompia etuja ja oikeuksia. Kannattaa vakavasti miettiä, mitä työelämä olisi ilman TESsiä, Väinö pohtii.Väinö pitää paikallista sopimista valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen sijaan haastavana.

Elina Kinnunen & Jari Lahtinen: ”TES tuo tukea, turvaa ja tulevaisuutta”

Elina Kinnuselle ja Jari Lahtiselle ammattiliitto on ollut aina luonteva osa työelämää, tärkeä tukikohta, turvapaikka ja voimavara. TES tuo elämään varmuutta, vakautta ja jatkuvuutta.

Tuotannon työntekijä Elina Kinnunen ja kokoonpanija Jari Lahtinen työskentelevät työkavereina Harvia Oyj:n Muuramen tehtaalla saman sermin molemmin puolin. Elina kokoaa tarvikeosastolla monenmoisia saunatuotteita ja Jari saunan sydämiä eli kiukaita alusta alkaen pakettiin asti.

Elina liittyi ensimmäisen kerran ammattiliittoon lähihoitajaopintojen aikana ja siirtyi vaneritehtaalle töihin mentyään Puualan liittoon, joka sittemmin yhdistyi Teollisuusliittoon.

– Ei sitä 19-vuotiaana paljon pohdittu, liittyäkö liittoon, vaan täytettiin paperit niin kuin kaikki muutkin ja sitten oltiin liitossa, Elina hymyilee.

Jari liittyi liittoon aikanaan heti ensimmäisenä työpäivänään. Liittyminen oli aika itsestään selvää ja malli liittoon kuulumisesta tuli kotoa.

– Kassan takiahan sitä tuli alkuun liityttyä, kun ei silloin vielä oikein ymmärtänyt liiton muista tehtävistä, Jari sanoo.

Liitolla on todellakin merkitystä

Elina on työskennellyt ennen Harviaa vaneritehtaalla Säynätsalossa ja suorittanut siellä oppisopimuksella levyalan ammattitutkinnon. Elina on kouluttautunut myös lähihoitajaksi ja työskennellyt jonkin aikaa päiväkodissa.

– Teollisuusala on minun juttuni. Kun aloitin Harvialla maaliskuussa 2021, tuntui kuin olisin kotiin tullut. Koen olevani omalla alallani ja tykkään työstäni todella paljon. Se on vaihtelevaa ja monimuotoista: välillä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa, välillä tehdä itsekseen, Elina kertoo.

Sermin toisella puolella työskentelevä Jari on ollut Harvian palveluksessa seitsemän vuotta. Aiempaa työkokemusta löytyy niin raksatöistä kuin taloelementtien ja mekaanisten tiivisteiden valmistuksesta. Plakkarissa on tietotekniikan perustutkinto ja metallialan koneistajan ammattitutkinto.

– Vuosien työelämä on osoittanut liittoon kuulumisen merkityksen. Jos nuorena sitä ei vielä ajatellutkaan, nyt sen ymmärtää paremmin, Jari toteaa.

Liittoon kuuluminen on tärkeä juttu

Liittoon kuuluminen merkitsee Jarille ja Elinalle tukea, turvaa ja tulevaisuutta.

– Yksi tärkeä syy liittoon kuulumiselle on työttömyyteen varautuminen. Liiton jäsenenä saan ansiosidonnaista päivärahaa. Liitto tuo turvaa, jos työelämässä tulee vastoinkäymisiä. Tiukan paikan tullen voin luottaa siihen, että liitto on tukenamme, Elina tuumii.

Jari on samaa mieltä.

–Yleissitovuuden ja työehtosopimuksen ansiosta tiedän, mitä minulle kuuluu ja mitä voin vaatia ja toisaalta, mitä työnantaja voi minulta vaatia. Kun tietää oikeudet ja kuuluu liittoon, peli on reilua molemmin puolin, niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta.

Jarin yksi ensimmäisistä liittomuistoista vie aikaan, jolloin hän työskenteli talotehtaalla.

–Liiton kassalla oli iso merkitys, koska töitä oli vain sen aikaa, kun taloja rakennettiin ja väliajat oltiin työttöminä. Ilman liittoa työttömyyskorvausta olisi tullut alle 20 euroa päivässä, mutta liiton kautta tuli noin 60-70 euroa. Nuorelle miehelle se oli iso juttu, Jari kertoo.

Edut eivät ole itsestäänselvyyksiä

Teollisuusliiton neuvottelemat työehtosopimukset tuovat Jarin ja Elinan elämään parempia työehtoja ja työelämän vakautta.

– Mitä useampi liittoon kuuluu, sitä vahvempia olemme neuvotteluissa. Liitto merkitsee joukkovoimaa ja turvaa ja yhteisiä sääntöjä sekä tärkeitä saavutettuja etuja, kuten työttömyysturvaa ja oikeusturvaa, Jari korostaa.

– Jos ei olisi liittoa sopimassa työntekijöiden eduista, kuinka pysyviä paikallisesti sovitut edut olisivat ja kuinka sovituista asioista pidettäisiin kiinni? Voisi olla aika erilaista. Miten kävisi vaikka lomien, lomarahojen, vuorolisien ja sairasajanpalkkojen? TES merkitsee minulle sitä, että työelämää koskevat asiat on sovittu ja niitä tulee noudattaa niin työnantajan kuin työntekijän, Elina pohtii.

– Liitto on neuvotellut puolestamme monia asioita, joita voidaan pitää itsestäänselvyyksinä, vaikka ne eivät sitä ole. On hienoa, että meillä on esimerkiksi pekkaset ja selkeät työvuorot, joiden avulla elämää voi suunnitella pidemmälläkin aikavälillä, Jari lisää.

Ai, että elämää ilman liittoa?

–Tuohon en osaa vastata, koska se ei ole minulle vaihto-ehto. En osaa edes ajatella elämää ilman liittoa. Vaikka joukkovoiman käyttöä ei ole tarvittu tai sitä ei huomaa, on tärkeää tietää, että se on olemassa siellä, missä neuvotellaan. Luotan TESsin tulevaisuuteen – sehän se tässä on se tärkein asia, Jari vastaa.

Elina ja Jari arvostavat myös liiton kautta tulevia muita etuja.

– Kuulun mielelläni liittoon, jossa ovat kaikki työkaveritkin. On mukava osallistua vaikka yhteisille retkille ja reissuille. On myös hienoa, että liiton puoleen voi aina kääntyä, kun tarvitsee apua ja että liitosta saa aina puhelimitse kiinni ihmisen. Olen jäsenenä niin tyytyväinen kuin vain voi olla, Elina sanoo.

– Teollisuusliitto tarjoaa paljon hyviä etuja, kuten vakuutuksia tai vaikkapa edullisesti vuokrattavia lomamökkejä. Myös ammattiosaston järjestämät reissut, kevätretket, teatterimatkat, perhepäivät ja pilkkikisat ovat tärkeitä. Muuramen ammattiosaston jäsenenä voin olla itsekin järjestämässä reissuja, tapahtumia ja koulutuksia sekä rekrytoimassa uusia jäseniä, Jari listaa.

Emilia Lahdenperä: ”Teollisuusliittoon kuulumisesta tulee turvallinen olo”

Levyseppähitsaaja Emilia Lahdenperälle Teollisuusliittoon kuuluminen on positiivinen itsestäänselvyys. Ilman liittoa pieni ihminen olisi Emilian mukaan aika heikoilla.

Torniossa asuva 26-vuotias Emilia aloitti kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opinnot vuonna 2017. Kun toisen opiskeluvuoden aikana elämään tuli vakituinen työpaikka, Emilia jatkoi opintoja oppisopimuksella ja valmistui 2018.

– Opinnot sujuivat aika vauhdikkaasti, Emilia hymyilee.

– Mietin pitkään, mitä haluan tehdä isona. Jostain syystä hitsaaminen oli aina kiinnostanut, joten ajattelin kokeilla. Olihan se aikamoinen hyppy tuntemattomaan, mutta en ole valintaani päivääkään katunut.

”Reissutyö sopii minulle hyvin”

Hitsaamisen vetovoimaa on Emilian mukaan vaikea selittää, mutta ”siinä vain on sitä jotakin”.

– Hitsaaminen on rauhoittavaa. Olen työssäni ikään kuin omassa maailmassasi maski päässä – näkemättä ja kuulematta muuta maailmaa. Se on seesteistä tekemistä, Emilia tuumii.

Uransa toiseen ja nykyiseen työpaikkaansa, Kosken Asennus Oy:hyn, Emilia siirtyi vuonna 2020. Nykyisiin töihin kuuluu muun muassa kokoonpanohitsaamista, mutta myös laiteasennuksia.

– Tykkään reissutyöstä ja tässä työpaikassa se onnistuu. Meillä ei ole vakituista työpistettä, vaan reissaamme eri paikkakuntien välillä sen mukaan, miten töitä eri tehtailla riittää. Välillä tehdään tiiviimmin töitä, välillä vähän vähemmän. Tämä sopii minulle hyvin.

”Liitossa ei jää koskaan yksin”

Emilia tunnustautuu onnelliseksi pohjoissuomalaiseksi. Torniossa on hyvä elää ja asua puolison, tyttären, sisarusten ja muun perheen kanssa. Hevosia ja ratsastamista harrastava Emilia rakastaa pohjoisen rauhallisuutta ja luonnon läheisyyttä.

– Täällä mettää ja peltoa riittää.

Teollisuusliittoon Emilia liittyi heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Liittyminen oli ikään kuin positiivinen itsestäänselvyys, mikä on osoittautunut myöhemmin hyödylliseksi.

– Korona-aikana olisin ollut lirissä ilman liittoa ja ansiosidonnaista päivärahaa, kun työt ajoittain vähenivät. Ei tullut paniikkia, kun tiesi, ettei ole tyhjän päällä. Teollisuusliittoon kuulumisesta tulee turvallinen olo. Aina voi soittaa liittoon, jos tarvitsee apua eikä koskaan jää yksin, Emilia korostaa.

”Työehtosopimuksesta löytyy kaikki”

Jos liittoon kuuluminen tuo turvaa ja varmuutta, liittoon kuulumattomuus toisi stressiä ja epävarmuutta.

– Kaikki maksaa edelleen, vaikka ei olisi töitä. Kun kuuluu liittoon, elämä jatkuu ja laskujen maksukin hoituu, Emilia sanoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelevä Emilia seuraa uutisia ja työehtosopimusneuvotteluita sekä säännöllisesti myös Teollisuusliiton nettisivujen sisältöä.

– TES merkitsee paljon, koska siitä löytyy kaikki. Ilman työehtosopimusta ja liiton voimaa pieni ihminen olisi aika heikoilla. Työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, joten niiden eteen pitää tehdä töitä. Kun kuulun liittoon, koen olevani osa isoa porukkaa, joka tuo vipuvoimaa neuvotteluihin.

Mansoor ”Manu” Hashimi: ”Tottakai Teollisuusliittoon!”

Linjaston valvojana ja pakkaajana työskentelevä Mansoor ”Manu” Hashimi sanoi Teollisuusliitolle ”tottakai” heti, kun asia tuli työpaikalla puheeksi.

Afganistanista kotoisin oleva Mansoor, nyt 32-vuotias tamperelainen Manu, tuli kiintiöpakolaisena Suomeen isän, äidin, kahden veljen ja pikkusiskon kanssa helmikuussa 2003. Ensimmäiset muistot liittyvät asioihin, joita hän ei ollut koskaan nähnyt tai kokenut: Nokialla oli nietoksittain lunta ja 20 astetta pakkasta.

– Koulun, kevään ja jalkapallon kautta aloin tutustua yhteiskuntaan, kieleen ja ihmisiin. Kun olin opiskellut vuoden suomea, seiskaluokalla lukujärjestykseen tulivat myös englannin ja ruotsin opinnot, mikä oli aika haastavaa, Manu muistelee.

Yläasteelta Manu siirtyi lukioon. Vuonna 2008 hän sai Suomen kansalaisuuden ja vuonna 2011 oli armeijan aika. Teollisuusliittoon Manu liittyi pian sen jälkeen, kun hän oli aloittanut työt alumiinituotteita ja -järjestelmiä suunnittelevassa ja valmistavassa Purso Oy:ssä.

– Pääluottamusmies tuli kertomaan liiton toiminnasta, joten ajattelin heti, että tottakai liityn. Liittoon kuuluminen on tuki ja turva sen varalta, että jäisin vaikka joskus työttömäksi, Manu tuumii.

”Jo kymmenen vuotta työelämää”

Kun Manu pääsi vuokrafirman kautta Pursolle, hän ajatteli tehdä töitä vähän aikaa ja miettiä samalla jatko-opintoja. Kun eteen tuli vakituinen paikka, Manu ajatteli tehdä töitä niin kauan kuin hän tietää, mitä tulevaisuudelta haluaa.

– Nyt on hurahtanut kymmenen vuotta ja opinnot ovat mielessä parin vuoden perspektiivillä. Olen siis viihtynyt hyvin, Manu hymyilee.

Pakkaamossa Manu teki töitä noin kahdeksan vuotta kolmessa vuorossa. Kun kolmivuorotyö alkoi vähitellen painamaan, Manu kysyi esimieheltä mahdollisuutta päästä joko päivävuoroon tai kaksivuorotyöhön. Tällä hetkellä Manu työskentelee linjaston valvojana ja pakkaajana.

– Kaksivuorotyössä on helpompi järjestää työn ulkopuolista elämää puolisoni kanssa. Pyrin pitämään itsestäni huolta, harrastan edelleen jalkapalloa, käyn salilla ja lenkkeilen.

”Luotan siihen, että liitto ajaa asiaani”

– Liitto huolehtii siitä, että työntekijöillä on työpaikalla asiat hyvin. Itsellä ei olisi aikaa ja osaamista paneutua vastaaviin asioihin. On hienoa, että liiton ihmiset ovat oikeasti tehneet puolestamme ison työn ja sopineet niistä asioista, joista pidetään kiinni.

Manu kertoo seuraavansa jokin verran työehtosopimusneuvotteluja.

– Parasta kuitenkin on se, että tiedän liiton hoitavan, kehittävän ja neuvottelevan työntekijöiden asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Kun minulla on liiton tuki takanani, voin itse keskittyä työn tekemiseen ja muuhun elämään.

– Mielestäni hyvä TES on sellainen, joka on tasapuolisesti molemmille osapuolille hyvä – niin työntekijälle kuin työnantajalle. Aina ei voi vain pyytää toiselle puolelle lisää. Voin olla tyytyväinen TESiin, koska luotan siihen, että liitto tekee työtä työntekijöiden hyväksi.

”Suomi on hieno paikka asua”

Manu on osallistunut muun muassa liiton alle 36-vuotiaille järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on ollut mukava viettää aikaa sekä vaihtaa muiden kanssa ajatuksia työstä ja muustakin elämästä.

– Osallistuin mielelläni myös tähän kampanjaan, jotta voin antaa jotain yhteisen edun hyväksi sekä auttaa ja vaikuttaa.

– Ilman liittoa elämä olisi epävarmempaa, vaikka Suomi onkin hyvinvointivaltio, joka pitää kansastaan huolta. Liiton jäsenyys tuo mielenrauhaa ja tarjoaa mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin ja ryhtyä vaikka opiskelemaan työn ohella.

– Pidän Suomea kotimaanani, vaikka synnyinmaani onkin Afganistan. Suomi on hieno paikka asua. Haluan asua täällä, tehdä työtä ja menestyä, Manu sanoo.

Sahatyöntekijä Jaana Järvinen: ”En voisi kuvitella työelämää ilman liittoa”

Liiton jäsenyys ei ollut Jaana Järviselle aikanaan itsestäänselvyys, mutta kun hän pääsi vauhtiin, se vei mennessään. Tänä päivänä Jaana on paitsi vankkumaton jäsen, myös työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies.

Vierumäellä asuva Jaana valmistui kaupalliselle alalle samoihin aikoihin, kun Suomi syöksyi 1990-luvun lamaan. Koska työllistyminen oli hankalaa, Jaana aloitti iltalukion.

Vuonna 1995 tie vei sahatavaraa ja sen jatkojalosteita valmistavaan Vierumäen Teollisuus Oy:hyn, joka tunnetaan nykyään nimellä Versowood Oy. Ensimmäiset kymmenen vuotta hurahti määrämittauslinjalla ja seuraavat kymmenen sahalla särmääjänä. Jaana on ajan saatossa saanut kehittää moniosaamistaan ja työskentelee nykyisin vaihtelevissa töissä niin sahurina, särmärinä kuin linjanvalvojana.

Hyvä fiilis kehittämisestä

Luottamusmies Jaanasta tuli silloisen luottamusmiehen lopetettua kesken kauden – ja yllytettynä uusien haasteiden pariin. Luottamusmiehenä hän edustaa työntekijöitä omalla työosastollaan, toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä sekä auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa yhteistyössä pääluottamusmiehen kanssa.

– Kiinnostuin myös työsuojelusta ja tulin valituksi varatyösuojeluvaltuutetuksi, työsuojeluvaltuutettuna sekä varapääluottamusmiehenä nyt toimiva Jaana kertoo.

– Uudet asiat tuovat mukavaa vaihtelua. Olen käynyt monet teemaan sopivat liiton koulutuksetkin läpi. Erityisen tärkeinä olen kokenut perus- ja jatkokurssin, joita suosittelen muillekin. Näissä tehtävissä kehittyy monin tavoin, sillä työturvallisuus on jatkuvaa kehitystä eivätkä neuvottelutkaan lopu. Aina tulee hyvä fiilis, kun on saanut jotain asiaa paremmaksi, Jaana hymyilee.

Ei elämää ilman liittoa

Liittoon liittyminen ei ollut Jaanalle aikanaan itsestäänselvyys.

– Ei koulussa liitoista tai TESseistä mitään puhuttu. Kun pääluottamusmies sitten tuli töissä juttelemaan asiasta, päätin liittyä. Todella hyvä juttuhan se on ollut, Jaana tuumii.

– TES on tärkeä työväline, sillä siinä on sovittu monia asioita työntekijälle paremmaksi kuin työlainsäädännössä. Teollisuusliiton jäsenyys merkitsee yhdessä sopimista, joukkovoimaa, tukea ja turvaa. Liiton jäsenenä saan nauttia kaikista TESsin hyvistä puolista, pääluottamusmiehen tuesta, paikallisista sopimuksista ja asiantuntijaneuvoista työelämän eri vaiheissa sekä tarvittaessa vaikka lakiavusta.

– Tänä päivänä en voisi kuvitellakaan sellaista työelämää, jossa en kuuluisi liittoon.

Sukkaneuloja Oili Vilo-Pohja: ”Elämässä täytyy olla tukipilareita – kuten liitto”

Oili Vilo-Pohja on kuulunut liittoon työuransa alusta alkaen. ”Samassa liitossa olen ollut vuodesta 1994 eli liki 30 vuotta, vaikka osasto on välillä vaihtunut. En osaa edes kuvitella sellaista vaihtoehtoa, etten kuuluisi liittoon”, Oili tuumii.

Oilin taustalta löytyy kemian prosessihoitajan tutkinto Pirkanmaan ammattiopistosta, mutta koska valmistuminen osui 1990-luvun lamaan, oman alan töitä ei koskaan löytynyt. Ura sukkaneulojana starttasi, kun hän parikymppisenä pääsi töihin pälkäneläiseen, sukkia ja trikoovaatteita valmistaneeseen Vendi Oy:hyn.

Yhteentoista Vendi-vuoteen mahtui lukematon määrä neulottuja sukkia sekä kahden lapsen syntymä. Kun yritys ajautui konkurssiin syksyllä 2005, Oili jäi työttömäksi. Hän työskenteli sittemmin puolitoista vuotta Saarioisella ja sai kolmannen lapsen. Vuonna 2022 tamperelainen Sidoste Oy haki sukkaneulojia, joten Oilin tuttu ura sai jatkoa. Se ura jatkuu edelleen, joskin matkaan kuuluu pieni koukkaus viheralan kautta.

”Viikkoon ei mahdu kahta samanlaista päivää”

− Halusin kokeilla jotain uutta, joten aloitin vuonna 2015 puutarha-alan perustutkinnon Hämeen ammatti-instituutissa, josta valmistuin viheralan puutarhuriksi. Ehdin työskennellä pälkäneläisessä puutarhaliikkeessä vuoteen 2019, kunnes yritys lopetettiin. Silloin pääsin takaisin Sidosteelle, Oili kertoo.

Sukkaneulojan työ on Oilin mukaan pitkälti käsityötä yhdistettynä koneiden kanssa toimimiseen. Työpäivään kuuluu 25–30 konetta sekä tiimityötä laitosmiesten kanssa, jotta koneet pysyvät käynnissä ja erilaisia sukkia – villa- ja pörrösukista urheilusukkiin ja perinteisiin puuvillasukkiin – saadaan valmistettua mahdollisimman paljon kahdessa vuorossa.

− Työ on hyvin monipuolista eikä viikkoon mahdu kahta samanlaista päivää. Sukkaneulonta edellyttää tarkkuutta, ripeyttä ja näppäriä sormia, Oili sanoo.

Oilin työnantajalla on pitkä historia suomalaisena yrityksenä vuodesta 1945. Viime vuonna valmistui noin miljoona sukkaparia, ja tänä vuonna tahti sen kuin kiihtyy. Ihmisille on nyt entistäkin tärkeämpää laatu, kestävyys, kotimaisuus ja lähellä valmistetut tuotteet.

”Mitä korkeampi liittymisaste on, sitä vahvempia olemme”

− Liityin liittoon, heti kun menin aikanaan Vendille töihin. Luottamushenkilö tuli tuolloin asiasta puhumaan, ja alusta asti oli selvää, että liittoon kuulutaan. Liitto on pysynyt aina samana, vaikka osasto on välillä vaihtunut, tekstiili ja muotialalla työskentelevä Oili kertoo.

− Olen kokenut liittoon kuulumisen tärkeäksi enkä voisi edes kuvitella muuta vaihtoehtoa. Liiton merkitys on korostunut etenkin niissä tilanteissa, jolloin olen ollut työttömänä tai lomautettuna. Luottamushenkilöltä ja liitosta olen saanut aina apua. Mitä korkeampi liittymisaste työpaikalla on, sitä vahvempia olemme. Liitossa yksinkertaisesti täytyy olla mukana – ilman sitä olisi turvaton olo. On hyvä kuulua johonkin.

Jäsenyys merkitsee Oilille myös yhteisöllisyyttä. Hän on viime aikoina kiinnostunut Murikka-opiston koulutuksista ja tapahtumista.

− On hienoa, että erilaisia kursseja löytyy tavallisille työntekijöillekin. Nyt jo mietin, mille kurssille seuraavaksi ilmoittautuisin, Oili hymyilee.

Valaja Kimi Sarkkila: ”Työelämän turva – sitähän se liitto on”

Kimi Sarkkila ei oikeastaan edes haluaisi miettiä työelämää ilman liittoa. Liitto on kulkenut mukana elämässä jo opiskeluajoista alkaen ja siitä on kasvanut oleellinen osa työhistoriaa.

31-vuotias Kimi opiskeli aikanaan levyseppähitsaajaksi ja aloitti työt silloisessa Ruukissa eli nykyisessä SSAB Europe Oy:ssä vuonna 2013. Muutamaa vuotta myöhemmin Kimi sai vakinaisen paikan sulaton teräsaihioiden valmistuksessa.

− Tätä työtä ei opita koulussa, vaan työtä tehdessä, Raahesta kotoisin oleva, Raahessa perheensä kanssa asuva ja Raahessa työskentelevä Kimi tuumii.

Kimin työnantaja SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö ja johtava erikoislujien terästen sekä niihin liittyvien palveluiden toimittaja ja fossiilivapaan teräksenvalmistuksen edelläkävijä. Perämeren rannalla, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Raahe on noin 25 000 asukkaan kaupunki, jossa teräs- ja metalliteollisuudella on iso rooli.

− Raahe elää tehtaasta, Kimi summaa.

”Liitto on työelämän turva”

Kimi on kuulunut liittoon opiskeluajoista alkaen. Työelämästä on tullut osa liittohistoriaa vahvan liittoon kuulumisen myötä.

− Muistan, että minulta on suunnilleen aina kysytty, kuulunko liittoon. Liittoon kuulumisen tunne on vahva, koska se on tärkeä osa työelämää. Pidän suuressa arvossa kaikkea sitä, mitä liitto on saavuttanut vuosien varrella muun muassa työehtosopimuksiin liittyen. Kyse on työelämän turvasta – sitähän se liitto on.

Kimi on aktiivinen liiton jäsen ammattiosastonsa hallituksen varajäsenenä, ammattiosaston nuorisojaoston puheenjohtajana ja luottamusmiehenä. Luottamustehtävien kautta myös TES ja sen merkitys ovat tulleet tutuiksi.

− Ammattiosastolle kiitos, että olen saanut roolia. Luottamusmiehen tehtävät ovat kiinnostaneet aina, joten oli hienoa, kun tähän avautui mahdollisuus. Luottamusmiehen roolissa riittää tehtävää erilaisten asioiden parissa laidasta laitaan. Meillä on hyvä porukka ja hyvä yhteys työnantajan kanssa, Kimi kertoo.

Työelämää ilman liittoa?

− En haluaisi ehkä edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että liittoa ei olisi. Se on vaan niin selkeä homma, että liittoon kuulutaan. Yhdessä olemme vahvempia, Kimi vastaa.

− Vaikka itselleni liiton jäsenyys on selvää, kaikille se ei sitä ole. Olisi hyvä, että nuoret tietäisivät enemmän työelämän kehittämisestä ja liittoon kuulumisesta, koska asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä. On hyvä ymmärtää, kuinka tärkeä asia TES on työelämässä pelisääntöineen.

Vuorotyötä tekevä Kimi katsoo tulevaisuuteen kiinnostunein silmin. Tavoitteena on kehittyä työtä tekemällä alan moniosaajaksi.

− Nautin nykyisestä työstäni. Katsotaan sitten, mitä elämä jatkossa tuo tullessaan.

Koneistaja, pääluottamusmies Tommi Kinnunen: ”Se oli alusta asti selvää: haluan kuulua liittoon”

41-vuotiaalla Tommi Kinnusella on 22 vuoden kokemus sekä CNC-koneistajan työstä että liittoon kuulumisesta. ”Heti liityin, kun alalle lähdin. Liiton asiat ovat aina olleet lähellä sydäntäni”, Tommi sanoo.

Iisalmesta kotoisin olevan Tommin tie vei CNC-koneistajan perustutkinnon suorittamisen ja armeijan jälkeen töiden perässä Jyväskylään. Oma ala ja uravalinta osoittautuivat alusta asti oikeiksi.

– Käsillä tekeminen ja metallityöt ovat aina kiinnostaneet ja kiinnostavat edelleen. Työhön kuuluu mm. työstökoneiden ohjelmointia ja virtausmittareiden osien sorvaamista. Viihdyn hyvin, koska tässä työssä riittää opittavaa ja kehitettävää eikä koskaan voi olla valmis.

”On mukava olla samassa veneessä”

Tommin työpaikka löytyy tänä päivänä parinkymmenen kilometrin päästä kotoa eli Muuramesta. Työnantaja, Kytölä Instruments Oy, on vuonna 1945 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa tarkkuusinstrumentteja teollisuuden ja laitevalmistajien virtausmittaus-, valvonta- ja säätötarpeisiin.

– Työurani alusta asti oli selvää, että haluan kuulua liittoon. Se on tuki ja turva – vähän sama asia kuin olisi hyvin hoidetut vakuutukset kunnossa, Tommi summaa.

Muurame 344 -ammattiosastoon kuuluva Tommi arvostaa liiton tuomaa yhteisöllisyyden tunnetta, yhdessä tekemistä ja uusia ystäviä.

–  On mukava olla samassa veneessä, osallistua erilaisiin tapahtumiin, retkille, liiton järjestämille risteilyille tai vaikka pilkkikilpailuihin.

”Kun saa olla apuna, tulee hyvä mieli”

Luottamustehtävät ovat vieneet mennessään. Tommi on työpaikallaan niin pääluottamusmies, ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu kuin ammattiosastonsa hallituksen varajäsen. Edunvalvonta- ja työsuojeluasiat sekä työelämän kehittäminen kiinnostavat.

– Onhan tässä montaa rautaa tulessa. Tykkään vaikuttamistyöstä sekä siitä, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Haluan ylipäätään auttaa ihmisiä elämässä, joten näissä tehtävissä sitä pääsee tekemään. Kun saa olla apuna ja ratkaista ongelmia, siitä tulee hyvä mieli.

Luottamustehtävissä Tommi kokee olevansa neuvottelija, sopija, tiedonvälittäjä ja hyvän ilmapiirin rakentaja. Tsemppaaminen ja auttaminen edistävät hyvää työn tekemisen fiilistä, mikä puolestaan edistää hyvän tuloksen tekemistä.

”Pelisääntöjä jääkiekossa ja työelämässä”

Tommin mukaan omalla työpaikalla asiat sujuvat jouhevasti työehtosopimuksen mukaan.

– Ihan niin kuin esimerkiksi jääkiekossa tarvitaan pelisääntöjä, samoin niitä tarvitaan työelämässä, ettei tule paitsioita. Meillä on myös hyvä keskusteluyhteys johtoportaan kanssa: tarpeen mukaan reagoidaan nopeasti ja asioita voidaan viedä eteenpäin matalalla kynnyksellä.

Liiton etuihin Tommi lisää Murikka-opiston koulutukset ja tapahtumat sekä – näin kesäloman kynnyksellä –

koko perheen reissun Särkänniemeen, joka sekin liittyy Teollisuusliittoon ja yhteiseen kesäpäivään.

– Perheeseeni kuuluu puolison lisäksi 12-, 10- ja 1,5 -vuotiaat pojat sekä 7-vuotias tyttö. Ei käy tällä porukalla elämä tylsäksi, Tommi hymyilee.

Huoltomies Matti Pienmunne: ”Liitossa kaikki pitävät toisistaan huolta”

Matti Pienmunne on aktiivinen liiton jäsen, pääluottamusmies ja työntekijöiden äänitorvi.

– Haluan nostaa esiin, mitä kaikkea liiton jäsenenä saa ja toisaalta, mistä jäisi ilman jäsenyyttä paitsi.

Varkaudesta kotoisin olevalle Matille opintojen suunta oli peruskoulun jälkeen selvä. Koska autot olivat kiinnostaneet pienestä pitäen, tie vei suoraan ajoneuvoasentajan opintojen pariin. Liittoon Matti liittyi ensimmäisen kerran jo ammattikouluaikana.

Valmistumisen jälkeen tekemistä on riittänyt mm. asennus-, sähkö-, hitsaus- ja huoltotöissä eri puolilla Suomea. Nyt Matti asuu vaimonsa ja tyttäriensä kanssa Mikkelissä. Työpaikkana on mekaanisen puuteollisuuden alalla toimiva Misawa Homes of Finland Oy, jonka päätuotteena on japanilaisten pientalojen rakentamiseen tarkoitettu puutavara.

”Jonkun on pidettävä muiden puolia”

Matti on viihtynyt nykyisessä huoltomiehen työssään jo toistakymmentä vuotta. Parasta työssä ovat työkaverit ja monipuoliset työtehtävät. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, sillä aina riittää huollettavaa, korjattavaa ja kunnostettavaa.

Pääluottamusmiehenä Matti aloitti 2015, koska ”jonkun on pidettävä muiden puolia”. Matti on paiskinut töitä yrityskohtaisen työehtosopimuksen puolesta työntekijöiden asioiden eteenpäin viejänä sekä ollut mukana Teollisuusliiton kampanjassa, jonka myötä liittoon löytyi uusia jäseniä.

– Pääluottamusmiehenä olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut ymmärtämään vielä paremmin niin liiton toimintaa kuin yleisesti työelämää. Joku palo tähänkin hommaan löytyy, Matti tuumii hymyillen.

”Kaikki oli voittoa, mitä TESsiin saatiin”

Vaikka liiton jäsenyys on Matille itsestäänselvyys, sitä ei ole työehtosopimuksen synnyttäminen.

– Asioista on neuvoteltava ja sovittava saman pöydän ääressä. Olen kuunnellut työntekijöiden näkökulmia ja pyrkinyt saamaan TESsiin juuri niitä asioita, joita työntekijät haluavat. Yrityskohtaisesti sopimalla saimme aikaan paremman sopimuksen kuin olisi saatu valtakunnallisella tasolla.

– Parannuksiin kuuluvat mm. yhden palkallisen arkipyhän mukaan saaminen ja sairaslomien palkanmaksun kehittäminen. Olen tyytyväinen nykyiseen sopimukseen, vaikka olihan siinä vääntämistä. Kaikki oli voittoa, mitä TESsiin saatiin. Ilman sitä tulevaisuus olisi paljon huonompi, joskin aina riittää lisää kehitettävää.

”Millainen viidakko työelämä olisi ilman liittoa?”

Matti pitää tärkeänä uusien jäsenten hankkimista Teollisuusliittoon. Hän haluaa esimerkiksi nostaa esiin, mikä on liiton rooli ja mitä kaikkea työntekijät saavat yhden prosentin vuosittaisella jäsenmaksulla – ja toisaalta sitä, mistä työntekijät jäisivät paitsi ilman jäsenyyttä.

– Teollisuusliiton kautta saa paljon muutakin kuin työttömyyskassan palvelut. Se on yhtenäinen rintama, jossa kaikki pitävät toisistaan huolta. En osaa edes kuvitella, millainen viidakko työelämä olisi ilman liittoa. TES merkitsee kaikille yhtenäisiä pelisääntöjä. Jos niitä ei olisi, minkä mukaan sitten mentäisiin, Matti summaa.

Varhaisjakaja Pekka Hildén: ”Yhdessä olemme enemmän”

Ruovedeltä kotoisin olevalle Pekka Hildénille lehdenjakaminen tulee verenperintönä.

− Mummi jakoi postia 1940-luvulta lähtien mopolla ajaen – ja hoiti siinä samalla asiakkaiden halonhakkuut ja kaupassakäynnit. Se oli sitä aikaa, kun Posti oli täyden palvelu talo, Pekka hymyilee.

Nykyään Pekka asuu Pirkkalassa perheensä kanssa. Myös 7-vuotias tytär on jo alkanut kulkea isänsä jalanjäljissä.

− Minka tykkää käydä kokouksissa kanssani. Olenkin sanonut, että hänestä tulee vielä jonain päivänä luottamushenkilö.

”Jokin tässä työssä vaan vetää”

Pekka kuvailee opintohistoriaansa ”ei niin kummoiseksi”. Taustalta löytyy kokki- ja tietotekniikkaopintoja sekä päätös siitä, ettei hänestä tule perheen maatilan jatkajaa. Muutaman mutkan kautta tie vei lehden varhaisjakeluun.

Työyö alkaa noin kello 00.00. Vuoden 2022 alusta Pekka on kuulunut Postin niin sanottuun Karhu-ryhmään, mikä tarkoittaa sitä, että esihenkilö soittaa ennen työvuoroa ja kertoo, missä milloinkin työpanosta tarvitaan.

− Työ on varsin fyysistä ja portaissa tulee juostua paljon – välillä tuntuu, että puolikkaan maratonin verran. Työ vaatii sitä, että jaksaa lähteä säällä kuin säällä yöaikaan liikenteeseen, mutta jokin tässä vaan vetää, Pekka sanoo.

− Päivätöitäkin olen välillä kokeillut, mutta yötyö sopii minulle paremmin. Yötyö on aika yksinäistä, kun ei näe työkavereita eikä esimiestä, mutta jäniksiä, peuroja, taksikuskeja ja poliiseja sentään. Tässä työssä saa olla omien ajatustensa kanssa.

”Liitossa on voimaa”

Pekka arvelee, että liittoon kuuluminen tulee äidinmaidosta ja kotikasvatuksesta.

− Jo pikkupoikana olen kulkenut vappukulkueissa. Moni ajattelee, että kaikki tulee itsestään, mutta olen oppinut nuoresta lähtien, ettei se näin ole. Työelämää pitää kehittää ja parhaiten se onnistuu yhdessä tekemällä. Liitossa on voimaa.

− Mitä enemmän meitä kuuluu liittoon, sitä vahvempi jäsenyys on. Yhdessä olemme enemmän, Pekka tuumii.

Pirkanmaan Lehdenjakajiin kuuluva Pekka kehuu ammattiosastonsa aktiivista, lähes sataprosenttista osallistumisastetta. Pekka osallistuu myös Tampereen alueen paikallisjärjestön tilaisuuksiin sekä Murikka-opiston kursseille ja tapahtumiin, joissa näkee paljon tuttuja.

− Jos ei kuuluisi liittoon, nämäkin kaikki asiat jäisivät elämästä pois.

”Ilman liittoa voi pudota tyhjän päälle”

Pekka suosittelee tutustumaan Teollisuusliiton toimintaan, jos sitä ei vielä tunne.

− Kun olet liitossa, luottamusmies on tärkeä työsuhde-etusi. Luottamusmies minulle liittoon kuulumisen viisauden tiivistikin: kannattaa kuulua liittoon, jotta saat kaikki liiton palvelut, jotka eivät ole vähäisiä ollakseen vain yhden prosentin palkastasi.

− Kannattaa ainakin ottaa selville, mitä kaikkea liitto tekee. Monella saattaa olla vanhanaikaisia tai vääriäkin käsityksiä toiminnasta. Liitto tekee paljon hyvää – on se liitto sitten mikä tahansa. Ilman liittoa voi pudota tyhjän päälle, Pekka summaa.

Viimeistelijä Grigoris ”Gregory” Mandilas: ”Liiton kanssa kaikki on mennyt hyvin”

Kreikasta kotoisin oleva Grigoris ”Gregory” Mandilas pitää Teollisuusliiton jäsenyyttä ja liiton toimintaa arvossaan.

– On tärkeää, että kaikki tehtaalla kuuluisivat liittoon, Gregory sanoo.

Gregory tapasi suomalaisen Suvi Syrjäsen kotisaarellaan Korfulla vuonna 2008. Siitä käynnistyi uusi elämänvaihe, joka on kuljettanut pariskuntaa vuosikaudet kahden maan välillä. Kun työtilanne Kreikassa alkoi käydä heikoksi, töitä päätettiin lähteä hakemaan Suomesta.

Moottoripyörämekaanikoksi lukion jälkeen Kreikassa opiskellut Gregory työskenteli ennen Suomeen tuloaan muun muassa seitsemän vuotta Saksassa, jossa metallialan työt tulivat tutuiksi. Työkokemuksesta oli käsistään kätevänä tiedetylle Gregorylle hyötyä, kun Suvi otti yhteyttä henkilöstövuokrausyritykseen Karkkilassa vuonna 2017.

Koska ”Lontoo” ei henkilöstöyrityksen toimitusjohtajalta taipunut, Componenta Oyj:n Karkkilan tehtaalle sovittuun tapaamiseen lähti Gregoryn mukana tulkiksi Suvi. Siitä tapaamisesta avautui ovi suomalaiseen työelämään ”kokeiluna”, joka jatkui kolme vuotta.

Elämän suola löytyy arjesta – ja työstä

Kesällä 2021 Gregory, Suvi ja nyt 10-vuotias poika Kimi Odysseus muuttivat Jyväskylään. Muuttoa siivitti se, että Gregory pääsi suoraan työsuhteeseen Componentan Jyväskylän tehtaalle – kiitos hyvien suosituksien. Karkkilassa Gregory työskenteli pääsääntöisesti valettujen ja koneistettujen komponenttien parissa meislaajana, mutta Jyväskylässä työt jatkuivat viimeistelijänä.

– Olen nopea oppimaan ja valmis tekemään kaikenlaisia töitä. Arvostan sitä, että saan keskittyä omaan työhöni ja tehdä sitä niin hyvin kuin mahdollista. Saan myös hyvää palautetta ja koen, että työpanostani arvostetaan, joka arkiaamu puoli viideltä herätyskellon pirinään heräävä Gregory kiittää.

Gregoryn perheessä ajatellaan, että elämän suola löytyy arjesta, jossa myös työllä on tärkeä rooli.

– Parasta työssä on, että saa tehdä työtä, hän sanoo.

Liiton ansiosta elämä jatkui lomautettuna

Teollisuusliittoon Gregory liittyi lähes heti aloitettuaan työt Componentan Karkkilan tehtaalla. Jäsenmaksu on Gregoryn mielestä ehdottomasti maksamisen arvoinen. Jäsenyyden merkitys koettiin erityisesti silloin, kun työnantaja joutui turvautumaan lomautuksiin.

– Olin 160 päivää lomautettuna, mutta liiton jäsenyyden ja liitosta saadun tuen ansiosta elämä jatkui turvattuna. Ilman liittoon kuulumista olisin jäänyt tyhjän päälle. Liiton kanssa kaikki on mennyt hyvin ja olen saanut tukea silloin, kun sitä on tarvittu, Gregory tuumii.

Gregory pitää tärkeänä sitä, että kaikki tehtaalla kuuluisivat liittoon. Se tuo paitsi tukea ja turvaa, myös joukkovoimaa. Työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja perheessä seurataan muun muassa uutisia ja Teollisuusliiton Tekijä-lehteä lukemalla.

Yuliia Bielokrynytska: ”Maahanmuuttajien kannattaa liittyä liittoon”

Ukrainasta Suomeen saapunut ja juuri Teollisuusliiton liittokokousedustajaksi valittu Yuliia Bielokrynytska toimii työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Hän auttaa muitakin ulkomaalaistaustaisia työnantajan ja työntekijöiden välisissä asioissa. Turvallisuus on Yuliialle tärkein syy kuulua Teollisuusliittoon.

Ukrainasta kotoisin oleva 27-vuotias Yuliia on työskennellyt neljä vuotta kasvihuonetyöntekijänä Seinäjoella. Hän liittyi Teollisuusliiton jäseneksi, koska halusi ymmärtää paremmin työelämän sääntöjä ja omia oikeuksiaan. Nyt työpaikkansa pääluottamusmiehenä Yuliia auttaa muitakin ulkomaalaistaustaisia suomalaisen työelämän käytäntöjen keskellä.

Yuliia innostui ulkomailla asumisesta jo lukioikäisenä opiskelijavaihdossaan Hawaijilla. Hän päätti lähteä ulkomaille töihin germaanisen filologian opintojensa välissä. Yuliia selvitti työmahdollisuuksia Suomessa ja löysi sopivan paikan.

Tärkeätä antaa oma panos yhteiskunnan hyväksi

Seinäjoen Puutarha mahdollisti työnteon ilman suomen kielen taitoa. Pesti alkoi kausityöläisenä, jonka jälkeen se jatkui määräaikaisena, kunnes Yuliia vakinaistettiin.

Yuliia nauttii vihreästä työympäristöstään ja kokee mielekkääksi, että pystyy toisinaan kehittämään itseään työn ohessa esimerkiksi kuuntelemalla podcasteja jostain hyödyllisestä aiheesta.

− Olen kiitollinen työpaikastani. Koen sen ponnahduslaudaksi matkallani. Tämä on ollut hieno mahdollisuus. On tärkeää saada olla osana yhteiskuntaa ja antaa oma panokseni sen hyväksi.

Yuliian panosta suomalaisen yhteiskunnan eteen arvostavat myös muut – hänet valittiin juuri Teollisuusliiton liittokokousedustajaksi toukokuiseen liittokokoukseen.

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät eivät aina ymmärrä oikeuksiaan

Yuliia pitää tasaisena virtaavasta arjestaan työssään kasvihuonekurkkujen parissa. Kypsät kurkut poimitaan talteen ja lähetetään pakattavaksi. Päivän päätteeksi ylimääräiset lehdet kerätään pois.

Yuliia huomasi, että työelämän käytännöt eivät avaudu ulkomaalaiselle kovinkaan helposti.

− Liityin Teollisuusliittoon, sillä minulla oli aluksi useita väärinkäsityksiä työnantajani kanssa. Liitosta sain tukea, jonka avulla sain epäselvyydet ratkaistua.

Yuliia reagoi herkästi epäoikeudenmukaisuutta havaitessaan ja näkee roolinsa kaltaistensa maahanmuuttajien opastajana. Useimmat Yuliian työkavereista ovat ulkomaalaistaustaisia. Heillä ei aina ole kokemusta paikallisista sopimuksista ja laeista, eivätkä he aina tiedä oikeuksiaan. Hän onkin toiminut apuna työnantajan ja työntekijöiden välisissä asioissa.

Liitto kouluttaa ja auttaa ongelmissa

Tie liiton jäsenyydestä vei työpaikan pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiehen tehtävät ovat tuoneet uudenlaista vastuuta ja mielekkyyttä työntekoon. Yuliia kouluttaa uusia työkavereita ja opastaa kaikkia, kun on itse oppinut uusia asioita.

Yuliian mielestä harvalla muualta tulleella on kattava käsitys suomalaisesta työlainsäädännöstä. Työehtosopimukseen kirjattu vähimmäispalkka ja lomaoikeuden muodostuminen ovat useille tuntemattomia käsitteitä, pekkaspäivistä puhumattakaan.

Yuliia kokee, että Teollisuusliitto on kuin ystävä, jolta voi aina kysyä neuvoa. Turvallisuus onkin Yuliialle tärkein syy kuulua Teollisuusliittoon.

− Mielestäni kaikkien kaltaisteni maahanmuuttajien kannattaa liittyä liittoon, sillä ihmiset eivät aina ymmärrä oikeuksiaan tai paikallista kieltä. Liitto kouluttaa työntekijöitä ja auttaa, jos tulee ongelmia. Työpaikkani pääluottamusmiehenä pystyn luomaan sitä parempaa työelämää, mitä enemmän opin asioista.

Lämmin vastaanotto on yllättänyt

Yuliia on osallistunut viime aikoina aktiivisesti liiton kursseille ja tapaamisiin. Näissä koulutuksissa hän on tutustunut mukaviin ihmisiin sekä syventänyt osaamistaan.

− Liiton tapahtumissa olen kohdannut samanhenkisiä ihmisiä.

Yuliian on yllättänyt lämmin vastaanotto hänen suomen kielen taidon puutteesta huolimatta. Kurssien järjestäjät ovat spontaanisti kääntäneet opetuksen sisällön englanniksi. Yuliia on kokenut olonsa erittäin tervetulleeksi.

− On upeaa, kuinka minut on otettu vastaan liiton tapaamisissa. Vaikka tulen toisenlaisista lähtökohdista, minua on kohdeltu tiimin täysimääräisenä jäsenenä.

Introvertti viihtyy rauhallisessa Suomessa

Vaikka Yuliialla ei vielä ole suomalaisia ystäviä, tuttuja tulee kaupungilla vastaan entistä enemmän. Ukrainan sodan alettua hänen perheenjäseniään ja entisiä tuttujaan on muuttanut Suomeen. Ukrainalaiset muodostavat jo omia yhteisöjään useilla paikkakunnilla.

Introvertiksi tunnustautuva Yuliia viihtyy rauhallisessa Suomessa. Työpäivän jälkeen hän rentoutuu kotona. Yuliia nauttii ompelemisesta ja luo uusia kokonaisuuksia vintage- ja retrovaatteista.

Juuri nyt Yuliia iloitsee kesän tulevista festareista, joissa voi kuulla 80- ja 90-luvun musiikkia. Iloinen asia on myös se, että hän näkee vihdoin brittiläisen Blurin lavalla.

PALAA PÄÄSIVULLE →