Esimerkkejä kilpailijamaiden palkkaratkaisuista

Vuosina 2019 ja 2020 Suomen vientiteollisuuden kilpailijamaissa solmittujen työehtosopimusten taso on pysynyt varsin korkeana. Vielä vuosi sitten yleiset yli 3 tai jopa 4 prosentin sopimuskorotukset ovat käyneet aiempaa harvinaisemmaksi. Koronaepidemia on siirtänyt uusien sopimusten voimaantuloa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa neuvotteluja on keskeytetty tämän vuoksi.

Tässä esitellään lyhyesti Suomen vientiteollisuuden kannalta viiden keskeisen kilpailijamaan – Saksan, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan – työehtosopimuksien sisältöä Teollisuusliiton piiriin kuuluvilta toimialoilta. Näiden maiden sopimusaloja koskevia tietoja päivitetään seuraavan kerran syksyllä 2020.

Saksa

Sitten kesän 2019 ei Saksan metalli- ja elektroniikkateollisuuteen ole solmittu liittovaltiotasolla merkittäviä työehtosopimuksia. Osa sopimuksista umpeutuu tai on jo umpeutunut alkuvuoden 2020 aikana. Sopimusosapuolet ovat keskeyttäneet neuvottelut koronaepidemian takia, ja neuvotteluita jatketaan vasta epidemian hellitettyä.

Kemian teollisuuteen solmittiin vuoden 2019 marraskuun lopussa yli puolta miljoonaa ihmistä koskeva sopimus. Suurimmat muutokset koskivat työajan lyhennystä. Tänä vuonna työaika lyhenee kahdella päivällä ja vuonna 2021 yhdellä päivällä lisää. Vuonna 2022 vuosittainen työaika on lyhentynyt jo viidellä päivällä vuoden 2019 tasosta. Työajanlyhennyksestä huolimatta palkkoja korotetaan 1,5 prosenttia kesäkuussa 2020 ja 1,3 prosenttia heinäkuussa 2021. Näiden parannusten lisäksi maksetaan työntekijöille myös kertakorvauksia ja joulubonuksia. Sopimus parantaa vuorotyöntekijöiden asemaa ja tuo kemianteollisuuden työntekijät työnantajan maksaman lisähoitovakuutuksen piiriin. Sopimus on voimassa 29 kuukautta.

Autokorjaamoilla on yhä voimassa kesällä 2019 solmittu sopimus, joka koskee yhteensä 425 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Sopimuksen perusteella palkkoja nostetaan tämän vuoden heinäkuussa 2,6 prosenttia tai vähintään 80 euroa. Sopimus umpeutuu toukokuun lopussa vuonna 2021.

Tekstiilihuollon sopimukseen tehtyjen muutosten voimaantuloa päätettiin lykätä vuodella koronaepidemian vuoksi. Näin ollen tälle vuodelle ei osu palkankorotuksia. Maaliskuussa 2021 palkat nousevat 2,5 prosenttia ja elokuussa 2022 vielä 2,0 prosenttia. Läntisessä Saksassa kaikille kuitenkin taataan vähintään 50 euron palkankorotus molempina vuosina. Itäisessä Saksassa vastaava minimikorotus on 60 euroa. Koko maassa joulu- ja kesälomabonuksia nostetaan molempia noin 60 eurolla molempina vuosina. Toukokuuhun 2023 ulottuva sopimus koskee 40 000 etupäässä pesuloissa ja työvaatteiden vuokrauksessa työskentelevää työntekijää.

Ruotsi

Ruotsissa suurin osa teollisuuden työehtosopimuksista päättyi nyt maaliskuun lopussa. Palkansaajapuoli oli ilmoittanut tavoitteekseen 3 prosentin vuotuiset palkankorotukset. Koronaepidemian myötä neuvottelut keskeytettiin ennen kuin vanhat sopimukset umpeutuivat. Sopimusten voimassaoloa jatkettiin seitsemällä kuukaudella lokakuun 2020 loppuun. On mahdollista, että taloustilanteen heikkeneminen tulee laskemaan palkankorotusvaatimuksia ilmoitetusta tasosta.

Tanska 

Huhtikuussa 2020 allekirjoitettiin valmistavaa teollisuutta koskeva kolmivuotinen työehtosopimussopimus. Varsinaiset palkkaneuvottelut käydään työpaikkatasolla. Sopimuksen mukaan kullakin työpaikalla palkkojen pitää parantua vähintään 5,1 prosentilla seuraavien kolmen vuoden aikana. Lisäksi tekstiparannukset nostavat kustannusvaikutuksia. Koronaepidemian negatiivisten talousvaikutusten voi olettaa jollain lailla heijastuvan yritystason sopimuksiin. Minimipalkoista sovittiin sitä vastoin sitovammin: ne nousevat vuosina 2020–2022 noin 2 prosenttia vuodessa.

Sopimus lisää pääluottamusmiesten mahdollisuuksia saada tietoa EU-maiden ulkopuolelta tulevan lähetetyn työvoiman työehdoista. Jatkossa lähetettyjen työntekijöiden työehtojen tulee olla tanskalaisen työehtosopimuksen mukaisia, joten työn vaativuus ja vastuullisuus on huomioitava lähetettyjen työntekijöiden palkoissa. Palkasta ei enää jatkossa saa vähentää korvausta matkoista, asumisesta tai lounaista ennen palkanmaksua.

Sopimus kehittää myös jo aikaisemmin käyttöönotettua koulutusrahastoa. Lomautustilanteissa työntekijällä on oikeus jopa viiden viikon mittaiseen palkalliseen koulutusaikaan. Korvaukset maksetaan rahastosta, jonka pääomaa kartutetaan puoliksi työantaja- ja työntekijäpuolen varoin.

Sopimuksessa on myös muita tekstimuutoksia. Nämä parantavat esimerkiksi sairaspoissaoloihin liittyviä ehtoja.

Alankomaat

Osaan metalliteollisuutta solmittiin kesällä 2019 sopimus, joka nostaa palkkoja noin 8 prosenttia 28 kuukauden sopimuskauden aikana. Ensimmäinen korotus toteutettiin joulukuussa 2019 (3,5 %), seuraava tulee voimaan heinäkuussa 2020 (3,5 %) ja viimeinen maaliskuussa 2021 (0,93 %). Sopimus sisältää myös uudistuksia tekstikysymyksiin. Esimerkiksi ikäsidonnaisen ylimääräisen vapaapäivän alaikäraja nousee vuodella 54 vuoteen.

Edellä mainittu sopimus kattaa kuitenkin vain osan metalliteollisuudesta. Toisen voimassa olevan sopimuksen mukaan vuodelle 2020 osuu vain yksi korotus, 116 euroa kuukaudessa vuoden alusta. Edellisvuonna palkkoja oli nostettu 3,5 prosentilla ja tämän lisäksi 58 eurolla. Myös tämä sopimus sisälsi tekstiparannuksia, ja se on voimassa tämän vuoden loppuun.

Itävalta 

Osaan metalliteollisuutta solmittiin yhden vuoden mittainen työehtosopimus vuoden 2019 lokakuun lopussa. Sopimuksen myötä palkkoja nostetaan 2,6–2,8 prosenttia. Minimipalkkoja nostetaan 2 000 euroon (korotus 4,46 %). Harjoittelijapalkkoja nostetaan 2,7 prosenttia ja erinäisiä lisiä noin 2–2,5 prosentilla. Sopimus koskee 130 000 metalliteollisuuden työntekijää. Metalliteollisuuteen tullaan solmimaan myös muita sopimuksia.

(julkaistu 4.5.2020, tiedot päivittyvät)