Teollisuusliitto odottaa tilastoyhteistyöltä oikeita lukuja

Työmarkkinaneuvottelujen onnistuminen perustuu osapuolten väliseen luottamukseen, yhteistyökykyyn ja haluun sopia. Yksi onnistumisen keskeinen edellytys on toimiva tilastoyhteistyö. Tilastoyhteistyön lähtöasetelma on kuitenkin epäsuhtainen. Vain työnantajajärjestöillä on käytössään tarkkoja ja kattavia tietoja työntekijöiden palkoista ja korvauksista, työtuntimääristä ja työajoista sekä muista työpaikkatason tiedoista.

Teollisuusliitolla on ollut sovittavanaan 35 työehtosopimusta. Viimeisinkin saatiin korona-ajasta huolimatta neuvoteltua valmiiksi. Neuvotteluosapuolia on ollut lähes yhtä monta. Viime tes-kierroksella käydyissä neuvotteluissa on palkka- ja muita tilastotietoja saatu työnantajapuolelta vaihtelevasti. Tämä tarkoittaa, ettei tilastoyhteistyö kaikilta osin toimi, eikä luottamusta näin ainakaan rakenneta.

Jotakin täytyisi tehdä toisin. Neuvottelutulokseen päästään sujuvimmin, kun tilastofaktat ovat kaikille saatavana. Silloin niistä ei myöskään synny riitaa, eikä herätellä epäluottamusta muutenkin herkissä tilanteissa.

Oikeat luvut ovat valtaa

Mitä nämä tes-neuvotteluissa hyödynnettävät tilastolliset faktat sitten ovat? Kun ajatellaan sopimusalakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja, olennaista on saada laskettua työntekijä- ja työnantajapuolen tekemien esitysten kustannusvaikutukset. Tehdyt esitykset koskevat palkankorotusprosentin lisäksi yleensä myös toteutunutta työaikaa, tehtyjä ylitöitä, loma- ja vapaapäiviä, taukoja, työaikamuotoja, perhevapaita ja sairauspäiviä.

Neuvotteluosapuolten esityksistä muodostuu ikään kuin kauppalista. Kaikkia esityksiä ei ole tarkoitus saada vietyä yhteiseen kauppakassiin asti. Vaikka listalta esitys löytyisikin, niin osaa niistä ei löydy kaupan hyllyltä. Ne ovat periaatteellisia asioita, joilla koputellaan kaupan hyllyjä, vaikka ne eivät ole ostettavissa.

Ajan kanssa käytävissä neuvotteluissa kauppalistan esityksistä valitaan toteutettaviksi sisällöllisesti tärkeimmät ja kustannuksiltaan osto-, myynti- ja vaihtokelpoisimmat. Intressit osapuolten välillä voivat olla kovinkin kaukana toisistaan, ja tämä näkyy kustannusvaikutuksista kertovissa laskelmissa.

Kun osapuolet päätyvät tilastoihin perustuvissa laskelmissaan samoihin lukuihin, ei kustannusvaikutuksista synny napinaa. Muut asiat ja intressit riitelevät silloin. Jos samaa tai yhtä tarkkaa tilastotietoa ei ole molemmilla osapuolilla saatavana, ei kustannusvaikutuksista voida päästä yhteisymmärrykseen.

Keskusjärjestöt sopineet tilastoyhteistyöstä

Ammattiliitot saavat tilastotietoja käyttöönsä oikeastaan vain kolmella tavalla, vaihtamalla, ostamalla ja tuottamalla itse. SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat vuonna 2006 solmitussa Tilastoyhteistyösopimuksessa päättäneet, että EK luovuttaa palkkatilastoja SAK:n jäsenliittojen käyttöön. Sopimuksessa todetaan ykskantaan, että ”yhtenäiset ja vertailukelpoiset palkkatilastot edistävät neuvottelutoimintaa”. Keskusjärjestöjen yhteistyöelimenä toimii tilastolautakunta.

Teollisuusliiton neuvottelukumppaneista vain osa toimii tilastoyhteistyösopimuksen mukaisesti. Heidän kanssaan liiton neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen tilastollisista faktoista ja toisiaan kunnioittaen myös sopimukseen. Osaa työnantajajärjestöistä sopimus ei kuitenkaan tunnu koskevan. Jotkut näistä työnantajajärjestöistä eivät ole EK:n jäseniä, vaikka saattavat yhä toimittaa palkka- ja muita tietoja entisen emojärjestön käyttöön.

Oma lukunsa ovat ne toimijat, jotka panttaavat hallussaan olevia tilastoja tai luovuttavat vain sinne päin lukuja. Vaihtoehtona olisi jakaa oikeita lukuja – ja näin varmistaa osapuolten luottamus tilastotietoihin. Teollisuusliitto on saattanut tilastoyhteistyön ongelmat ja puutteet myös valtakunnansovittelijan tietoon.

Toimialatiedot täydentävät sopimusalatietoja

Teollisuusliitto on luonut aktiivisesti suhteita neuvottelukumppaneihinsa, jotta tilastoyhteistyö saataisiin toimimaan sutjakkaasti. Vaikka tietoa on sopimusaloittain saatukin, ei se kaikilta osin ole parasta mahdollista. Siksi liitto on hankkinut tarpeisiinsa Tilastokeskukselta toimialakohtaisia palkka- ja muita tilastoaineistoja (ks. Palkkakatsaus 2019). Niitä on saatavana lähes kaikilta toimialoilta.

Tilastokeskuksen räätälöimät aineistot antavat Teollisuusliiton käyttöön tarkempaa tietoa kuin EK:n sopimusalakohtaiset tilastot, jotka sisältävät pääosin keskiarvoja ja prosentuaalisia osuuksia. Keskiarvoilla pelattaessa kustannusarvioiden tarkkuus heikkenee ja niitä on myös hankala hyödyntää laskelmissa.

Teollisuusliiton jäsenten etujen valvonta vaatii oikeita lukuja, tarkempia ja luotettavia tilastoja. Vuoden 2006 tilastoyhteistyösopimuksen voisi jo päivittää siten, että se velvoittaisi neuvotteluosapuolet toimimaan yhteistyössä.

Anu-Hanna Anttila
Tutkimuspäällikkö