Uudet tutkinnot ja uusi tutkintojärjestelmä (osana reformia)

Ammatillisten tutkintojen määrä puolittuu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on allekirjoittanut asetuksen mittavasta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistuksesta. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon.

Osaaminen arvioidaan näytöillä

Näytöt suoritetaan antamalla työnäyttöjä työpaikalla. Hyvät työnäytöt edellyttävät selkeätä näyttösuunnitelmaa, asiantuntevaa näyttöjen suunnittelua ja osaavaa arviointia. Näytössä osoitetaan tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito ja osaaminen käytännön työtehtävissä aidoissa työtilanteissa. Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön suunnittelusta yhteistyössä opiskelijan ja näyttöpaikan edustajan kanssa.

Koulutuksen järjestäjä nimeää kaksi arvioijaa: Pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämän edustaja – työnantaja, työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja. Arvioijilta vaaditaan riittävää ammatillista osaamista suhteessa perusteisiin ja arvioitavaan alaan.

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Ammatillista koulutusta uudistetaan hallituksen toimesta, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.

Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan1.1.2018. Yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankintatavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Kaikki tutkinnot suoritetaan näyttöinä osaamisen hankintavasta riippumattomasti. Osaamisen voi hankkia suorittamalla koko tutkinto tai myös tutkinnon osia. Oppisopimuksella voi myös tehdä tietyn tutkinnon osan.

Henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava koulutuspolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan uuden osaamisen hankkimisen sisällöt ja tavat sekä osaamisen hankkimista tukevat ohjauksen ja tuen toimet.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laaditaan jokaiselle opiskelunsa aloittavalle. Siihen kirjataan

  • tiedot aiemman osaamisen huomioon ottamisesta tutkinnon suorittamisessa
  • tarvittavan uuden osaamisen hankkimisen tavat ja sisällöt
  • osaamisen kehittyminen ja osoittaminen sekä
  • yksilölliset ohjaus- ja tukitoimet.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan. Suunnitelmaa tulee myös päivittää tarpeen mukaan. Suunnitelma tehdään yhdessä opiskelijan kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa myös työpaikan edustaja osallistuu suunnitelman laatimiseen.

Työpaikalla oppiminen

Opiskelija voi hankkia osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksessa, virtuaalisesti ja työpaikoilla. Koulutus työpaikalla voi perustua joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on vastata opiskelijan osaamisen kehittymisen tavoitteellisuudesta ja ohjauksesta.

Opiskelija voi hankkia tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen tarvittavan osaamisen joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellen näitä joustavasti. Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen tekeminen edellyttää, että työpaikalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Työpaikalta nimetään opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja.