Näpit irti mun työttömyysturvasta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdotti elokuussa 2022 ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Ehdotuksen mukaan Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata merkittävästi leikkaamalla tukea niiltä työttömiltä, joilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä. Ehdotuksessa nähdään, että työttömyysturva pitkittää työttömyyden kestoa, kun tulotaso pysyy lähellä uudesta työstä saatavaa palkkatasoa.
Kokoomus ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä 200 päivään eli hieman yli yhdeksään kuukauteen. Jos työttömyys pitkittyy, työtön saisi tämän jälkeen toimeentulonsa turvaamiseen työmarkkinatukea, joka olisi tänä vuonna 800 euroa bruttona kuukaudessa ja verojen jälkeen 684 euroa.
Samantyyppistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista on vaalikauden tavoitteissaan esittänyt myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Valtiovarainministeriö puolestaan on esittänyt työttömyysturvan enimmäiskeston porrastamista työssäolon mukaan, mikä leikkaisi ansioturvaa.
Käytännössä työttömyysturvaan kohdistetut leikkaukset tarkoittavat siis peräti 200 päivän ja 500 miljoonan euron leikkauksia! Näin se ei voi olla. Me haluamme, että työttömyysturva säilyy kattavana nykyisin ehdoin.
⇒Äänestä, jos haluat työttömyysturvan pysyvän ennallaan! Käsi pois mun taskusta.
Mulla on oikeus mennä lakkoon, jos muuten ei kuunnella
On kohtuutonta, jos työnantaja ei kuuntele työntekijöitään, ei maksa palkkaa ajallaan tai rikkoo työehtosopimusta.
Suomalaisen työmarkkinamallin on perustuttava työmarkkinaosapuolten laajoihin oikeuksiin sopia työehdoista valtakunnallisella tasolla. Työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti työehdoistaan ammattijärjestön kautta on kunnioitettava. Laaja työtaisteluoikeus on jatkossakin turvattava. Teollisuusliitto ei hyväksy käräjäoikeuksien määräämiä turvaamistoimia keinona rajoittaa laillisia työtaistelutoimia.
Mielestämme lyhyiden työnseisausten ja esimerkiksi tehtaan sulkemisen jälkeisen surua ilmaisevan ulosmarssin osalta tulisi noudattaa kohtuullisuusperustetta. Työnantajan ehdottoman esitulkintaoikeuden rajoittaminen työehtosopimuksissa tekisi kiistoista työpaikoilla tasapuolisempia.
Työrauhavelvoitetta tulee kunnioittaa. Sopimuksettomassa tilassa työntekijöillä tulee kuitenkin olla oikeus myös lakkoiluun sopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi. Lakko-oikeus on tasapuolisen neuvottelun edellytys.
⇒ Äänestä lakko-oikeutesi puolesta ja sen säilyttämisestä ennallaan! Käsi pois mun taskusta.
Kiky köyhdyttää mua edelleen
Suomalaiset palkansaajat ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana joustaneet palkoistaan, työajastaan, lomarahoistaan, eläkeiästään ja työttömyysturvastaan. Tämä on tehty muun muassa Suomen kustannuskilpailukyvyn nimissä.
Kilpailukykysopimus ajettiin Juha Sipilän hallituksessa läpi pakkolaeilla vuonna 2016. Tavoitteena oli parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista ja edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Mutta kuinka kävikään? Kiky-maksuja maksettiin työtekijöiden taskuista. Palkat jäädytettiin, sosiaalivakuutusmaksut kasvoivat, työaika piteni ja lomarahat pienenivät väliaikaisesti. Pelkästään työnantajamaksujen siirto on maksanut työntekijöille jo 10 miljardia euroa!
Se tarkoittaa, että jokainen mediaanituloinen suomalainen maksaa kiky-maksuja yli 30 000 euroa työuransa aikana. Tälle rahalle olisi varmasti muutakin käyttöä. Tänä vuonna inflaatio ja energiakriisi murentavat palkansaajien toimeentuloa entisestään ja työntekijöiltä halutaan aina vain lisää joustoja.
Tämä ei käy. Kiky-maksut on aika palauttaa takaisin työnantajille, joille ne kuuluvatkin. Työtekijöitä ei voi laittaa maksamaan jokaista vastaan tulevaa kriisiä. Me haluamme toimia palkansaajien ostovoimakriisin ratkaisemiseksi.
⇒ Äänestä, jos sanot ei kiitos kikyille! Käsi pois mun taskusta.
⇒ Äänestä, jos sanot kyllä kiitos kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamiselle työnantajien maksettaviksi! Käsi pois mun taskusta.
Vain TES turvaa mun palkankorotuksen
Työehtosopimus on liiton alojen työtä määrittelevä perussopimus, jonka ehdot ovat minimiehtoja, joita työnantajan tulee vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta ja arkipyhäkorvauksista.
Jos alalla on voimassa oleva työehtosopimus, siinä sovitut asiat on valmiiksi neuvoteltu ja sovittu työsopimukseen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työntekijän on neuvoteltava työehtosopimuksissa olevat asiat työsopimukseensa itse.
Työehtosopimuksissa on monta asiaa, kuten vanhempainvapaiden palkka, palkallinen hoitovapaa ja sairasloma, jotka on sovittu paremmin kuin lainsäädännössä. Esimerkiksi lomarahaa ei edes ole määritelty lainsäädännössä. Työehtosopimuksissa sovitaan myös palkkojen yleiskorotuksista, jotka tulevat kaikille kyseisen työehtosopimuksen piirissä työskenteleville.
Työehtosopimuksissa sovitut ehdot eivät ole pysyviä, vaan ne ovat voimassa vain niin kauan kuin sopimukset ovat voimassa. Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa ja turvaa työntekijöiden vähimmäispalkat, työehdot ja neuvotteluoikeuden valtakunnallisilla ja yleissitovilla työehtosopimuksilla.
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alan kaikkien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko hänen työntekijänsä ammattiliittoon. Kaikkien alalla työskentelevien on siis saatava samat edut.
Haluamme puolustaa työtekijöiden toimeentuloa – nyt ja tulevaisuudessa. Siksi työehtosopimus on tärkein jäsenetusi.
⇒ Äänestä työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttämiseksi! Käsi pois mun taskusta.
⇒ Äänestä työehtosopimusten yleissitovuuden laajentamiseksi myös niille toimialoille, joilla ei ole työehtosopimuksia tekevää työnantajayhdistystä! Käsi pois mun taskusta.
Mun mielestä palkkavarkaus on rikos
Suomessa voi edelleen maksaa lain ja työehtosopimuksen määräyksiä heikompaa palkkaa ilman tuntuvaa sanktiota, mikä tarkoittaa todellisesta palkkavarkautta. Tämä vääristää kilpailua rehellisesti toimivien työnantajien vahingoksi ja heikentää meidän kaikkien mahdollisuutta saada työstä asiallinen korvaus.
Pidämme valitettavana sitä, että Suomeen on päästetty syntymään kahdet työmarkkinat. Tämän seurauksena erityisesti maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat liian usein hyväksikäytön uhreja. Juhlapuheita maailman parhaasta työelämästä ei voida pitää niin kauan, kun työmarkkinoilla tapahtuu järjestelmällistä ihmisten hyväksikäyttöä taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.
Suomessa on vuosittain töissä tuhansia ulkomaalaisia pelkästään Teollisuusliiton sopimusaloilla. Heille maksetaan liian alhaisia palkkoja, teetetään ylipitkiä työvuoroja ja laiminlyödään työnantajan laista ja työehtosopimuksista tulevia velvoitteita. Haluamme työmarkkinarikollisten käden pois heidänkin taskuistaan.
Pelkät kehotukset ja muistutukset eivät riitä alipalkkaukseen liittyvän ongelman korjaamiseksi. Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi on ammattiliitoille säädettävä oikeus nostaa kanne työntekijää tai työntekijäryhmää koskevassa alipalkkaus-, työehtosopimusrikkomus- tai työsuojelun laiminlyöntitapauksessa.
Haluamme konkreettisia parannuksia työntekijöiden oikeuksiin. Haluamme, että palkkavarkaudesta määrätään laissa tekoa vastaava sanktio.
⇒ Äänestä, jotta ulkomaisilla työntekijöillä olisi Suomessa samat työehdot kuin kaikilla muillakin! Käsi pois mun taskusta.
⇒ Äänestä palkkavarkauden rangaistavuuden ja liittojen kanneoikeuden puolesta! Käsi pois mun taskusta.
Luottamusmies pitää mun puolia
Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.
Luottamusmiehen asema on selkiytettävä lainsäädännössä. Suomessa on tähän saakka määritelty luottamusmiesten asema ja oikeudet ensisijaisesti työehtosopimusten kautta. Myös järjestäytymättömien yritysten on hyväksyttävä luottamusmiehen valinta.
Henkilöstön edustajien asemaa on syytä vahvistaa, koska työnantajien asenne luottamusmiehiä kohtaan on tiukentunut. Pahimmissa tapauksissa työnantaja on kieltäytynyt tunnustamasta luottamusmiehen asemaa jopa silloin, kun työpaikan järjestäytymisaste on ollut poikkeuksellisen korkea.
Luottamusmiehen asema on kytköksissä myös sopimisen edellytyksiin paikallisella tasolla. Paikallinen sopiminen edistyy parhaiten silloin, kun luottamusmiehen asema on vahva.
Siksi paikallisissa sopimuksissa on siirryttävä työnantajan tulkintaetuoikeudesta kohti työntekijöiden tulkintaetuoikeutta muokkaamalla lainsäädäntöä. Tämä lähtee siitä, että heikompaa osapuolta, eli työntekijöitä, on suojeltava.
Työntekijöiden tulkintaetuoikeus lisää työnantajan kannustinta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla. Samalla se madaltaa työntekijöiden kynnystä solmia sopimuksia paikallisella tasolla.
⇒ Äänestä tulkintaetuoikeuden ja luottamusmiehen aseman vahvistamisen puolesta! Käsi pois mun taskusta.
