Usein kysytyt kysymykset järjestämisestä

Mitä eroa on järjestämisellä ja jäsenhankinnalla?

Jäsenhankinnan tavoitteena on erilaisten toimenpiteiden avulla saada liitolle lisää jäseniä. Järjestämisen tavoitteena taas on luoda pysyvä aktiivisuuden toimintamalli, jossa jäsenhankinta on yhtenä kiinteänä osana.

Millainen on järjestäytynyt työpaikka?

Järjestäytyneen työpaikan järjestäytymisaste on yli 85 % ja heistä kolmasosan tulee olla aktiivisia toiminnassa. Työhuonekunta edustaa työpaikan kaikkia työntekijöitä ja se pystyy johtamaan tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistoimintaa. Työpaikalla on valittu luottamushenkilöt ja he ovat käyneet tehtävään tarvittavat koulutukset. Työpaikalla tehdään paikallista edunvalvontaa ja sopimista ja yhteydenpito paikalliseen ammattiosastoon on tiiviistä.

Mitä järjestäjä tekee?

Järjestäjä auttaa työntekijöitä järjestäytymään ja käyttämään perusoikeuksiaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Järjestämistyön periaatteena on, ettei edunvalvontaa tehdä ihmisten puolesta, vaan heitä autetaan tekemään sitä itse ja kehittymään osaaviksi ay-aktiiveiksi.

Kuka voi ryhtyä järjestäjäksi?

Järjestäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka on valmis oppimaan uutta ja kehittämään itseään. Hyvä järjestäjä osoittaa oman osaamisensa tekojen kautta. Järjestämisen yksi tärkeimmistä periaatteista onkin merkitystä on vain sillä mitä tehdään, ei sillä mitä sanotaan.

Mitä järjestämiskampanjassa tapahtuu?

Ensin työpaikan työntekijät kartoitetaan osastoittain ja työvuoroittain. Työntekijöiden kanssa keskustellaan heidän ajatuksistaan koskien sitä, miten työpaikka olisi parempi. Samalla kannattaa pohtia sitä, millaisia ajatuksia työnantajalla on ammattiliitoista. Työpaikan työntekijöistä löydetään heidät, jotka ovat aktiivisia liiton toiminnassa ja tietysti tehdään myös aktiivista jäsenhankintaa. Työpaikalle perustetaan työhuonekunta ja luottamushenkilöt valitaan yhdessä alueen ammattiosaston kanssa. Työnantajan kanssa aloitetaan neuvottelut työntekijöille tärkeistä asioista, neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen ja luodaan malli yhteistoiminnalle. Kampanjan lopputuloksena työntekijät haluavat kehittää omaa työpaikkaansa ja osallistuvat liiton toimintaan työpaikalla.

Mikä on 1:1-keskustelu?

Järjestämiskeskustelua eli kampanjan aikana opittua tapaa keskustella työntekijöiden kanssa kutsutaan 1:1-keskusteluksi. Järjestämiskeskustelulla on aina jokin ennalta määritelty tavoite ja suunnitelma.