Kysymykset ja vastaukset mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustilanteesta

1. Kuka neuvottelee ja sopii Teollisuusliiton sopimusalojen työehtosopimukset?

Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii sopimusalojensa työehtosopimukset.

2. Mitä Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa tarkoittaa työehtosopimusten kannalta?

Se tarkoittaa sitä, että Metsäteollisuus ry ei voimassa olevien työehtosopimuskausien päättymisen jälkeen enää osallistu työehtosopimustoimintaan. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuskausi päättyy vuoden 2021 lopussa. Bioteollisuuden työehtosopimus päättyy vuoden 2022 helmikuun lopussa.

Teollisuusliiton toimintaan Metsäteollisuuden päätös ei vaikuta. Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii sopimusalojensa työehtosopimukset sekä valvoo ja edistää jäsentensä etuja myös tulevaisuudessa.

3. Mitä Teollisuusliitto tekee seuraavaksi?

Teollisuusliitto tekee tarvittavat selvitykset ja analyysit, ja valmistelee niiden pohjalta ratkaisut ja toimintamallit mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustoiminnan turvaamiseksi ja jatkamiseksi.

Aikaa on riittävästi. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Bioteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2022 helmikuun loppuun asti.

4. Voiko työnantaja purkaa työehtosopimuksen milloin haluaa?

Ei voi. Työehtosopimukset solmitaan määräajaksi. Niitä ei voi irtisanoa päättymään ennen työehtosopimuksessa määriteltyä päättymisen ajankohtaa.

5. Miten pitää toimia, jos työnantaja esittää neuvotteluja työehtosopimuksesta?

Työpaikoilla ei pidä tehdä työehtosopimusta korvaavia sopimuksia. Ota yhteys Teollisuusliittoon ohjeiden ja opastuksen saamiseksi.

Lisätietoa saa Teollisuusliiton puutuotesektorin toimitsijoiltaaluetoimistoista ja liiton työsuhdeneuvonnasta puhelinnumerosta 020 690 447.

6. Miksi työehtosopimukset ovat tärkeitä?

Alakohtaiset työehtosopimukset ovat työntekijän tärkein turva työelämässä. Niissä määritellään lukuisia työntekijöille kuuluvia etuja ja oikeuksia sekä menettelytapoja, joita lainsäädännöstä ei löydy.

7. Mikä on työehtosopimuksen ja lainsäädännön ero työntekijöiden oikeuksien ja etujen kannalta?

Työehtosopimuksissa naulataan kiinni useita sellaisia työntekijöiden oikeuksia ja etuja, joita lainsäädännöstä ei löydy. Näitä ovat esimerkiksi:

  1. Vähimmäispalkat.
  2. Palkkamääräykset, jotka turvaavat ammattitaitoa ja koulutusta vastaavan toimeentulon.
  3. Lomarahat.
  4. Lakia paremmat lomapalkan laskentasäännöt.
  5. Lakia olennaisesti parempi sairausajan palkka.
  6. Äitiys- ja isyysvapaan palkat.
  7. Sairaan lapsen hoidon aikainen palkka.
  8. Pitkittyneen sairausloman aikainen palkka.
  9. Arkipyhä- ja työajan lyhennyskorvaukset.
  10. Vuorotyölisät, olosuhdelisät, varallaolo-, päivystys- ynnä muut korvaukset.
  11. Palvelusvuosilisät.
  12. Matkatyön kulukorvaukset ja päiväraha.
  13. Työajan joustomahdollisuudet.
  14. Luottamusmiesjärjestelmä, joka turvaa luottamusmiehen
    a) toimintaedellytykset,
    b) työsuhteen,
    c) oikeuden tiedonsaantiin,
    d) oikeuden luottamusmieskoulutukseen ja
    e) korvauksen tehtävän hoitamisesta.
  15. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestys.
  16. Laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
  17. Jäsenmaksuperinnästä sopiminen.

8. Jos työehtosopimusta ei ole, korjautuuko ongelma lainsäädäntöä muuttamalla?

Ei korjaudu. Esimerkiksi lakisääteisellä vähimmäispalkalla ei ole mahdollista kattaa palkanmuodostuksen välttämättömiä sopimusalakohtaisia osa- ja lisätekijöitä kuten vuorotyölisiä tai työajan lyhennyskorvauksia. Vähimmäispalkat on järkevintä määritellä työehtosopimuksissa.

Toisaalta lainsäädäntö on poliittisten päättäjien käsissä. Työelämän asioista sopimista ei pidä siirtää työntekijöitä ja työnantajia edustavien tahojen väliltä poliittisten päättäjien käsiin. Silloin päätökset määräytyisivät poliittisten päättäjien ideologisten tavoitteiden ja mielihalujen mukaisesti eikä siinä pystyttäisi huomioimaan kunkin alan erityispiirteitä.

9. Mitä tapahtuu yleissitovuudelle, jos valtakunnallista työehtosopimusta ei ole?

Yleissitovuutta ei ole, jos työnantaja- ja työntekijäjärjestön välistä valtakunnallista työehtosopimusta ei ole. Se on huono tilanne työntekijöille ja yrityksille. Palkat ja työehdot voivat eriytyä alan eri yrityksissä. Työntekijöiden eriarvoisuus lisääntyy. Riski palkkojen polkemisesta, velvoitteiden laiminlyömisestä ja epäterveestä kilpailusta kasvaa.

Yleissitovuuden puuttumisesta syntyy uhka liittoon kuulumattomien lähetettyjen ja itse Suomeen hakeutuvien pienellä palkalla toimivien työntekijöiden määrän kasvamisesta. Silloin suomalaista työvoimaa käyttävät yritykset ja heidän työntekijänsä olisivat häviäjän asemassa. Työvoiman kauppiaat olisivat voittajia. Työehtojen polkeminen johtaa epäterveeseen kilpailuun yritysten välillä. Edunvalvonnalliset toimenpiteet lisääntyvät ja työrauha heikkenee.

10. Muuttuuko kaikki joustavammaksi, jos valtakunnallista työehtosopimusta ei ole?

Ei muutu. Päinvastoin. Valtakunnallisen työehtosopimuksen pohjalta voidaan sopia laajemmin esimerkiksi työajoista ja vuosilomasta kuin pelkän lainsäädännön varassa toimittaessa.

Tarkemmin sanottuna yrityskohtaiset työehtosopimukset eivät voi olla yleissitovia, vaikka yritys toimisi koko maan alueella. Yritysten mahdollisuudet poiketa esimerkiksi työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain tai yhteistoimintalain säännöksistä ovat yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa selvästi rajatummat kuin valtakunnallisissa työntekijöitä ja työnantajia edustavien liittojen välisissä työehtosopimuksissa.

11. Mitä tapahtuu työrauhalle, jos valtakunnallista työehtosopimusta ei ole?

Jos valtakunnallista työehtosopimusta ei solmita, myös työrauha ja sen vastinpari työtaistelut siirtyvät paikalliselle tasolle. Silloin on todennäköistä, että yritys- ja työpaikkakohtaiset työtaistelut lisääntyvät.

12. Pitääkö Metsäteollisuuden ilmoituksen jälkeen olla huolissaan kilpailukyvystä?

Kyllä pitää. Työehtosopimusjärjestelmä ja työelämän asioista sopiminen työmarkkinajärjestöjen kesken on mahdollistanut suomalaisen hyvinvointivaltion kehittämisen. Vakaat olot ovat taanneet yhteiskuntarauhan, mikä on merkittävä kilpailukykyä edistävä tekijä.

Jos työelämän ja yhteiskunnan kehittämisessä luovutaan neuvottelun ja sopimisen käytännöistä, voidaan joutua tilanteeseen, jossa erimielisyydet työelämässä lisääntyvät. Silloin vakauden tuottama kilpailuvaltti menetetään.

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus luopua valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta vaarantaa yhteistoiminnan ja luottamuksen.

13. Mikä on työehtosopimusten oikeudellinen perusta?

Työehtosopimusten oikeudellinen perusta on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Niistä merkittävimpiä ovat työelämän ihmisoikeuksiin kuuluvat Kansainvälisen työjärjestö ILOn yleissopimukset järjestäytymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta. Näiden yleissopimusten mukaan työntekijöiden järjestöillä on oikeus määritellä ja pyrkiä parantamaan edustamiensa työntekijöiden työehtoja työehtosopimuksilla.

Suomi on ILOn jäsen ja sitoutunut noudattamaan edellä kuvattuja sopimuksia. Nämä samat oikeudet taataan myös Suomen perustuslain kautta.

14. Mitä Metsäteollisuus ry tavoittelee, kun se luopuu työehtosopimustoiminnasta?

Se tavoittelee yritysten aseman parantamista työntekijöiden kustannuksella. Tavoitteena on työntekijöiden aseman ja etujen heikentäminen sekä ammattiliittojen vaikutusvallan vähentäminen.

15. Mikä on paras tapa puolustaa ja edistää Teollisuusliiton sopimusalojen työntekijöiden etuja ja oikeuksia?

Paras tapa ajaa työntekijöiden asiaa on

  1. liittyä Teollisuusliittoon,
  2. varmistaa, että työkaverit ovat liiton jäseniä ja
  3. huolehtia siitä, että omalla työpaikalla toimii liittoon järjestäytynyt luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Mitä korkeammaksi järjestäytymisaste saadaan nostettua, sitä vahvempi liiton neuvotteluasema on suhteessa työnantajaan.

Liiton jäsenyys on nyt entistä tärkeämpi asia!

16. Mistä saa lisätietoa?

Lisätietoa saa Teollisuusliiton puutuotesektorin toimitsijoilta, aluetoimistoista ja liiton työsuhdeneuvonnasta puhelinnumerosta 020 690 447.

Seuraa Teollisuusliiton verkkosivuja, sosiaalisen median kanavia sekä Tekijän printti- ja verkkolehteä.

Mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustilanteesta liiton sivuilla uutisoitua

Mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustilanteesta Tekijä-verkkolehdessä

Järjestämisjulisteet

Järjestämisjuliste 1 – Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin.

Järjestämisjuliste 2 – Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä. Samaa vaatii niiden säilyttäminen.

Järjestämisjuliste 3 – Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina.

Järjestämisjuliste 4 – Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa.

Organiseringsplakat 1 – Tillsammans får vi saker till stånd, som ingen klarar av ensam.

Organiseringsplakat 2 – Våra nuvarande arbetsvillkor har vi kämpat hårt för. Vi måste fortsätta kämpa för att kunna behålla dem.

Organiseringsplakat 3 – Organisering betyder att vi kan möta arbetsgivaren som jämbördiga.

Organiseringsplakat 4 – Medlemsavgiften är en investering i våra möjligheter att påverka.

Minkälaisista asioista sovitaan työehtosopimuksella?

Mitä hyötyä on siitä, että työpaikka on järjestäytynyt?

Mitä eroa on liitolla ja YTK:lla?

Mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustilanteesta SAK:n sivuilla kirjoitettua