Lakimuutoksia 1.1.2017

1.1.2017 tuli voimaan lakimuutoksia koskien muun muassa muutosturvaa ja työterveyshuoltoa, koeaikaa, työsuhteen kestoa, takaisinottovelvoitetta sekä palkkaturvaa.

Määräaikainen työsuhde ilman perusteltua syytä

Työsopimuslain 1 lukuun lisättiin 3 a §, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, mikäli palkattava henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työtön edellisen 12 kuukauden ajan.

12 kuukauden enimmäiskesto voi koostua korkeintaan kolmesta määräaikaisesta työsuhteesta, joiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on yksi vuosi. Viimeisen määräaikaisen työsuhteen tulee alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsuhteen solmimisesta.

On syytä huomata, että työantajan tulee edelleen tarjota ensin lisätyötä osa-aikaisille ja lomautetuille työntekijöilleen, sekä takaisinottovelvoitteen piirissä oleville entisille työntekijöilleen.

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L1P3a

Koeajan pituus

Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeajan enimmäiskesto pidennettiin kuuteen kuukauteen. Lakimuutoksen jälkeen ei enää edellytetä työnantajan järjestämää työhön liittyvää erityistä koulutusta kuuden kuukauden koeajan sopimiseksi, vaan kuuden kuukauden koeaika voidaan sopia aina.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Koeajan pidentämisestä tulee ilmoittaa työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi edelleen olla korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.

On syytä huomata, että työehtosopimus saattaa sisältää määräyksen koeajan enimmäispituudesta. Se on ensisijainen lakiin nähden, jolloin työehtosopimuksen määräystä koeajan enimmäiskestosta tulee noudattaa.

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L1P4

Takaisinottovelvoite

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:ää muutettiin siten, että takaisinottovelvoiteaika lyheni neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde oli jatkunut keskeytyksittä työsuhteen päättymiseen mennessä 12 vuotta, on takaisinottoaika kuusi kuukautta.

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L6P6

Koulutusvelvollisuus ja työterveyshuolto työvoimaa vähennettäessä

Työsopimuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan sellaisen työnantajan, jonka palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on tarjottava tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanomalleen työntekijälle mahdollisuutta osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt sen päättymiseen mennessä yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Valmennuksen tai koulutuksen tulee arvoltaan vastata työntekijän palkkaa kuukauden ajalta tai työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota.

Koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Painavasta syystä voidaan koulutus toteuttaa myöhemminkin. Joka tapauksessa koulutuksen ajankohdan tulee olla työntekijän tiedossa työsuhteen päättymishetkellä.

Mikäli työnantaja laiminlyö koulutusvelvoitteensa, on työntekijällä oikeus saada korvaus laiminlyönnistä. Korvauksena maksetaan rahasumma, joka vastaa laiminlyödyn valmennuksen tai koulutuksen arvoa.

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L7P13

Työterveyshuoltolain 2 §:n 3 momentin mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuollon kuuden kuukauden ajan työntekijän työntekovelvoitteen päättymisestä lukien.

Velvoitteen edellytyksenä on, että työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja irtisanotun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta työsuhteen päättyessä.

Työterveyshuollon laajuuden ja sisällön on vastattava työnantajan työterveyshuoltosopimusta.

Työnantajan velvollisuus päättyy, kun työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen joko toistaiseksi tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työhön. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työllistymisestään entiselle työnantajalleen.

Säännöstä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden työsuhde on irtisanottu 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Palkkaturva

Palkkaturvalain 5 ja 8 §:t muutettiin siten, etteivät palkkaturvasäännökset ole esteenä kilpailukykysopimuksen selviytymislausekkeiden mukaisille sopimuksille.

Selviytymissopimus ei ilmennä työntekijän sellaista tietoisuutta työnantajan maksuvaikeuksista, joka estäisi palkkaturvan maksamisen.

Sopimus palkkasaatavan eräpäivän siirtämisestä sitoo myös palkkaturvaa, mikäli sopimus on tehty ennen saatavan eräpäivää, sopimus on sitova myös työnantajan ja työntekijän välisessä työsuhteessa, ja sopimus on tehty kirjallisesti tai eräpäivä on muutoin todennettavissa.

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980866#L2P5
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980866#L2P8

Muita muutoksia

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksut nousevat, mutta samalla valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksessa nousee palkansaajien ostovoiman tukemiseksi.

Ansiotulojen verotus kevenee.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava voi saada liikkuvuusavustusta.