Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset

Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavia arkipyhiä ovat vuodenvaihteessa 2019–2020 seuraavat:

  • jouluaatto (tiistai 24.12.2019)
  • joulupäivä (keskiviikko 25.12.2019)
  • tapaninpäivä (torstai 26.12.2019)
  • uudenvuodenpäivä (keskiviikko 1.1.2020)
  • loppiainen (maanantai 6.1.2020)

Arkipyhäkorvauksen suuruus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio). Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan kertomalla edellä mainittu arkipyhäkorvaus työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhäviikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä.

Työssä arkipyhänä

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä.

Ylityötä, sunnuntaityötä ja viikkovapaan aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 luvusta ja vastaavasti myös muiden teknologiasektorin sopimusalojen työehtosopimusten työaikamääräyksistä.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle seuraavin edellytyksin:

1) Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään yhden kuukauden.

Esimerkki:
Jos työntekijän työsuhde on alkanut viimeistään sunnuntaina 24.11., on hän oikeutettu saamaan ensimmäisen vuodenvaihteen arkipyhäkorvauksen jouluaatolta 24.12 sekä muista vuodenvaihteen arkipyhistä

2) Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Näitä edellytyspäiviä siirtää työajantasaamisvapaan lisäksi myös työehtosopimuksen mukainen työaikapankkivapaa.

Esimerkki:
Työtuntijärjestelmä on laadittu niin, että lauantait sekä sunnuntait ovat vapaapäiviä ja on sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävä maanantai (23.12.) ja tapaninpäivän jälkeinen perjantai (27.12.) työajan tasaamispäiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on perjantai 20.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on maanantai 30.12. Saadakseen arkipyhäkorvauksen jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä työntekijän tulee olla työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 20.12. tai 30.12.).

Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa sekä 20.12. että 30.12., menettää hän oikeuden arkipyhäkorvaukseen yhdeltä peräkkäisistä kolmesta arkipyhästä (24.12., 25.12., 26.12.). Kahdesta siis maksetaan.

Luvaton poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä

Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma–pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta työpäiväksi merkityltä arkipyhältä.

Arkipyhäkorvaus poissaolon ajalta

Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhäkorvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu:

  • vuosiloman (talviloman) ajaksi,
  • palvelusvuosilisävapaan ajaksi
  • lomarahavapaan ajaksi
  • ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa,
  • työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi,
  • taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, lomautuksen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi tai
  • lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.

Luettelo on tyhjentävä.

Vuosiloma arkipyhäviikolla

Työntekijän vuosiloma (useimmiten talviloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 23.12.2019, sisältyy ko. lomaviikkoon kolme vuosilomalain mukaista arkipäivää (maanantai, perjantai ja lauantai). Jos kaikki kuusi talvilomapäivää on tarkoitus pitää yhtäjaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon maanantain, tiistain ja torstain.

Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi.

Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa vuosilomaan kuuluvien vapaiden arkipäivien vähenemiseen.

Arkipyhäkorvaus ja lomautus

Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä.

Seuraava esimerkki valaisee asiaa:

Jouluaatto on tiistai 24.12. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan tiistaina 10.12., arkipyhäkorvaus maksetaan jouluaatolta ei muista vuodenvaihteen arkipyhistä. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta.

Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan.

Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan arkipyhäkorvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt.

Teknologiasektorin muut sopimusalat

Malmikaivokset

Kuten teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

Pelti- ja teollisuuseristysala

Kuten teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa, paitsi korvausperuste on työehtosopimuksen mukaisesti työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ja lomarahaa ei voi sopia vastaavaksi vapaaksi.

Puolustusministeriön työpaikat

Kuten teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

Kauno Koskela
sopimusvastaava
Teknologiasektori

Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2019

Kevään ja kesän 2019 arkipyhäkorvausten tulkinnat ovat teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta. Lopussa on lyhyt tiivistelmä teknologiasektorin muiden työehtosopimusalojen korvattavista arkipyhistä.

Teknologiateollisuudessa maksetaan tuntipalkkalaiselle (työehtosopimuksen 23.1) arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan silloin, kun arkipyhä sattuu muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Arkipyhäkorvaus = viikon säännöllinen työaika / 40 h x 8 h x KTA

Erillistä arkipyhäkorvauksia ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla oleville työntekijöille, vaan hän saa arkipyhäviikolta normaalin kuukausipalkan.

Korvattavat arkipyhät

Tämän kevään ja kesän aikana korvattavia arkipyhiä ovat:

  • pitkäperjantai (19.4.)
  • toinen pääsiäispäivä (22.4.)
  • vappu (1.5.)
  • helatorstai (30.5.)
  • juhannusaatto (21.6.)

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä tekee arkipyhänä työtä tai on vapaalla työtuntijärjestelmän mukaisesti ja suostumuksensa perusteella ylitöissä. Mikäli työ samalla on työtuntijärjestelmään merkityn säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävää työtä (esimerkiksi pitkänäperjantaina, pääsiäislauantaina tai juhannusaattona) on tästä ylityöstä maksettava lisäksi viikkoylityökorvaus.

Työehtosopimuksen 20.9 luvun mukaan pääsisäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työtunneista maksetaan keskituntiansion mukainen 100 % suuruinen lisä, jos sitä ei muuten tule korvattavaksi 100 % viikkoylityökorvauksena. Määräys ei koske jatkuvaa yksi- kaksivuorotyötä eikä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. 

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Työntekijän työsuhteen on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ennen korvattavaa arkipyhää. Tämä sääntö koskee jokaista arkipyhää.

Kuukauden työsuhteen lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Edellytyspäiviä ovat todelliset työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Jos arkipyhää edeltää / seuraa sovittu tai määrätty työajantasaamispäivä ja työaikapankkivapaa, edellytyspäivä siirtyy työtuntijärjestelmän mukaiseksi arkipyhää edeltäväksi tai seuraavaksi työpäiväksi.

Työntekijän työskennellessä pääsiäisviikolla normaalisti joko keskeytyvässä päivä- tai kaksivuorotyössä tai kolmivuorotyössä, jossa sunnuntain lisäksi viikon toinen vapaapäivä on lauantai, pitkäperjantain ja toisen pääsiäispäivän edellytyspäivät ovat työtuntijärjestelmän mukaisesti joko torstai 18.4. tai tiistai 23.4.

Mikäli tällaisessa työaikajärjestelyssä työajan tasaamispäiväksi on sovittu torstai 18.4., edellytyspäivät ovat työtuntijärjestelmän mukaisesti keskiviikko 17.4. tai tiistai 23.4.

Mikäli molemmat edellytyspäivät syystä tai toisesta puuttuvat ja työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi näin arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee työehtosopimuksen mukaisesti vain yhtä mainituista arkipyhistä. Tänä keväänä korvattavia peräkkäisiä arkipyhiä ovat pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä.

Jos korvattava arkipyhä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi ja työntekijä on silloin pois työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, tältä arkipyhältä ei makseta korvausta.

Lomat ym. poissaolot

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, mikäli pitkäperjantai 19.4., 2. pääsiäispäivä 22.4., vappu 1.5., helatorstai 30.5. tai juhannusaatto 21.6. sattuvat:

  • vuosiloman (talviloman) ajalle
  • palvelusvuosilisävapaa ajaksi
  • lomarahavapaan ajaksi
  • ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa
  • työehtosopimuksen kohdan 31.3 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle
  • taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi
  • lakisääteisen isyysvapaan ajaksi

Vain tässä luettelossa mainitut tapaukset ovat arkipyhäkorvausten piirissä.

Vuosiloma (talviloma) arkipyhäviikolla

Vuosilomalain tarkoittamaksi lomapäiväksi ei lasketa sunnuntaipäiviä, pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, 2 pääsiäispäivää, vapunpäivää, helatorstaita ja juhannusaattoa. Lomapäiviä ovat siis arkipäivät maanantaista lauantaihin. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että jos työntekijän vuosiloma sijoittuu arkipyhäviikolle, arkipyhät ja eräät aattopäivät jatkavat vuosilomaa.

Mikäli viikon vuosiloma (talviloma) pidetään esimerkiksi pääsiäisviikolla maanantaista 15.4. alkaen, lomaan pitää sisältyä kuusi arkipäivää, joihin ei lueta pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, eikä 2. pääsiäispäivää. Kuuden arkipäivän talviloma sijoittuu silloin ajalle 15.– 24.4. Vuosilomapalkan lisäksi arkipyhäkorvaus on maksettava pitkäperjantailta ja 2. pääsiäispäivältä edellä olevan poissaolojen syitä käsittelevän luettelon mukaisesti.

Arkipyhäkorvaus lomautuksen aikana

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuneen lomautuksen alusta lukien 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle sattuvista arkipyhistä. Myös lomautustapauksissa edellytetään, että työsuhde on kestänyt yhden kuukauden ennen kyseessä olevaa arkipyhää.

Esimerkki. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan maanantaina 8.4., arkipyhäkorvaus maksetaan pitkältäperjantailta sekä 2. pääsiäispäivältä. Jo taas lomautus on alkanut perjantain 5.4 maksetaan arkipyhäkorvaus vain pitkältäperjantailta. Jos lomautus on alkanut ennen 5.4, arkipyhäkorvausta ei makseta.

Lomautuksen päättyminen

Arkipyhäkorvaus maksetaan, jos lomautus päättyy siten, että työntekijä on työssä arkipyhän jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä).

Lomautus lyhennettynä työviikkona

Lomautuksen toteuttaminen lyhennettyä työviikkoa tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaukset normaalisti riippumatta siitä, kuinka kauan lyhennettyä työviikkoa on kestänyt.

Teknologiasektorin muiden sopimusalojen arkipyhäkorvaukset

Malmikaivosten työehtosopimus 23.1 luku

Kuten teknologiateollisuuden sopimuksessa.

Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus 12:§

Korvausperuste on henkilökohtainen aikapalkka, lomarahavapaa ajalta ei makseta (ei mahdollista sopia vapaaksi) ja muilta osin kuten teknologiateollisuuden sopimuksessa.

Puolustusministeriön työpaikat

Kuten teknologiateollisuuden sopimuksessa.