Ay-sanasto

Työelämän sanasto

Työelämän verkko-opisto on julkaissut työelämän sanaston. Se löytyy tästä.

A

Aloite on ehdotus jonkin asian vireille panemiseksi, esimerkiksi epäkohdan korjaamiseksi. Yhdistyksen kokouksessa aloitteen voi tehdä esimerkiksi hallitus tai yhdistyksen jäsen. Kunnallispolitiikassa kansalaisaloitteen voi tehdä kuntalainen, jokin yhteisö, järjestö tai vastaava.

Ammattiliitto, esimerkiksi Teollisuusliitto, on yhteenliittymä, jonka tehtävänä on valvoa jäsentensä etuja työelämässä. Ammattiosastot ovat ammattiliiton jäseniä.

Ammattiosasto on ammattiliiton jäsenyhdistys. Teollisuusliitossa on noin 715 ammattiosastoa, joissa on yhteensä 223 000 jäsentä. Ne voivat olla joko yhden työpaikan työntekijöiden yhdistyksiä tai muodostua usean työpaikan työntekijöistä.

Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Samaa tarkoittaa työperäinen sairaus. Korvaus ammattitaudista maksetaan tapaturmavakuutuksesta.

Ansio eli työllä hankittu tulo kertoo kuinka paljon palkkaa erilaisine lisineen ansaitaan jonakin ajanjaksona. Katso myös palkka, bruttopalkka, nettopalkka, reaalipalkka, tulospalkka ja palkanlisät.

Ansioeläke on ansiotyöhön perustuva eläke. Työstä saatu ansio voi olla palkkaa tai yrittäjän työtuloa. Henkilöt, jotka eivät ole koskaan olleet ansiotyössä, eivät saa ansioeläkettä. Samaa tarkoittaa myös työperusteinen eläke.

Ansiokehitystakuu on takuu siitä, että jonkin alan palkankorotukset vastaavat muiden alojen palkankorotuksia. Näin pyritään turvaamaan tasapuolinen ansiokehitys sellaisillekin aloille, joilla ei ole palkkaliukumia.
Ansioperuste on etuuden tai eläkkeen perusteena oleva ansio.

Ansiopäiväraha on työttömyyden johdosta maksettava ansioiden mukaan laskettava etuus, jonka työttömyyskassa maksaa jäsenilleen. Samaa tarkoittaa myös kassapäiväraha.

Ansioraja kertoo, paljonko eläkeläisellä voi olla työansioita ilman että se vaikuttaa eläkkeeseen. Vanhuuseläkkeessä ja varhennetussa vanhuuseläkkeessä ei ole ansiorajoja. Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja on 40%, osatyökyvyttömyyseläkkeen 60% ja osa-aikaeläkkeen 35–70 % eläkepalkasta laskettuna. Samaa tarkoittavat myös tuloraja ja eläkeläisen ansioraja.

Ansiosidonnainen päiväraha on palkkaan suhteutettu päiväraha, jota maksetaan liiton ja työttömyyskassan jäsenelle työttömyyden kohdatessa.

Arkipyhä on arkipäivälle, toisin sanoen muulle kuin lauantaille tai sunnuntaille, osuva pyhäpäivä kuten vappu, juhannus ja pääsiäisen pyhät. Arkipyhät ovat pääsääntöisesti palkallisia vapaapäiviä.

Avoin lippuäänestys on äänestys- tai vaalitapa, jossa äänestys on julkista, toisten nähtävissä olevaa. Avoimella lippuäänestyksellä tarkoitetaan sitä, että äänestys- tai vaalilippuun tehdyn merkinnän perusteella äänen antaja voidaan tunnistaa. Vastakohtana on suljettu lippuäänestys.

Ay tarkoittaa ammattiyhdistystä muun muassa sanoissa ay-liike ja ay-järjestö.

B

Bruttopalkka eli kokonaispalkka on peruspalkka lisineen ennen verojen, työttömyys-, sairasvakuutus- ja työeläkemaksun vähentämistä.

D

Demokraattinen on kansanvaltainen tai kansanvaltaan perustuva järjestelmä. Se takaa jäsenilleen tasavertaiset osallistumismahdollisuudet.

E

Edunvalvonta on sitä, että työpaikalla ammattiliiton jäsenet ja luottamusmies yhdessä parantavat ja kehittävät työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi palkankorotukset, vuosilomat, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat ja työeläke ovat ay-liikkeen edunvalvontatyön tuloksia.

Eläkeote on Eläketurvakeskuksen tai työeläkelaitoksen rekisteritietoihin perustuva luettelo työsuhteista ja yrittäjäjaksoista. Eläkeote voi sisältää laskelman karttuneista eläkeoikeuksista. Eläkeote kannattaa pyytää ja tarkastaa aika ajoin. Samaa tarkoittavat myös ansiotyöluettelo, rekisteriote ja työeläkeote.

Epätyyppisillä työsuhteilla tarkoitetaan määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita, freelancer-töitä, keikkatöitä, tarvittaessa töihin kutsuttavia ja muita vastaavia työsuhteita.

Esteellisyys tai jääviys tarkoittaa sitä, että yhdistyksen jäsenellä on sellainen suhde kokouksessa käsiteltävään asiaan, että hänen puolueettomuutensa tai objektiivisuutensa asian suhteen vaarantuu. Tällöin yhdistyksen jäsenen velvollisuus on olla osallistumatta kyseisen asian käsittelyyn.

Euro- tai senttilinja tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja euro- tai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten asemasta.

G

Globalisaatio tarkoittaa prosessia, jossa esimerkiksi eri kulttuurit, tieto, valuutta, ihmiset ja materia ovat yhä tiiviimmässä yhteistyössä ja toisiinsa sidottuja yli valtiorajojen.

H

Henkilöstön edustajat ovat työntekijöiden valitsemia, yrityksen johdon kanssa päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä.

Hoitovapaa on työstä otettu vapaa alle 3-vuotiaan lapsen hoitoa varten. Hoitovapaalla olevalle vanhemmalle karttuu työeläkettä ikään kuin hän saisi kuukausipalkkaa noin 550 euroa.

I

Indeksi on tilastollinen suhdeluku, joka ilmaisee esimerkiksi palkkojen tai hintojen muutosta jostakin ajankohdasta toiseen.

J

Järjestelyvara on keskitetyissä ratkaisuissa yleiskorotuksen lisäksi niin sanottuihin kuoppakorotuksiin varattu palkankorotuserä. Sen käytöstä sovitaan liitto- tai yrityskohtaisesti ja sitä voidaan käyttää myös palkkausjärjestelmien kehittämiseen.

Jääviys tai esteellisyys tarkoittaa sitä, että yhdistyksen jäsenellä on sellainen suhde kokouksessa käsiteltävään asiaan, että hänen puolueettomuutensa tai objektiivisuutensa asian suhteen vaarantuu. Tällöin yhdistyksen jäsenen velvollisuus on olla osallistumatta kyseisen asian käsittelyyn.

K

Karenssi on aika ennen etuuden alkamista. Erilaisiin sosiaalietuihin, kuten päivärahoihin ja eläkkeisiin, voi liittyä karensseja. Työttömyysturvassa voi olla myös rangaistuskarenssi, jos henkilö kieltäytyy työnteosta.

Karttuminen, karttuma, eläkekarttuma tai eläkekertymä. Työeläke karttuu vuosiansioista karttumisprosentin mukaan ja se on erisuuruinen eri ikäkausina.

Kenttä eli järjestökenttä tarkoittaa ay-kielessä ammattiliiton jäseniä työpaikoilla ja ammattiosastoissa.

Keskitetty ratkaisu on työmarkkinakeskusjärjestöjen, esimerkiksi SAK:n ja EK:n (TT) palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus. Sen pohjalta ammatti- ja työnantajaliitot ovat aiemmin neuvotelleet omat työehtosopimuksensa. Nykysin ei keskitettyjä ratkaisuja enää tehdä.

Keskusjärjestö kuten SAK on jäsenliittojensa yhteenliittymä. Teollisuusliitto kuuluu SAK:hon.

Keskusjärjestösopimus on kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus jostakin työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi luottamusmiehen asemasta, irtisanomissuojasta tai työsuojelusta. Nykyisin sopimukset tehdää liittokohtaisina.

Konsensus eli yksimielisyys, yksimielinen sopimus. Kokouksen päätösasiassa kaikkien yksimielisesti hyväksymä ehdotus. Mikäli asiassa ei saavuteta yksimielisyyttä, siitä joudutaan järjestämään äänestys tai vaali.

L

Lakosta sovitaan yhteisellä päätöksellä ja yleensä sen tarkoituksena on painostaa työnantajaa. Lakkoa tai sillä uhkaamista voidaan käyttää esimerkiksi silloin kun neuvotellaan palkoista ja muista työehdoista. Myötätuntolakolla voidaan tukea toisen alan työtaistelua.

Liittoerä on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi.
Liittokierroksella ammattiliitto, esimerkiksi Teollisuusliitto, ja työnantajaliitto, esimerkiksi Kemianteollisuus tai Teknologiateollisuus ry, neuvottelevat ja sopivat palkkaratkaisusta. Liittokierroksella neuvotteluihin eivät osallistu keskusjärjestöt eikä maan hallitus.

Lomautus on työnantajan valtaa päättää työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesta keskeyttämisestä. Lomautuksen syitä voivat olla esimerkiksi yrityksen tilapäinen heikko kannattavuus tai töiden väliaikainen väheneminen.

Luottamusmies on työpaikan työehtosopimuksen solmivaan liittoon kuuluvien työntekijöiden edustaja, jonka he valitsevat ja jonka asema perustuu työehtosopimusten määräyksiin ja yleissopimukseen. Luottamusmies edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa.

M

Matalapalkkaerä on keskitetyssä ratkaisussa sovittava palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän.

Muutosturvaan eli oikeus korotetun työttömyysturvan niin sanottuun työllistymisohjelmalisään on oikeus työntekijällä, joka on irtisanottu tietyin taloudellisin tai tuotannollisin syin.

Määräenemmistö tarkoittaa äänimäärää, joka tarvitaan päätöksen tekemiseksi, esimerkiksi 2/3 määräenemmistö.

N

Naispalkkaerä on keskitetyissä ratkaisuissa sovittava palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella. Sillä pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.

Nettopalkka on palkka, joka jää käteen, kun bruttopalkasta vähennetään verot, työeläkemaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu.

Nimenkirjoittaja on ammattiosastossa henkilöt, joilla on oikeus edustaa osastoa ja käyttää nimenkirjoitusoikeutta. Teollisuusliiton sääntöjen mukaan ammattiosaston nimenkirjoittajia ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja sihteeri aina kaksi (2) yhdessä. Nimenkirjoitusoikeus on oikeus edustaa yhdistystä eli oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Yhdistyslaissa määrätään, että hallituksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus.

O

Osa-aikatyö tai osa-aikainen työ on työtä, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa.

P

Paikallinen sopimus on työntekijöiden luottamusmiehen ja työantajan edustajan työpaikalla neuvottelema sopimus.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla voidaan sopia toisin tietyistä työehtosopimuksen määräyksistä.

Palkansaajakeskusjärjestöjä ovat AKAVA, SAK ja STTK.

Palkka on rahallinen korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta.
Palkan lisät ovat alan työehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovittuja kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvia, esimerkiksi vuorolisä.

Palkkaliukuma on sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus.

Palkkaperintö on laskennallinen summa, joka kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tapahtunut palkannousu korottaa seuraavan vuoden palkkaa.

Palkkaratkaisu on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tehty sopimus palkoista.

Palkkataulukot ilmoittavat kunkin alan työehtosopimuksissa sovitut vähimmäispalkat.

Palkkaturva on valtion ylläpitämä järjestelmä, joka turvaa työntekijän palkka- ja muut saatavat, jos yritys menee esimerkiksi konkurssiin tai se ei muuten kykene maksamaan niitä.

Palkkausjärjestelmä on sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkan määräytymisperusteet

Pekkas-vapaat ovat työajan lyhennysvapaita.

Peruspäiväraha turvaa työttömälle vähimmäistoimeentulon ja sitä maksetaan sellaiselle henkilölle, joka ei ole työttömyyskassan jäsen. Sen maksaa Kela.

Perälauta tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu. Asiassa on siis työehtosopimuksen määräämä menettelytapa, ellei asiassa päästä yksimielisyyteen ns. perälauta. Esimerkiksi paikallinen järjestelyvaraerä, josta todetaan että osapuolet neuvottelevat erän jakamisesta ja ellei ratkaisuun päästä jaetaan erä tasan kaikille.

Pk-yritykset eli pienet ja keskisuuret yritykset.

Prosenttilinja on palkankorotusratkaisu, jossa kaikille palkansaajille sovitaan prosentuaalisesti eli suhteellisesti, mutta ei euromääräisesti yhtä suuret korotukset. Katso myös sekalinja ja euro- tai senttilinja. (HUOM. linkit eri sanoihin väärin tässä)

Puoli perälauta tarkoittaa sopimusmääräystä, jossa erimielisiksi jäätäessä jommallakummalla osapuolella on yksipuolinen päätösvalta toteuttaa osa neuvottelun kohteena olleista asioista. Esimerkiksi paikallinen järjestelyvaraerä, josta on sovittu, että osapuolet neuvottelevat sen käytöstä, ja ellei ratkaisuun päästä, puolet erästä jaetaan tasan, toisen puolen käytöstä päättää työnantaja.

Pätkätöitä ovat muun muassa määräaikaiset ja projektikohtaiset työsuhteet sekä keikkatyöt.

Päänavaussopimus on neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus.

R

Reaalipalkka on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.

REACH on kemikaaleihin sovellettava sääntelykehys. Järjestelmällä luodaan yksi lainsäädäntökehys kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyjä varten. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa kemikaalien valmistuksen ja käytön turvallisuutta.

Rekisteröity yhdistys on yhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin. Teollisuusliiton ammattiosastot ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Rikkuri on henkilö, joka ei osallistu lakkoon.

Ryhmähenkivakuutus tai työntekijäin ryhmähenkivakuutus on vakuutus, jonka perusteella kuolleen työntekijän puoliso ja alaikäiset tai alle 22-vuotiaat opiskelevat lapset saavat kertakorvauksen. Jos näitä ei ole, korvaus voidaan maksaa vainajan vanhemmille tai täysi-ikäisille lapsille, jos nämä ovat työkyvyttömiä tai varattomia. Ryhmähenkivakuutuksen piiriin kuuluvat työntekijät, joille työnantaja on velvollinen järjestämään työeläketurvan, sekä maatalousyrittäjät.

S

SAK eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on palkansaajakeskusjärjestö.

Sairauspäivärahaa tai sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16–67-vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön työhön. Päiväraha korvaa ansionmenetystä. Henkilön edellytetään olleen työssä sairautta edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Myös työtön työnhakija tai opiskelija voi eräin edellytyksin saada päivärahaa.

Sekalinjan palkankorotusratkaisussa sovitaan korotuksiksi x senttiä mutta kuitenkin vähintään y prosenttia.

Solidaarisella palkkaratkaisulla matalimpia palkkoja pyritään korottamaan muita suhteellisesti enemmän. Näin pyritään palkkaerojen kaventamiseen.
Sopimuskorotus eli sovittu palkankorotus koskee kaikkia sopimuksen piiriin kuuluvia.

Sopimuskausi on työehtosopimuksen voimassaoloaika.

Sosiaalipaketissa sovitaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli TUPO:n tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä niistä sosiaali- tai työlainsäädännön uudistuksista, jotka eivät näy rahana palkansaajalle.

Soviteltu päiväraha on osa-aika- tai keikkapalkan lisäksi maksettava työttömyyspäiväraha. Jokainen tienattu euro vähentää päivärahan määrää. Päivärahaa ei makseta, jos työaika ylittää 75% alalla tehtävän kokoaikatyön enimmäistyöajasta.

Syrjintäkielto määrää työnantajan kohtelemaan kaikkia työntekijöitä ja työnhakijoita tasapuolisesti.

Sääntömääräinen on sääntöjen määräämä, esimerkiksi sääntömääräinen syys- tai kevätkokous.

T

Takaisinperintä tarkoittaa, että aiheettomasti maksettu etuus tai eläke voidaan periä takaisin.

TEL on lakisääteinen työeläke, jota maksavat sekä työntekijät että työnantajat.
Teollisuusliitto on kaikkien sen sopimusaloilla työskentelevien työntekijöiden ja aloille opiskelevien edunvalvontaorganisaatio.

Tulopolitiikka eli tulojen kehitystä säätelevä politiikka on eri eturyhmien esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välistä yhteistyötä. Sillä säädellään maksettavien palkkojen reaalikasvua ja palkoista ja tuloista perittävien verojen ja maksujen suuruutta. Katso myös tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli TUPO on maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupo-ratkaisussa sovitaan, paljonko palkkoja nostetaan, ja minkä verran niistä kerätään valtiolle veroja ja muita maksuja.

Tarkistusneuvottelu käydään sopimuskaudella. Tarkistusneuvottelussa mietitään tuovatko muuttuneet olosuhteet muutoksia työehtosopimukseen.

Tukilakko on lakko, jolla työntekijät tukevat jonkin toisen alan työntekijöiden työtaistelua.

Tulospalkka on henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkanosa.

Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muuten työnantajan käytettävissä.

Työehtosopimus on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista. Se pitää sisällään muun muassa palkat, työajat ja lomat.

Työmarkkinaosapuolia ovat työmarkkinajärjestöt, ammattiliitot, työnantajaliitot, palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestöt.

Työnseisaus on työntekijöiden työtaistelutoimenpide ja painostuskeino. Työnseisauksessa työntekijät lopettavat työnteon joksikin aikaa.

Työehtosopimus solmitaan työntekijä- ja työnantajaliiton välillä. Siinä sovitaan vähimmäisehdoista, joita työnantajan on noudatettava työntekijöihinsä.

Työmarkkinoilla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhdetta ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen suhteita. Työmarkkinoilla solmitaan työsuhteita.

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteen ehdoista. Työsopimuksella voidaan sopia muun muassa työehtosopimuksen määräyksiä paremmista työehdoista.

Työsuojeluvaltuutettu (TSV) on työntekijöiden valitsema työpaikkansa työolojen kehittäjä ja edustaja työsuojeluasioissa.

Työsulku on työnantajan työtaistelukeino, jossa työnantajat estävät työntekijöitä tekemästä töitä.

Työtuomioistuimessa ratkaistaan työ- ja virkaehtosopimuksista syntyneitä riitoja.

V

Vapaa kilpailu tarkoittaa sitä, että markkinoilla yritykset harjoittavat samaa toimintaa toisistaan riippumatta ja kilpailevat kuluttajista.

Vakuuttamisvelvollisuus tarkoittaa työnantajan lakiin perustuvaa velvollisuutta järjestää palveluksessaan olevien henkilöiden eläketurva. TEL eli työntekijöiden eläkelaki on työeläkelakien runkolaki.

Vakuutusoikeus on eläkepäätösten viimeinen muutoksenhakuaste eli korkein valituselin. Vakuutusoikeuteen voi valittaa eläkelautakuntien päätöksistä. Vakuutusoikeuden päätöksistä ei yleensä voi valittaa.

Valtakunnansovittelija tehtävänä on sovitella ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.

Vanhuuseläke on eläke, jolle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Vanhuuseläkettä on haettava erikseen.

Varhaiseläkkeiksi kutsutaan joskus kaikkia ennen vanhuuseläkkeen alkamista alkavia eläkkeitä, eli työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä. Joskus varhaiseläkkeellä tarkoitetaan yksilöllistä varhaiseläkettä, joka on yksi työkyvyttömyyseläkkeen laji.

Vuokratyösuhteessa yritys voi vuokrata työntekijöitään toisen yrityksen palvelukseen. Työntekijä pysyy hänet vuokranneen yrityksen palkkalistoilla, mutta työn johtamisen ja valvonnan hoitaa työntekijän palvelukseensa vuokrannut yritys.

Vuorotteluvapaalle voi jäädä tietyin edellytyksin ja vapaalle jäävän tilalle on palkattava työtön henkilö. Vuorotteluvapaalla olija saa 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Vuorottelu voi kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen. Vuodesta 2005 alkaen vuorotteluvapaa pienentää tulevan eläkkeen määrää.

Y

Yhdistyslaki säätelee yhdistysten, ammattiosastojen ja liiton toimintaa. Lisätietoja yhdistyslaista saa osoitteesta www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistyslaki.html.
Yhdyshenkilö on työntekijöiden kontakti ammattiliittoon työpaikalla, jossa ei ole luottamusmiestä. Yhdyshenkilöä eivät koske sopimuksissa määritellyt luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Yksinkertainen enemmistö on enemmistö, jossa eniten ääniä saanut ehdotus voittaa.

Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan työntekijöille yritystä koskevista tärkeimmistä asioista ja neuvotelemaan henkilöstön asemaan vaikuttavissa tekijöistä.

Yleiskorotus on työehtosopimuksessa sovittu palkankorotus, joka maksetaan kaikille kyseisen sopimuksen piiriin kuuluville.

Yleissitovuus ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon.

Ä

Äänestys on päätöksentekomenettely, jonka avulla saadaan aikaan päätös, jos kannatettuja ehdotuksia on useampia kuin yksi. Äänestyksessä eniten kannatusta saanut tai määräenemmistön saavuttanut ehdotus tulee päätökseksi. Puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänestys menee tasan. Vaaleissa tasatilanteen ratkaisee arpa.

Äänioikeus on oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Äänioikeus mahdollistaa osallistumisen päätöksentekoon. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin Suomessa vuonna 1906.