Kolmen vuoden leikkauslista

Jo valmistuessaan keväällä 2015 Sipilän hallituksen ohjelmaa arvosteltiin yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä ovat kohdistuneet palkansaajiin.

2015

Hallitusohjelman leikkauslistalla olivat muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, ansiosidonnaisen leikkaaminen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.

Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta leikattiin 200 miljoonaa, vuorotteluvapaasta puolestaan 50 miljoonaa ja ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa.

Hallitus ajoi eteenpäin pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, joilla olisi heikennetty palkansaajien asemaa ja työehtoja. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa olisi leikattu lisää 120 miljoonalla eurolla.

Ammattiliittojen vastustus ja mielenilmaus vaikuttivat siihen, että pakkolait peruttiin.

Pakkolaeissa hallitus esitti muun muassa seuraavaa

  • vuosiloman lyhentäminen 38:sta 30 työpäivään
  • lomarahojen pienentäminen 30 prosentilla
  • työntekijöiden vuosityöajan pidentäminen 100 tunnilla
  • sairauslomapalkan leikkaus
  • loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi

Pakkolaeilla uhkaamisen ja niiden torppaamisen jälkeen päädyttiin lopulta niin sanottuun kilpailukykysopimukseen (kiky) johtaneiden neuvotteluiden aloittamiseen.

Kiky-sopimus saatiin valmiiksi alkuvuonna 2016. Ammattiliitot hyväksyivät sopimuksen vastentahtoisesti, mutta se katsottiin jäsenten kannalta pienemmäksi pahaksi kuin hallituksen esittämät pakkolait.

2016

Vanhempainvapaan päivärahoja leikattiin.

Vuosilomalain muutos vähensi vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden ajalta.

Vuorotteluvapaan ehdot kiristyivät.

Sairausajan vuosilomasta leikattiin palauttamalla omavastuupäivät.

Hallitus halusi lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset.

Hallitus esitti työnäytepalvelun käyttöönottoa.

Kilpailukykysopimus syntyi vaihtoehtona aiemmin pakkolaeille. Muun muassa työaikaa jouduttiin pidentämään 24 tunnilla. Liitot joutuivat hyväksymään sopimuksen pakon edessä.

Kiky-sopimuksen solmimisen yhteydessä Sipilän hallitus lupasi, että työttömyysturvaa ei leikata. Tätä lupausta hallitus ei kuitenkaan pitänyt, vaan valmisteli myöhemmin niin sanotun aktiivimalli ykkösen. Aktiivimalli kakkonen on parhaillaan valmisteilla.

2017

Koulutuksesta leikattiin valtavasti.

Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikattiin.

Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tuli huononnuksia.

Ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen isot leikkaukset. Niin sanottu ammatillisen koulutuksen reformi leikkaa koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa. Aloituspaikat ja opetuksen määrä vähenevät.

Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulivat voimaan. Työttömien asemaan tuli monenlaisia tiukennuksia.

Ansioturvan pituus lyheni, korotusosat heikkenivät ja omavastuupäiviä tuli lisää. Työsopimuslain muutokset heikensivät palkansaajan työsuhdeturvaa.

Niin sanottu aktiivimalli hyväksyttiin. Malli leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.

2018

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli ykkönen tuli voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.

Hallitus toi kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys peruttiin myöhemmin.

Hallitus toi riiheen myös lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä.

Hallitus jatkaa edelleen omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän syksyn aikana.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.