Kysymyksiä ja vastauksia lakosta ja ylityökiellosta

1. Miksi työtaistelutoimenpiteisiin on ryhdytty?

Teollisuusliitto ajaa jäsentensä etuja. Liiton keskeiset tavoitteet työehtosopimusneuvotteluissa ovat: 1) kilpailukykysopimukseen (kiky) sisältyneiden palkattomien ylimääräisten työtuntien poistaminen, 2) työnantajien tekemien heikennysesitysten estäminen ja 3) ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

Työnantajat, joihin työtaistelutoimenpiteet nyt kohdistuvat, ovat pitäneet neuvotteluissa tiukasti kiinni kikyn jatkamisesta. Työnantajat eivät ole myöskään luopuneet työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentamistaan heikennysesityksistä. Työnantajien asennoitumista kuvaa myös se, että neuvotteluihin ei ole tuotu ensimmäistäkään työehtojen parannusehdotusta.

Teollisuusliitolle ei näin ollen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja kovennetuilla työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi.

Työelämän kehittäminen työntekijöiden kannalta parempaan suuntaan on työntekijöiden omissa käsissä. Työntekijät voivat saavuttaa tavoitteensa vain liittymällä liittoon, järjestäytymällä ja edistämällä oikeuksiaan yhdessä.

2. Keitä lakko koskee?

Lakko koskee valikoituja työpaikkoja mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla.

Lakon piirissä ovat kaikki työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset työt.

Lakkotyöpaikoilla ovat tukilakossa myös teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaiset työt.

Katso lakon piirissä olevat työpaikat tästä.

Lakko koskee kaikkia töitä katsomatta työntekijän tehtävää tai sitä, onko henkilö Teollisuusliiton jäsen vai ei.

Huom! Teollisuusliitto on julistanut lakon myös kumiteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM on valtakunnansovittelijan esityksestä päättänyt siirtää lakon alkamaan 10. helmikuuta.

3. Milloin lakko alkaa ja päättyy?

Lakon piirissä ovat kaikki maanantain 27.1.2020 kello 00.00 ja sunnuntain 9.2.2020 kello 23.59 välisenä aikana alkavat vuorolistan mukaiset työvuorot.

Jos työvuoro on alkanut edellisen vuorokauden puolella, mutta jatkuu lakkovuorokauden puolelle, tehdään kyseinen työvuoro loppuun.

Jos työvuoro alkaa lakkovuorokausien aikana, kyseistä työvuoroa ei aloiteta eikä tehdä. Töihin mennään vasta lakkovuorokausien jälkeen seuraavan vuorokauden puolella alkavaan työvuoroon.

Lakon aikana työpaikan tuotanto pysähtyy. Jos prosessi vaatii alasajoa, se tehdään ennen lakon alkamista ja palautetaan takaisin lakon päättymisen jälkeen.

4. Onko lakko laillinen?

Kyllä on. Kaikkien lakkoon osallistuvien sopimusalojen työehtosopimusten voimassaolo on päättynyt lakon alkaessa. Näin ollen kyseisillä sopimusaloilla ei ole voimassa olevaa työrauhavelvoitetta.

Työtaisteluoikeus on perusoikeus. Myös tukilakko on laillinen toimenpide, vaikka työehtosopimus olisikin voimassa.

5. Voiko työnantaja irtisanoa lakkoon osallistumisen takia?

Ei voi. Kun työtaistelu on ammattiyhdistyksen toimeenpanema, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta työtaisteluun osallistumisen takia. Teollisuusliitto on ammattiyhdistys.

6. Mitä jos työnantaja määrää töihin lakosta huolimatta?

Lakko on laillinen toimenpide, johon työnantajat eivät voi puuttua esimerkiksi yrittämällä estää työntekijöitä poistumasta työpaikoiltaan tai asettamalla sanktioita. Myös luottamushenkilöt osallistuvat lakkoon.

Mikäli työnantaja yrittää estää oikeuttasi osallistua lakkoon, ota yhteyttä Teollisuusliiton lakkopäivystykseen.

7. Mitä rajoja lakolle on asetettu?

Lakon ulkopuolelle jäävät seuraavat työt: ihmishengen ja terveyden turvaamiseksi tehtävä työ, vakavien ympäristöuhkien ehkäisemiseksi tehtävä työ, yritysten työterveysasemilla tehtävä työ, tehdaspalokunnissa tehtävä työ sekä hätätyö.

Teollisuusliiton keskuslakkotoimikunta on määritellyt lakkorajat ja ilmoittanut lakossa olevien toimipaikkojen pääluottamusmiehille lakkorajoista. Pääluottamusmies sopii työnantajan kanssa määritettyjen lakkorajojen mukaisesti lakon ulkopuolelle mahdollisesti jäävistä töistä.

Poikkeusluvan lakkorajoihin voi antaa ainoastaan Teollisuusliiton keskuslakkotoimikunta. Poikkeuslupaa hakee työnantaja sähköpostitse lakkopäivystyksestä.

8. Maksetaanko lakosta lakkoavustus?

Kyllä. Lakkoavustuksen suuruus on 70 euroa työvuorojärjestelmän mukaiselta työvuorolta.

16 euroa lakkoavustuksesta on verotonta. Loppuosasta liitto vähentää verohallinnon päätöksen mukaisen veron. Vero tilitetään suoraan liitosta verottajalle. Jäsenelle käteen maksettava osuus on 51,10 euroa. Verokorttia ei tarvitse toimittaa.

Vain liiton jäsenet ovat oikeutettuja lakkoavustukseen. Avustuksen saavat ne jäsenet, jotka ovat liittyneet Teollisuusliittoon viimeistään 23.1.2020.

9. Miten haen lakkoavustusta?

Lakkoavustusta haetaan Teollisuusliiton verkkosivujen eAsioinnin kautta. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Voit hakea lakkoavustusta lakon ensimmäiseltä viikolta (27.1.–2.2.) aikaisintaan maanantaina 3.2., lakon toiselta viikolta (3.2.-9.2.) aikaisintaan maanantaina 10.2, ja lakon kolmannelta viikolta (10.–16.2.) aikaisintaan maanantaina 17.2. Lakkoavustusta on haettava viimeistään 15.3. mennessä. Maksatus alkaa lakkoviikoittain aikaisintaan 6.2., 13.2. ja 20.2. Maksatusaika on noin viikko hakemuksen jättämisestä.

Mikäli sisäänkirjautumisen jälkeen et näe painiketta ”Lakkoavustus”, tarkista, että olet merkinnyt toimipaikkasi eAsioinnissa oleviin omiin tietoihisi. Mikäli tämän jälkeenkään et löydä painiketta ”Lakkoavustus”, ota yhteyttä sähköpostilla [email protected].

Huom! Lakkoavustusta voi hakea vain Teollisuusliiton verkkosivujen eAsioinnin kautta. Sitä ei voi hakea Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivujen eAsioinnin kautta.

10. Keitä ylityökielto koskee?

Ylityökielto koskee kumiteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden sopimusaloja.

11. Milloin ylityökielto alkaa ja päättyy?

Ylityökielto alkaa maanantaina 13.1.2020 ja päättyy sunnuntaina 9.2.2020.

12. Onko ylityökielto laillinen?

Kyllä on. Liiton julistama ylityökielto on aina laillinen työtaistelutoimi.

13. Voiko työnantaja määrätä työntekijän ylitöihin?

Ei voi. Liiton julistaman ylityökiellon aikana työntekijä ei tee ylitöitä.

14. Voiko työnantaja irtisanoa ylityökiellon noudattamisen takia?

Ei voi. Liiton julistama ylityökielto on aina laillinen työtaistelutoimi. Työntekijällä on muutoinkin aina oikeus kieltäytyä ylitöiden tekemisestä.

Lisäksi kun työtaistelu on ammattiyhdistyksen toimeenpanema, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta työtaisteluun osallistumisen takia. Teollisuusliitto on ammattiyhdistys. Työtaistelun muodolla ei ole väliä.

15. Mistä saan lisätietoa lakosta ja ylityökiellosta?

Lakkoon liittyvistä asioista saat lisätietoa luottamusmieheltäsi ja lakkopäivystyksestä.

Lakkoon ja ylityökieltoon liittyvissä asioissa auttaa liiton työsuhdeneuvonta 24.1. saakka. Työsuhdeneuvonnan puhelinnumero on 020 690 447.

Lakkoneuvonnan sähköposti- ja puhelinpäivystys ovat ensimmäisen kerran avoinna sunnuntaina 26.1. kello 13–18. Sen jälkeen ne palvelevat 27.1. ja 25.2. välisenä aikana arkisin kello 8.30 – 17, ja vielä 26.2. kello 8.30–14.

Lakkopäivystyksen puhelinnumero on 020 774 1039. Sähköpostiosoite on [email protected]to.fi.

16. Romuttavatko Teollisuusliiton palkankorotusvaatimukset kilpailukyvyn?

Eivät romuta. Teollisuusliitto tavoittelee jäsenten ostovoiman turvaavia palkankorotuksia, jotka samalla ovat vastuullisia niin, että kilpailukyky ja työllisyys eivät niiden takia vaarannu. Työntekijöiden saamat palkankorotukset menevät suurelta osin kotimaiseen kulutukseen, mikä pitää kansantalouden pyörät pyörimässä.

17. Romuttuuko kansantalous työtaisteluista?

Ei romutu. Jos työnantajat olisivat tästä todella huolissaan, olisivat ne hoitaneet sopimukset neuvottelemalla valmiiksi jo ajat sitten. Nyt työnantajat katsoivat viisaammaksi ajaa neuvottelut umpikujaan pitäen härkäpäisesti tavoitteistaan kiinni ja pakottaen Teollisuusliiton työtaistelutoimiin neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Suomen kansantalous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä vauhdissa. Julkisuudessa aika ajoin näkyneet synkistelyt ovat puhdasta neuvottelutaktikointia.

18. Johtaako työtaistelu yritysten konkursseihin tai yritysten siirtoon ulkomaille?

Työtaistelua on helppo käyttää keppihevosena erilaisten kauhukuvien rakentamisessa. Pelottelutaktiikan edessä periksi antaminen merkitsisi luopumista perusoikeudesta ajaa ja puolustaa työntekijöiden etuja ja asemaa tarvittaessa myös työtaisteluin.

Työnantajat ovat olleet julkisuudessa kovin huolissaan työntekijöiden laillisten työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksista. Omien laillisten työtaistelutoimenpiteidensä – kuten metsäteollisuuden työnantajien (Metsäteollisuus ry) päättämä työsulku 12.–18.12.2019 – vaikutuksista työnantajat sitä vastoin vaikenevat.

19. Onko työtaistelusta työntekijöille mitään hyötyä?

Työnantajien eri neuvottelupöydissä tavoittelemien heikennysten kaataminen on ensiarvoisen tärkeää. Pahimmillaan ne tarkoittaisivat esimerkiksi liki 20 prosentin heikennystä työntekijöiden tulotasoon. Yhtä lailla tärkeää on torjua työnantajien hyökkäys järjestäytymistä ja työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan sekä pitää huolta luottamushenkilöjärjestelmien jatkuvuudesta.

Teollisuusliiton tavoittelemaa ostovoiman turvaavaa palkankorotusta on syytä ajatella pitkälle tulevaisuuteen. Nyt määritellään se lähtötaso, jolla palkat voivat tulevaisuudessa kehittyä.