Sata tuntia lisää työaikaa, kiky ja niin sanotut aktiivimallit – pitkä uhkaus- ja leikkauslista

Juha Sipilän (kesk.) johtama oikeistohallitus astui valtaan keväällä 2015. Hallitusneuvotteluiden jälkeen työmarkkinoilla ei ole ollut rauhallista hetkeä, kun hallitusohjelman mukaiset leikkaukset ovat yksi toisensa jälkeen osuneet tavalliseen palkansaajaan, heidän perheisiinsä, opiskelijoihin ja työttömiin.

Teollisuusliitonkin työpaikoilla suurta närää on herättänyt muun muassa kilpailukykysopimuksen (kiky) hyväksyminen. Ja siinä eniten työajan lisääminen 24 tunnilla. Moniko enää muistaa, että 24 lisätyötunnin sijaan pääministeri vaati alun perin vuosittaisen työajan lisäämistä 100 tunnilla?

Hallitus lähti voimansa tunnossa liikkeelle niin sanotun pakkolakipaketin kanssa. Uudet lait olisivat heikentäneet työehtoja ja leikanneet palkansaajien toimeentuloa huomattavasti enemmän kuin, mitä kiky-sopimuksessa sovittiin.

Liitot saivat syksyllä 2015 torpattua pakkolakiaikeet. Niiden sijasta kesällä 2016 hyväksyttiin vieläkin monen mieltä hiertävä niin kutsuttu kilpailukykysopimus. Jo tätä ennen olivat tulleet voimaan muun muassa 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan. Tämän vuoden alusta puolestaan otettiin käyttöön niin sanottu aktiivimalli ykkönen, joka on leikannut työttömien työttömyysturvaa.

Teollisuusliitolle ja monelle muulle ammattiliitolle viimeinen pisara tässä yli kolmen vuoden jatkumossa oli Sipilän hallituksen kehysriiheen tuoma esitys irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 työntekijän yrityksissä.

Teollisuusliitto on yhdessä muiden SAK:laisten liittojen kanssa ilmoittanut aloittavansa työpaikoilla järjestölliset toimet, mikäli hallitus ei vedä esitystään irtisanomissuojan heikentämisestä pois. Hallituksen valmistelemaa irtisanomislakia ovat arvostelleet myös muun muassa Ammattiliitto Pro, keskusjärjestö STTKTehy ja OAJ.

Irtisanomissuojaa pitää vahvistaa

Teollisuusliitto vastustaa esitystä irtisanomisen helpottamisesta muun muassa siksi, että laki asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan ja lisäisi mielivaltaa työpaikoilla.

– Jos työnantaja haluaisi päästä eroon työntekijästä, joka ei satu miellyttämään, voisi irtisanomisen verhoilla epämääräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään, voi puolestaan olla monia, kuten esimerkiksi ammattiliittoon järjestäytyminen, luottamushenkilönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa Tekijä-lehdessä.

Aalto sanoo haastattelussa, että Teollisuusliitto peruu järjestölliset toimet vain, jos Sipilän hallitus lopettaa lain valmistelun. Hänen mukaansa hallituksen poliittiselle hankkeelle heikentää työntekijöiden ja työttömien asemaa on tehtävä loppu.

– Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa, Aalto muistuttaa.

Teollisuusliitto informoi liiton luottamushenkilöitä ja työpaikkoja järjestöllisten toimien yksityiskohdista heti, kun se on mahdollista.