Perhevapaat 

Teollisuusliiton kaikissa työehtosopimuksissa määritellään äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan antamiseen ja maksuun liittyvät ehdot. Työehtosopimusten kirjauksissa on eroavaisuuksia, joten on hyvä tarkistaa oman alan määräykset. 

Työntekijällä on oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaaseen. 

Työsopimuslain 4 luvussa on säädetty pykälät perhevapaista. 

Vapaasta ilmoittaminen

Äitiys-erityisäitiys-,isyys-, ja vanhempainvapaasta, sekä hoitovapaasta:

  • ilmoitus työnantajalle kahta kuukautta ennen
  • ilmoitus kuukautta ennen, jos vapaa on kestoltaan enintään 12 arkipäivää
  • jos puolison töihin menon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa kahden kuukauden ilmoitusaikaa, niin silloin toisella vanhemmalla on kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen oikeus jäädä vanhempainvapaalle. Tällöin työnantajalle ei kuitenkaan saa aiheutua toiminnalle vakaa haittaa. Mikäli työnantaja käyttää tätä perustetta, hänen on selvitettävä työntekijälle kieltäytymisen syyt ja perustelut.

Työntekijä saa varhentaa äitiys- ja isyysvapaan alkamisen ajankohtaa, mikäli lapsen syntymä tai lapsen, ja/tai äidin terveys sitä edellyttää. Tällöin ilmoitus on annattava työantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijä saa muuttaa perustellusta syystä vapaan alkamisajankohtaa. Tällöin ilmoitus on annettava viimeistään kuukautta ennen.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa kahdessa jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 päivää. 

Hoitovapaa 

Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen lapsensa tai samassa taloudessa vakituisesti asuvan alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.  

Molemmat vanhemmat eivät voi olla samaan aikaan hoitovapaalla. 

Työsopimuslain mukaan hoitovapaa voidaan jakaa kahteen osaan, ja yhden osan tulee olla vähintään kuukauden mittainen. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia useammasta osasta ja kuukautta lyhyemmästä ajasta.  

Osittainen hoitovapaa

Osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä työntekijä, joka on työskennellyt työnantajalle vähintään kuusi kuukautta viimeisen kahdentoista kuukauden aikana.

Työntekijä voi olla osittaisella hoitovapaalla siihen saakka, kunnes hänen lapsensa tai samassa taloudessa vakituisesti asuvan lapsen perusopetuksen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, voi vanhempi tai huoltaja saada osittaista hoitovapaata lapsen kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka.  

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.  

Molemmat vanhemmat voivat olla saman kalenterijakson aikana osittaisella hoitovapaalla, mutta ei yhtäaikaisesti

Työntekijän tulee antaa selvitys lapsen sairastumiseen liittyvän osittaisen hoitovapaan tarpeesta kahta kuukautta ennen hoitovapaan alkamista heti, kun tarve osittaisesta hoitovapaasta ilmenee. 

Työntekijä ja työnantaja sopivat yksityiskohtaisemmista järjestelyistä. Työantajan tulee lähtökohtaisesti suhtautua positiivisesti osittaiseen hoitovapaaseen ja pyrkiä kohtuullisin järjestelyin toteuttamaan työntekijän tarvitsema osittainen hoitovapaa.

Osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä/muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei saada sopimusta, niin työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää hoitovapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. 

Tilapäinen hoitovapaa/lapsen äkillinen sairastuminen 

Teollisuusliiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa on määritelty lapsen äkilliseen sairastumiseen liittyvät ehdot. 

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. 

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. 

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työntekijä voi tarvita vapaata työstään perheenjäsenensä tai läheisen erityisen hoidon taikka hoidon järjestämisen vuoksi. Tällöin työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois töistä. Toisinaan myös työvuorolliset tai työn suorittamiseen liittyvät muutokset voivat mahdollistaa  työntekijän tarvitseman vapaan. 

Työntekijä ja työnantaja sopivat kestosta, mahdollisista työvuoromuutoksista, osa-aikatyöstä, työhön paluusta ja muista järjestelyistä.   

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. 

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. 

Työhön paluu perhevapaalta

Työntekijällä on oikeus palata perhevapaalta ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, niin muuta työsopimuksen mukaista työtä

Vuosiloma

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta kertyy vuosilomaa enintään 156 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden ajanTilapäinen hoitovapaa ja poissalo pakottavista perhesyistä ovat työssäolon veroisia päiviä vuosilomaa laskettaessa.   

Hoitovapaalla työntekijä ei ansaitse vuosilomaa. Hoitovapaa ei kuitenkaan katkaise työsuhdetta, joten hoitovapaa otetaan huomioon työsuhteen kestoaikaa laskettaessa.

Tutustu SAK:n Perhevapaa-oppaaseen tästä