Riku Aalto: Teollisuusliitto nostaa miljoonien palkansaajien ostovoimaa – Orpon–Purran hallitus miljonäärien ostovoimaa

Teollisuusliiton valtuusto on koolla kaksipäiväisessä kokouksessa Helsingissä 26.–27.11. Ohessa on liiton puheenjohtajan Riku Aallon avauspuheenvuoron tiivistelmä.

Minna Helteen valinta EK:n toimitusjohtajaksi

Teollisuusliitto onnittelee Minna Hellettä hänen valinnastaan Elinkeinoelämän Keskusliiton uudeksi toimitusjohtajaksi ja toivottaa menestystä vaativassa tehtävässä. Monista erimielisyyksistä huolimatta haasteet, joita kohtaamme ovat yhteisiä: suurtyöttömyys, kituva kasvu, velkaantuva valtio ja ikääntyvä väestö. Yhteisten ratkaisujen löytämiseksi tarjoamme yhteistyön kättä.

Samalla toivomme, että tuleva toimitusjohtaja tekee selväksi linjansa valtakunnallisten työehtosopimusten suhteen. Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana Helle linjasi, että valtakunnallisten työehtosopimusten aika on ohi. Hän oli keskeisessä roolissa, kun yhdistys irtaantui työmarkkinatoiminnasta jakamalla toimintansa kahteen osaan. Kysymys kuuluu: Jatkaako EK:n toimitusjohtaja Minna Helle samalla linjalla ja pyrkiikö hän aktiivisesti heikentämään valtakunnallista työehtosopimustoimintaa? Luulen, että tähän kysymykseen toivotaan selkeää vastausta yhtä lailla ammattiliitoissa kuin työnantajien toimialajärjestöissä.

Harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö

Harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö ovat pitäneet Teollisuusliiton kiireisenä. Julkisuuteen ja liiton tietoisuuteen tulee jatkuvasti uusia tapauksia, joissa työntekijöitä hyväksikäytetään törkeällä tavalla. Tämä muistuttaa meitä siitä, ettei Suomi todellakaan ole mikään lintukoto. Työehtoja ja lakia noudatetaan vain siellä, missä niitä voidaan valvoa ja työntekijät tuntevat oikeutensa. Muualla vallalla on vahvimman oikeus – työvoimasta revitään kaikki irti, jotta viivan alle jää mahdollisimman paljon.

Ongelman ytimessä on viranomaisvalvonnan heikkous ja toimivaltuuksien puute. Kun kiinnijäämisriski on lähes nolla ja rangaistukset ovat asteikon alapäästä, työmarkkinarikolliset voivat toimia ilman pelkoa seurauksista. Siksi Teollisuusliiton linja on yksiselitteinen: Tarvitsemme lisää valvontaa, lisää sanktioita, tiukempaa tilaajavastuuta ja kanneoikeuden liitoille. Näpertelyn aika on ohi.

Turun telakalta paljastunut hyväksikäyttövyyhti alleviivaa ongelmien laajuutta. Ukrainalaisia työntekijöitä – sotapakolaisia – on painostettu jopa 14 tunnin työpäiviin, työehtoja on poljettu ja velvoitteita laiminlyöty. Tämä on mahdollista, koska kukaan ei tarkalleen tiedä, eikä halua tietää, mitä alihankintaketjuissa tapahtuu. Tärkeintä on vain se, että voittoa tehdään ja tuotantotavoitteisiin päästään. Toivon, että Meyer Turun uusi toimitusjohtaja muuttaa suunnan ja korjaa ongelmat. Näin hän on julkisesti luvannut. Teollisuusliitto seuraa tilannetta tarkasti ja muistuttaa tarvittaessa, että tällainen lupaus on annettu.

Toimet harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi ovat tekoja koko kansantalouden hyväksi. Teollisuusliitto arvioi, että Suomen Yhdysvalloilta saama jäänmurtajatilaus tuo uutta työtä jopa 10 000 henkilötyövuoden edestä. Työpaikoista suuri osa uhkaa kuitenkin valua ulkomaisille alihankkijoille ja verkostoille. Reilu kilpailu yritysten välillä on toki aina hyvästä, mutta valitettavasti kilpailu ei aina ole reilua – kuten esimerkit julkisuudesta meille osoittavat.

Paras tapa varmistaa se, että jäänmurtajatilaukset tuovat työtä juuri kotimaan markkinoilla toimiville yrittäjille ja työntekijöille, on pitää tiukasti kiinni kotimaan työmarkkinoiden pelisäännöistä. Näin yksinkertaista se on.

Valitettavasti kaikki eivät näe tilannetta samalla tavalla – etunenässä maan hallitus, joka tekee kaikkensa heikentääkseen juuri sitä tahoa, joka on tehokkain vastavoima hämäräyrittäjille ja muille harmaan talouden toimijoille: ay-liikettä.

Ostovoima ja palkankorotukset

Työmarkkinakierroksella saavutimme ratkaisun, joka korottaa palkkoja noin 8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Muut liitot seurasivat meitä perästä ja sopivat vastaavan suuruiset korotukset sopimuksiinsa. Tuolloin arvioimme, että palkankorotukset täyttäisivät hintojen nousun aiheuttaman ostovoimakuopan. Nyt – yhdeksän kuukautta sopimuksen tekemisen jälkeen – näyttää siltä, että tämä arvio pitää paikkansa. Reaalipalkat ovat nyt hieman korkeammalla tasolla kuin mitä odotimme sopimusta solmittaessa helmikuussa. Sopimuksen takana voimme edelleen seistä, vaikka jouduimmekin tinkimään alkuperäisistä tavoitteistamme.

Palkankorotuksista johtuva ostovoiman myönteinen kehitys on valitettavasti tuonut haaskalle korppikotkia. Työmme hedelmät yrittävät kerätä itselleen poliitikot, jotka puheissaan antavat ymmärtää olevansa myönteisen ostovoimakehityksen takana. Rehvastelun taustalla on eduskunnan käsittelyssä oleva valtion budjetti, joka pitää sisällään ansioveronkevennyksiä. Hallituspuolueita edustavat poliitikot kehuvatkin nyt vahvistavansa erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Tällainen puhe on harhaanjohtavaa. Veronkevennysten vaikutusta heikentävät merkittävästi veronkorotukset ja veroluonteisten maksujen nousu. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen sekä työttömyysvakuutusmaksujen nousu syövät suurilta osin kevennysten hyödyt juuri niiltä, joiden ostovoimaa hallitus väittää vahvistavansa.

On tosin yksi ryhmä, jonka ostovoimaa Orpon–Purran hallitus aidosti kasvattaa: suurituloiset. Heidän veronkevennyksiinsä hallitus on ensi vuodelle varannut lähes 350 miljoonan euron potin. Iltalehti uutisoi vuoden 2024 verotietojen julkistuksen yhteydessä, että Suomen kaikkein suurituloisimmat saisivat suorastaan lottovoitto-veronkevennykset, mikäli heidän verotettavat ansiotulonsa olisivat vuonna 2026 samansuuruiset kuin nyt. Esimerkiksi Woltin perustajalle Miki Kuuselle hallituksen suunnittelemat veronkevennykset tarkoittaisivat yli neljän miljoonan euron säästöä – yhdelle henkilölle, vain yhdessä vuodessa.

Faktat ostovoiman vahvistumisesta voidaan siis tiivistää näin: Teollisuusliitto nostaa miljoonien palkansaajien ostovoimaa – Orpon–Purran hallitus nostaa miljonäärien ostovoimaa.

Näillä miljonäärien ja elinkeinoelämän historiallisilla veronkevennyksillä on muuten kova hinta. Eilen saimme tietää, että Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle huonon taloudenpidon takia. Miettikää tätä hetki. Palkansaajien etuuksista ja toimeentulosta leikattiin yli miljardi euroa tämän hallituksen toimesta. Sen seurauksena Suomeen syntyi 100 000 köyhää ihmistä, joista 31 000 on lapsia. Leikkauksia perusteltiin meille sillä, että näin vältetään juuri tämä EU:n tarkkailuluokka.

Mutta mitä sitten tapahtui?

Palkansaajilta leikatut rahat jaettiin kaikki suurituloisille ja elinkeinoelämälle veronkevennyksinä.

Rahaa siis riittää suurituloisille, mutta ei ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Rahaa siis riittää elinkeinoelämälle, mutta ei peruspalveluihin. Rahaa siis riittää, mutta ei teille, hyvät teollisuusliittolaiset.

Työsuojeluvaalit

Työsuojeluvaalit ovat nyt käynnissä työpaikoilla. Liitto kampanjoi sen puolesta, että kaikille sopimusalan työpaikoille saadaan työsuojeluvaltuutettu. Haluamme, että jokaisella työpaikalla on oma työsuojelun edustaja, joka tuntee työn arjen ja sen riskit, puuttuu epäkohtiin sekä ehdottaa tarvittaessa konkreettisia toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä valtuutettu on valittuna vain joka toisella työpaikalla, joten tehtävää siis riittää.

Teollisuusliitto panostaa nyt ennätyksellisen paljon siihen, että työpaikoille saadaan valittua työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut. Tehokkain tapa hankkia uusia aktiiveja on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan työpaikalla tapahtuva suora keskustelu työkaverin kanssa, jota seuraa pyyntö lähteä mukaan toimintaan. Käykää siis keskusteluja oman työpaikan työturvallisuudesta, kannustakaa työkavereita asettumaan ehdolle ja muistakaa: pienetkin työsuojeluun liittyvät teot parantavat jokaisen turvallisuutta ja voivat viime kädessä myös pelastaa toisen ihmisen hengen.