Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteet

Johdanto

Tulevat EU-vaalit ovat suomalaiselle teollisuudelle ja teollisuuden työntekijöille merkitykselliset, sillä teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeinen sääntely tehdään yhä enemmän EU-tasolla. Myös yhä suurempi osa työmarkkinoiden sääntelystä, työelämän parannuksista ja työnteon minimiehdoista tulee EU-sääntelyn kautta.

Suomi elää teollisuudesta. Käynnissä oleva digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä on suomalaiselle teollisuudelle historiallinen mahdollisuus luoda uutta kasvua. Samaan aikaan kaksoissiirtymä on myös merkittävä riski, mikäli yritykset eivät onnistu hyödyntämään murroksen mahdollisuuksia.

Eurooppa elää teollisuudesta. EU:n on kyettävä mahdollistamaan nykyistä paremmin uusien teollisten työpaikkojen luominen alueellaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaksoissiirtymän edistämistä, strategisen autonomian kehittämistä ja työntekijöiden osaamisesta huolehtimista. Euroopan olemassa olevia vahvuuksia on hyödynnettävä tehokkaammin.

EU:n on myös kyettävä entistä paremmin mahdollistamaan teollisuudelle ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö, joka kannustaa investoimaan uusiin teknologioihin ja kasvuun. Energia- ja materiaalitehokkuus, uusien digitaalisten innovaatioiden sekä datan tehokkaampi käyttö ovat avaintekijöitä Euroopan hyvinvoinnin rakentamisessa.

Samaan aikaan ilmastomuutoksen torjunta ja siihen liittyvä vihreä siirtymä korostuvat entistä enemmän eurooppalaisessa teollisuuspolitiikassa. Vihreä siirtymä on välttämättömyys, haaste ja samalla myös mahdollisuus. Siirtymän tulee olla oikeudenmukainen, palkansaajien aseman ja inhimilliset olosuhteet huomioiva.

EU-vaalit ovat merkitykselliset Suomen työmarkkinoiden ja suomalaisten työntekijöiden kannalta. EU käynnistää neuvottelut uusien jäsenmaiden liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi. Toteutuessaan EU:n laajentumisella on merkittävät vaikutukset sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten työntekijöiden asemaan. Liittymisellä on merkitystä myös uusien jäsenmaiden työntekijöille.

Unionin sosiaalisten oikeuksien pilarissa yksi olennainen osa on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen. Kun eurooppalaiset työelämä- ja talousrakenteet ovat suurissa muutoksissa, on välttämätöntä korostaa vuoropuhelun merkitystä. Sillä on erityinen rooli tulevien muutosten hallinnassa. Siksi tulee edistää työmarkkinaosapuolten valmiuksia osallistua työehtosopimusneuvotteluihin sekä jatkuvaan vuoropuheluun, tukea työehtosopimusjärjestelmää ja lisätä työehtosopimusten kattavuutta koko Euroopan unionin alueella.

Erityisesti uusien valtioiden jäsenyyteen liittyvissä neuvotteluprosesseissa työehtosopimusjärjestelmän, vuoropuhelun ja työntekijöiden osallistumisen tulee olla merkittävässä roolissa.

Teollisuusliiton viestit tuleviin EU-vaaleihin:

  • Vihreän siirtymän edistämistä on jatkettava ja ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni. Samalla tulee varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän toteutuminen.
  • EU:n valtiontukisääntelyssä on palattava koronaa edeltäviin sääntöihin.
  • Uusien teknologioiden käyttöönottoa on tuettava edistämällä TKI-toimintaa (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) ja uudistamalla sääntelyä – TKI-investointien tavoitetasoksi on asetettava neljä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
  • Strategista autonomiaa on vahvistettava pyrkimällä irti EU:lle haitallisista riippuvuussuhteista ja lisäämällä EU:n kriisinkestävyyttä. Samalla sisämarkkinoiden toimivuudesta on huolehdittava.
  • Yritysvastuulainsäädäntö tulee hyväksyä ja kansallinen toimeenpano on varmistettava.
  • Alustavälitteistä työtä tekevien työolot, työehdot ja oikeussuoja varmistetaan alustatalousdirektiivillä sekä kansallisella lainsäädännöllä. Työsuhteen mukaiset oikeudet taataan kaikille, joiden työn luonne täyttää työsuhteen tunnusmerkit.
  • Tunnustetaan työmarkkinaosapuolten asema työmarkkinoiden kehittämisessä, sekä työntekijöiden oikeuksien ja EU:n perusoikeuksien toteutumisen takaajina. Vahvistetaan työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti työehdoista.
  • Parannetaan työperäisten maahanmuuttajien työehtojen toteutumista ja estetään työperäisiin maahanmuuttajiin kohdistuva polkumyynti.
  • EU-jäsenyyden toteutumisen edellytyksenä pidetään EU:n työelämän vähimmäisnormien toteutuminen. Neuvotteluprosesseissa huomioidaan ammattiliittojen asema sekä työmarkkinajärjestelmän kaksi- ja kolmikantainen kehittäminen. Työmarkkinajärjestöille annetaan keskeinen rooli jäsenyyskriteereitä varmistettaessa. Ukrainan sotatilaan liittyvistä työntekijöitä ja ammattiliittoja koskevista rajoituksista luovutaan ennen jäsenyyden hyväksymistä.

Vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä

Tulevalla kaudella on olennaista jatkaa Von der Leyenin komission linjaa vihreän siirtymän voimakkaasta edistämisestä EU:ssa. Euroopan unionin tulee mahdollistaa vihreän siirtymän toteuttaminen yrityksissä, mikä tarkoittaa erityisesti vihreiden investointien ja markkinaehtoisten ratkaisuiden edistämistä.

EU-tasolla ei pidä tinkiä asetetuista ilmastopolitiikan tavoitteista. Tämä on paitsi ilmaston ja ympäristön, myös suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Puhtaan energian tuotantoa ja toimivia sähkömarkkinoita on edistettävä vihreän siirtymän edellytysten vahvistamiseksi.

Kansalliset erityispiirteet on huomioitava EU-tason päätöksenteossa. Suomen osalta tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että metsien käyttöön liittyvät päätökset on tehtävä jatkossakin kansallisesti.

Oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen on tärkeää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Koulutus on tässä avainasemassa. Muuttuvien osaamistarpeiden keskellä on olennaista pitää huolta siitä, että työntekijöiden lisä- ja muuntokoulutuksiin on riittävästi resursseja ja että koulutusprosessit ovat toimivia ja saavutettavia.

EU-tasolla oikeudenmukaisen siirtymän varmistaminen edellyttää sitä, että työntekijöiden kuulemisesta valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa pidetään huolta. Lisäksi vihreää siirtymää koskevissa EU-tuissa on oltava ehtona sosiaaliset kriteerit, joilla varmistetaan työntekijöiden aseman huomioiminen yrityksissä, joille tukia myönnetään.

Vihreää siirtymää on edistettävä voimakkaasti EU-tasolla ja ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni, mutta siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eikä se saa rasittaa kohtuuttomasti palkansaajien toimeentuloa ja ostovoimaa. Tämä on tärkeää, jotta siirtymän edistämiselle saadaan mahdollisimman laaja tuki ja hyväksyntä eurooppalaisen väestön ja työntekijöiden keskuudessa.

Valtiontukikilpailu

EU:n tulee palata valtiontukisääntelyssä koronaa edeltäneisiin sääntöihin. Avoimen ja toimivan sisämarkkinan toiminnan turvaaminen on Suomen kannalta kriittistä EU:n tulevaisuutta ajatellen. Kilpailua vääristävät valtiontuet vievät EU:ta haitalliseen suuntaan.

Valtiontukisääntelyssä pitää huomioida vihreän siirtymän vaatimukset, mutta lähtökohtana tulee olla kriittinen suhtautuminen suoriin valtiontukiin.

Tukikriteereissä on huomioitava työntekijöiden aseman ja oikeuksien turvaaminen yrityksissä, joille tukia myönnetään.

Digitalisaatio, datatalous, tekoäly

Digitalisaatio eri muodoissaan on teollisuuden uudistumisen kannalta tärkeää. Digitalisaatiota edistämällä ja datan käyttöä lisäämällä sekä muiden uusien teknologioiden käyttöönottoa tukemalla voidaan mahdollistaa teollisuuden yrityksille uuden liiketoiminnan rakentamista sekä vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Sääntelyn tulee jatkossakin olla EU:n ”supervoima”. Sääntelyn tulee kuitenkin olla sellaista, joka mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymistä ja edistää olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten vahvistamista kaksoissiirtymässä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:ssa tulee edistää datan avointa käyttöä voimakkaasti sekä edistää toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden syntyä. Samaan aikaa tulee varmistaa reilu kilpailu sekä yksilöiden oikeuksien toteutuminen.

Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttilaskennan käyttöönottoa tulee edistää tukemalla TKI-toimintaa ja luomalla sääntelyä, joka mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittämisen kestävällä ja vastuullisella tavalla.

Tekoälyn ja kvanttilaskennan käyttöönoton edistämisessä on otettava huomioon uusien teknologioiden vaikutukset työntekijöiden ja kansalaisten oikeusturvaan sekä jäsenvaltioiden sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.

Strateginen autonomia

Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä strateginen autonomia on EU:n tulevaisuuden ja teollisuuden toimintaedellytysten kannalta kannatettava ajattelutapa, jota tulee edistää EU:ssa. Keskinäisriippuvassa maailmassa EU:ta ei saa, eikä sitä edes voi irrottaa globaaleista tuotantoketjuista. Strategisen autonomian tuleekin keskittyä keskeisten haavoittuvuuksien turvaamiseen.

On paitsi teollisuuden, myös Euroopan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeää, että unionin alueella turvataan kriittisten materiaalien ja teknologioiden saatavuus ja toimivuus kaikissa olosuhteissa.

Tulevalla kaudella on tärkeää edistää jo nykyisen komission tekemää työtä EU:n strategisen autonomian vahvistamiseksi. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, ettei strategisen autonomian edistämisestä tule tekosyy protektionismin ja kansallisten intressien edistämiselle.

Strategisessa autonomiassa tulee olla kyse EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin toimintaedellytysten ja kriisinsietokyvyn vahvistamisesta. Tämä on myös suomalaisen teollisuuden pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamista.

TKI

Tutkimus- kehitystoiminta on EU:n ja sen jäsenvaltioiden kilpailukyvyn ytimessä. Vain panostamalla osaamiseen ja TKI-toimintaan voi EU pitkällä aikavälillä menestyä globaalissa kilpailussa. EU-tasolla tuleekin panostaa nykyistä voimakkaammin TKI-toimintaan.

EU-varoja tulee kohdentaa nykyistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan, investointien tavoitetaso pitäisi nostaa neljään prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta nykyisen kolmen prosentin sijaan.

Yritysvastuu

Euroopan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2023 yritysvastuulainsäädännön. Seuraavaksi alkaa kolmikantaneuvottelut (trilogit). Tämä tarkoittaa neuvotteluita Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken. Lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan seuraavien 3–4 vuoden aikana.

Yrityksillä on merkittävä rooli ja vastuu ihmisoikeuksien toteutumisessa kansainvälisesti. Erityisen tärkeää tämä on työntekijöiden oikeuksien toteutumisen kannalta. Yritysvastuun edistäminen tasaa myös yritysten välistä kilpailuasetelmaa niin, ettei työntekijöiden oikeuksien polkemisesta tai ympäristökysymysten laiminlyönnistä tule epätervettä kilpailutekijää yritysten välillä. Se vähentää työntekijöiden hyväksikäyttöä, työntekijöiden oikeuksien laiminlyöntiä sekä tasaa kilpailuasetelmaa jäsenmaiden välillä.

Parlamentin hyväksymässä muodossa yritysvastuudirektiivi toisi yrityksille huolellisuusvelvoitteen (due diligence). Tämän mukaan yrityksille syntyisi tuotantoketjunsa osalta velvollisuus tunnistaa, estää, vähentää ja tarvittaessa lopettaa toiminta, joka aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta. Jäsenvaltioilta edellytetään riittävän viranomaisvalvonnan varmistamista sekä mahdollisille vahingonkärsijöille mahdollisuutta vaatia korvauksia velvoitteita rikkoneilta yhtiöiltä.

Yritysvastuulainsäädäntö tulee hyväksyä. Yritysvastuuta on vietävä vapaaehtoisuudesta kohti yrityksiä ja jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä. Yritysvastuudirektiivin asianmukainen ja nopea kansallinen toimeenpano on varmistettava seuraavalla parlamenttikaudella.

Alustatalous

Alustatalous on työmarkkinoilla laajeneva ilmiö. Vuonna 2022 Euroopan unionin alueella yli 28 miljoonaa työntekijää työskenteli alustataloudessa. Arvion mukaan luku voi nousta vuoteen 2025 mennessä 43 miljoonaan työntekijään. Alustatyö laajenee yhä useammille aloille. Teollisuusliiton sopimusaloilla tämä koskee esimerkiksi jakelualaa.

Työntekijöiden kannalta alustatalouden ydinongelma on työsuhteen luonteen epäselvyys. Toimiiko työntekijä itsenäisenä ammatinharjoittajana vai tosiasiallisesti työntekijänä? Euroopan komissio on arvioinut, että jopa yli viiden miljoonan työntekijän ammattiasema on määritelty virheellisesti.

Alustat luokittelevat työntekijät lähes aina itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Useimmiten Euroopassa tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä ei ole mahdollisuutta työsuojeluun, työehtosopimusneuvotteluihin tai työsuhteen mukaiseen sosiaaliturvaan.

Euroopan komissio on antanut vuonna 2021 direktiiviehdotuksen työolojen parantamiseksi alustatyössä. Direktiiviä koskeva neuvottelu on parhaillaan kesken komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Alustavälitteistä työtä tekevien oikeussuoja, työolot ja ehdot on turvattava direktiivillä ja kansallisella lainsäädännöllä, jonka kautta työsuhteiden väärin määrittely estetään. Työsuhde ja työehtosopimuksen turva on taattava kaikille työtä todellisessa työsuhteessa tekeville. Alustatyötä koskevan direktiivin eteneminen, loppuun saattaminen ja kansallinen toimeenpano on varmistettava.

Työmarkkinoiden muutos

Euroopan unionin peruslähtökohtiin kuuluu, ettei sisämarkkinoilla kilpailla työntekijöiden oikeuksista tinkimällä. Tämän vuoksi unionilla on työntekemisen ehdoille vähimmäistasoja. Viime vuosina on hyväksytty säädöksiä, joilla parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja asemaa. Työmarkkinoiden muuttuessa tarve tälle työlle kasvaa. Unionin perussopimuksissa on todettu lähtökohdaksi järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten merkitys työntekijöiden oikeuksien takaamiselle ja sisämarkkinoiden kehittämiselle.

Vuonna 2024 alkavalla parlamentin viisivuotiskaudella on tärkeää korostaa työehtosopimusosapuolten autonomiaa, vuoropuhelua ja ammattiliittojen aseman vahvistamista. On tärkeää tunnustaa työmarkkinaosapuolten rooli ja merkitys niin sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta kuin unionin perusoikeuksien toteuttamisen kannalta. Kun Suomessa työmarkkinaosapuolten merkitystä pyritään heikentämään, entistä tärkeämpää on korostaa näiden roolia unionin tasolla.

Työvoiman liikkuvuuteen ja työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen liittyy sosiaalista polkumyyntiä (social dumping). Ilmiö kattaa useita tarkoituksellisia vääriä käytäntöjä, jotka mahdollistavat vilpillisen kilpailun työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Näillä käytännöillä on taloudellisia, sosiaalisia sekä verotuksellisia vaikutuksia. Pimeän työn ja näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen kaltaiset toimet vääristävät yritysten välistä kilpailua ja ovat haitallisia vastuullisesti toimiville yrityksillä. Erityisesti kärsijöinä ovat kaikki työntekijät, niin työperäiset maahanmuuttajat kuin kohdemaan muut työntekijät. Sosiaalinen polkumyynti ilmiönä heikentää kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja.

Toimivien sisämarkkinoiden kannalta Euroopan unionin on tärkeää vähentää työntekijöihin kohdistuvaa hyväksikäyttöä ja sosiaalista polkumyyntiä, ja varmistaa, että työvoiman vapaata liikkuvuutta ei käytetä väärin hyväksi työntekijöiden oikeuksien ja työehtojen polkemiseen.

On tunnustettava työmarkkinaosapuolten merkitys sekä työntekijöiden oikeuksien ja EU:n perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä niiden roolia työmarkkinoiden kehittämisessä lisätään. Työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti työehdoista vahvistetaan ja sen myötä lisätään työehtosopimusten kattavuutta koko EU:n alueella. Työperäisten maahanmuuttajien reilut työehdot on varmistettava ja sosiaalinen polkumyynti estettävä.

EU:n laajentuminen

Joulukuussa 2023 Euroopan unioni päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Jäsenyysneuvotteluiden aikana jäsenyyttä tavoitteleva valtio valmistautuu laittamaan käytäntöön EU:n lait ja normit. Muita mahdollisia tulevia jäsenmaita tällä hetkellä ovat Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia sekä Bosnia ja Hertsegovina.

Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen uusien maiden kanssa tarkoittaa sitä, että EU:n laajentuminen nousee seuraavalla parlamentin istuntokaudella jälleen yhdeksi olennaisimmista kysymyksistä. Uudet jäsenmaat tarkoittavat suuria muutoksia myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Kun jäsenyysneuvottelut etenevät, on tärkeää kiinnittää huomiota ja pitää kiinni siitä, että jäsenmaat täyttävät jäsenyyskriteerit etenkin ammattiliittojen aseman ja työntekijöiden oikeuksien osalta. Hakijamaiden tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista EU-lainsäädännön työelämän vähimmäisnormit. Tässä prosessissa Euroopan unionin nykyisten jäsenmaiden sekä hakijamaiden työmarkkinajärjestöillä on tärkeä asema.

Erityisesti Ukrainan osalta on syytä kiinnittää huomiota työntekijöiden oikeuksiin ja ammattiliittojen toimintaedellytyksiin. Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyksen seurauksena Ukrainassa heikennettiin työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja. Työehtosopimukset lakkautettiin merkittävältä osalta työntekijöitä. Lisäksi Ukrainan hallitus on ajanut työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittamista. Euroopan komissio on kiinnittänyt huomiota asiaan osana Ukrainan jäsenkelpoisuutta. Komissio edellyttää Ukrainan kehittävän työlainsäädäntöään sekä kaksi- ja kolmikantaista työmarkkinajärjestelmää. Tämä tarkoittaa myös ammattiliittojen aseman vahvistamista.

Uusia jäsenmaita hyväksyttäessä ei jäsenyyskriteereissä saa tinkiä EU:n työelämän vähimmäisnormeista. Kun näiden kriteerien toteutumista arvioidaan ja varmistetaan, tulee työmarkkinajärjestöillä olla olennainen rooli prosessissa.

Jäsenyysprosessissa sekä jäsenyyden toteutumisen jälkeenkin on tärkeää kiinnittää huomiota työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen kolmi- ja kaksikantaisesti sekä ammattiliittojen asemaan ja niiden tosiasiallisiin toimintaedellytyksiin.

Ukrainan sotatilaan liittyvistä työntekijöitä ja ammattiliittoja koskevista rajoituksista tulee luopua ennen Ukrainan jäsenyyden toteutumista.