2. Kansainvälinen kehitys vaikuttaa Suomen teollisuuteen

Teollisuusliitto ei hyväksy työntekijöiden työehtojen heikentämistä eikä kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin romahduttamista. Teollisuustöiden ja palveluiden on säilyttävä Suomessa, joten tämä on mahdollistettava. Yritykset kun harjoittavat toimintojaan siellä, missä toimintamahdollisuudet ovat niille suotuisimmat. Suomesta tulee tehdä entistä houkuttelevampi toimintapaikka myös uusille yrityksille.

Yritysten Suomeen jäämiseen ja maan houkuttelevuuteen vaikuttavat etenkin koulutustaso, osaavan henkilöstön saatavuus, innovatiivinen ympäristö, kilpailukykyinen verotus, energian hinta ja logistiikkakulut sekä toimintaympäristön pitkän aikavälin ennustettavuus. Kilpailua ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisilla ehdoilla, jotka heikentävät palkkoja, työehtoja ja sosiaaliturvaa. Työn tekemisen ja teettämisen on oltava kestävää ja reilua. Sen on noudatettava lakeja ja sopimuksia. Sosiaaliturvan ja työehtojen heikentäminen ei saa olla keino yritysten välisessä kilpailussa.

Kansainvälisiin sääntöihin ja sopimuksiin perustuvaa monenkeskistä yhteistyötä harjoittavat esimerkiksi OECD ja Maailmanpankki. Järjestelmään kohdistuu suuria paineita, kun Yhdysvallat, Kiina ja muut talousmahdit painottavat kansallisia intressejään. Tulevaisuudessakin työntekijät, pääoma ja tavarat liikkuvat nopeasti ja pääosin vapaasti yli kansallisten rajojen. Kauppaa käydään niin Euroopan sisämarkkinoilla kuin laajemminkin. Huolestuttavaa on, että tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on osin hankaloitumassa, mikäli rakennetaan tulleja ja muita kaupan esteitä.

Tulevaisuuden haasteena on talouskriisien ja taantumien ennaltaehkäiseminen, koska markkinoiden vapautta on vaikea tai lähes mahdoton säädellä kansallisin toimin. Pankkivalvontaa on kiristetty ja tulevien rahoituskriisien hoitoon on kehitetty välineitä. Lisätoimia vielä kuitenkin vaaditaan. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen yksi keskeinen tehtävä on vaikuttaa siihen, että ryhdytään ennaltaehkäiseviin toimiin ja ettei sosiaaliturvan ja työehtojen heikentämistä käytetä keinona yritysten välisessä kilpailussa.

Euroopan unionin pitkäaikaiset ongelmat ja poliittisen ilmapiirin kehitys eivät tue EU-tason säätelyn ripeää etenemistä. Tältä osin EU:n rahoituskausi (2021–2027) tuo uusia ohjelmia ja hankkeita, joita on osattava hyödyntää valmistavan teollisuuden tarpeisiin ja tuotannon kehittämiseksi. Lisäksi EU:n aluepolitiikan tulee toimia jatkossa Suomessa alueittain tasapuolisemmin kuin aiemmin. Ohjelmarahoitusta pitää pystyä jatkossa kohdentamaan maantieteellisesti joustavammin kansallisella päätöksellä.

Esimerkki

Haasteena on kansainvälisten talouskriisien ja taantumien ehkäiseminen.

Tavoite/Keinot

Suomi edistää Euroopan unionissa politiikkaa, joka vahvistaa kansainvälisiin sääntöihin ja sopimuksiin perustuvaa monenkeskeistä yhteistyötä. Teollisuusliitto katsoo, että EU-tason poliittista yhteistyötä on vahvistettava ja tämä kirjattava myös hallitusohjelmaan.