9. Suomi edelläkävijä energia- ja ilmastokysymyksissä

Teollisuusliitto vaikuttaa siihen, että Suomi on johtava energia- ja ilmastoratkaisujen toteuttaja tulevaisuudessakin. Maan elinkeinorakenne luo kuitenkin tarpeita, jotka tulee ottaa huomioon. Kilpailukykyinen sähkön hinta ja sähkön saatavuus ovat tärkeitä etenkin prosessiteollisuudelle. Metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus tarvitsevat runsaasti energiaa. Ilmastoteot on toteutettava vastuullisesti mutta myös siten, ettei niistä koidu kohtuutonta talousrasitetta maailmanmarkkinoilla toimiville suomalaisyrityksille.

Vaikka teollisuudessa on monin tavoin vähennetty energiankulutusta, sähkön hinta vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn. Suomen on vahvistettava omavaraisuutta sähkömarkkinoilla. Sähkön saatavuus ja ilmastonmuutoksen torjunta huomioiden on perusteltua tuottaa päästötöntä energiaa ydinvoimalla. Lisäksi markkinaehtoisen uusiutuvan energian tuotantoa täytyy lisätä, sillä se tuo ympäristöhyötyjä, parantaa huoltovarmuutta ja luo työpaikkoja rakennemuutosalueille.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tavoite, joka on yleisesti hyväksytty Euroopan unionissa ja kansainvälisissä sopimuksissa. Maailman mittakaavassa Suomen hiilidioksidipäästöt ja erityisesti teollisuuden päästöt ovat kuitenkin vähäiset. Tehtaiden hiukkaspäästöt ovat vähentyneet liikenteen päästöjen tapaan. Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi jatkossakin. Tavoitteet on toteutettava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lisäksi Suomeen kulkeutuu huomattavasti hiukkasia rajojen takaa, joten kansainvälisten sopimusten noudattamista on voitava valvoa tarkemmin.

Päästötavoitteiden toteuttamiseksi on panostettava muun muassa vähäpäästöiseen energiaan ja biopolttoaineisiin. Maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka pyrkii tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta, jonka hillitsemiseen tarvitaan investointeja vähäpäästöisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin. Samoin on välttämätöntä luoda globaalit pelisäännöt päästöille ja päästökaupalle ilman, että kilpailutilanne vääristyy.

Esimerkki

Suomessa teollisuus on jo nyt panostanut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Silti uhkana on hiilivuoto eli tuotannon siirtäminen maihin, jossa tuotantoa tehdään ilmaston ja maapallon kannalta huonommissa olosuhteissa ja ympäristöä saastuttaen.

Esimerkki

Suomen turvemaista on 0,6 prosenttia turvetuotannossa. Tällä määrällä katetaan noin 5 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Lisäksi turpeesta valmistetaan kasvuturvetta ja aktiivihiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä. Turve pitää yllä energiahuoltovarmuutta ja se on riippumaton kansainvälisistä logistiikkaketjuista.

Tavoite/Keinot

Ilmastonmuutoksen torjumista varten ovat kansainväliset, sitovat sopimukset toimivimpia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Teollisuusliitto katsoo, että tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan investointeja ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Tavoite/Keinot

Yhteiskunnallisessa keskustelussa energia jää vähälle huomiolle, vaikka sillä on merkittävä osa vientiteollisuuden edellytysten turvaamisessa. Teollisuuden tulee saa riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä. Teollisuusliitto esittää, että sähkön hintaa on tarkasteltava suhteessa keskeisten kilpailijamaiden energiakustannuksiin.

Tavoite/Keinot

Biotalouden on perustuttava myös tulevaisuudessa lähtökohtaisesti kotimaisiin raaka-aineisiin. Teollisuusliitto edellyttää valtiovallan huolehtivan siitä, että metsien hyödyntäminen on kestävällä tasolla ja mahdollinen turpeen käytön rajoittaminen tehdään hallitusti.