Työsuojelun yhteistoiminta, asioiden käsittely ja yhteistoimintahenkilöt

Työpaikan työsuojelun yhteistoiminta on määritelty Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa 44/2006, tarkemmin 26 §:ssä yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat.

Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

  1. Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja sekä muutokset.
  2. Periaatteet miten vaarat ja riskit selvitetään huomioiden työterveyshuollon työpaikkaselvitykset.
  3. Työkykyä ylläpitävä ja työssä jatkamista tukeva toiminta, kehittämistavoitteet ja –ohjelmat.
  4. Työn järjestely, mitoitus sekä niiden muutokset huomioiden turvallisuus, terveys ja työkykyvaikutukset.
  5. Työntekijöille annettava opetus, ohjaus ja perehdyttäminen.
  6. Työn turvallisuutta kuvaava tilasto- ja muut seurantatiedot.
  7. Edellä mainittujen asioiden toteutuminen ja vaikutusten arviointi.

Edellä mainittu yhteistoiminta tapahtuu yli 20 henkilön työpaikoissa työsuojelutoimikunnassa (laki edellyttää työsuojelutoimikuntaa yli 20 työntekijän työpaikoilla). Pienemmillä työpaikoilla edellä mainitut yhteistoiminta-asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken

Työsuojelupäällikkö

Työnantajan on aina nimettävä edustajansa työsuojelun yhteistoimintaan, ellei itse hoida tehtävää. Yleensä tehtävään nimetään työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä työntekijöihin, työterveyshuoltoon, työsuojeluviranomaisiin ja muihin työsuojelun asiantuntijatahoihin. Työsuojelupäällikön tehtävänä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämäksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä työsuojelun yhteistoiminnassa

  • Perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin.
  • Osallistua työsuojelutarkastuksiin.
  • Osallistua tapaturma- ja ammattitautitutkimuksiin, läheltä piti tilanteiden arviointi.
  • Tarkkailla työpaikan olosuhteita säännöllisesti ja ilmoittaa puutteista ja kehityskohteista työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille.
  • Aktiivinen rooli työsuojelun yhteistoiminnan kehittäjänä.
  • Yhteistyö työsuojelutoimijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa työpaikalla sekä sidosryhmien suuntaan.
  • Edesauttaa tiedon jakamista työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävien asioiden osalta.
  • Koulutukset, ajankohtaistilaisuudet, oma viestintä.

Työsuojeluvaltuutetun oikeuksia

  • Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tietoa ja nähtäväksi työnantajalta asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan.
  • Oikeus työterveyshuollon järjestämiseen liittyvä sopimus ja toimintasuunnitelma.
  • Oikeus saada koulutusta tehtävänsä hoitamista varten.
  • Työstä vapautus työsuojeluvaltuutetun tehtävään.
  • Ansionmenetyksen korvaus.
  • Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ.
  • Oikeus toimitilaan ja yhteydenpitovälineisiin
  • Erilaisissa kolmikantapalavereissa mukana, esimerkiksi työkykyarvioinnit.

Parhaimmillaan työsuojelutoiminta kehittää työpaikkojen yhteistoimintaa ja tapoja työskennellä. Epäkohtiin tartutaan vakavuudella miettien korjaavat toimenpiteet. Yhteistyö ja tapaamiset työsuojeluhenkilöiden sekä henkilöstöedustajien (eri henkilöstöryhmät) kesken tuottavat yleensä lisäarvoa asioiden edistymiseen.

Työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden tulee tuntea työpaikan olosuhteet sekä tehtävät työt. Lisäksi lainsäädännön tuntemus, riittävä ajankäyttö sekä taloudelliset resurssit ovat työsuojelun toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden kannalta eduksi.