Maatalouden kausityöntekijän työehdot vuonna 2023–2024

Työskenteletkö kausityöntekijänä marja-, hedelmä- tai vihannestilalla? Tutustu työehtoihisi!

Työehdot perustuvat maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen. Työlainsäädäntö määrää osan työelämän asioista, mutta monista asioista määrää työehtosopimus. Työehtosopimuksen solmivat työnantajaliitto ja ammattiliitto, joka edustaa työntekijöitä.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus määrittää kaikkien alalla työskentelevien työehdot. Työehtosopimus on yleissitova, eli sitä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on saatavilla

Kysy työehtosopimusta työnantajaltasi. Lain mukaan työehtosopimuksen on oltava nähtävillä työpaikoilla.

Maatalouden kausityöntekijän työehdot vuonna 2023–2024 -opas (pdf)Avautuu uudessa välilehdessä

Hermes-kännykkäsovellus

Teollisuusliiton toteuttama Hermes-kännykkäsovellus on julkaistu sovelluskauppoihin. Maksuton sovellus on suunnattu maa- ja metsätalouden alojen työntekijöille ja työnantajille.

Maailman mittakaavassa ainutlaatuinen sovellus tarjoaa luotettavaa tietoa työelämän pelisäännöistä ja elämisestä Suomessa. Sisältö on identtinen kaikissa viidessä kieliversioissa. Kielinä ovat suomiruotsienglantiukraina ja venäjä.

Työsopimus

Työsopimus on solmittava kirjallisesti sinun ja työnantajasi välillä. Lue työsopimuksen sisältö tarkasti ennen allekirjoittamista. Jos et ymmärrä sisältöä, älä allekirjoita, vaan pyydä apua tulkintaan.

Sinun kuuluu saada oma kopiosi työsopimuksesta. Säilytä se huolellisesti.

Koeaika

Työsopimuksella voidaan sopia koeajasta työsuhteen alussa. Koeajan pituus voi olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen pituudesta. Työskentele ahkerasti, sillä koeaikana työnantaja voi purkaa työsuhteen päättymään heti. Myös sinulla itselläsi on oikeus purkaa työsuhteesi koeaikana.

Määräaikainen työsopimus

Kausityössä solmitaan määräaikainen työsopimus tietylle ajanjaksolle. Määräaikaisuus sitoo molempia sopimusosapuolia sopimuksen loppuun saakka.

Maatalouden kausityössä voi työsopimuksessa olla aikamääräinen kesto ilman tarkkaa päättymispäivämäärää. Mikäli kestoa on työn luonteen vuoksi tarpeen muuttaa, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta sinulle heti, kun asia on työnantajan tiedossa, ja viimeistään viikko etukäteen.

 

Työntekijän velvollisuudet

Tee työsi ahkerasti ja huolellisesti. Saavu ajoissa töihin ja tee töitä sovitun työajan loppuun saakka. Kysy lisää työtä, jos työt loppuvat. Kysy neuvoa, jos et ole varma tai et ymmärrä. Noudata työnantajan ohjeita ja määräyksiä. Huolehdi erityisen hyvin käsihygieniasta. Käytä tarvittaessa työnantajan antamia suojaimia. Ilmoita työturvallisuuspuutteista työnantajalle.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan velvollisuutena on noudattaa lakeja, työehtosopimusta sekä kanssasi solmimansa työsopimuksen ehtoja. Työnantajan on perehdytettävä sinut työn sisältöön, palkkausperusteisiin ja muihin työehtoihin, työpaikan toimintatapoihin sekä turvallisiin työtapoihin. Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti sekä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja työterveydestä.

Työaika

Maatalousalan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa eli 40 tuntia viikossa. Työsopimuksella voidaan sopia myös lyhyemmästä työajasta, mutta ei pidemmästä.

Muista noudattaa tekemääsi sopimusta ja tehdä työtä siinä sovitun tuntimäärän mukaisesti. Työnantaja on velvollinen maksamaan sinulle palkkaa sovitun tuntimäärän perusteella.

Työnantajan on laadittava neljän viikon mittainen työvuoroluettelo, josta näet työvuorosi alkamisajakohdat ja pituudet. Sadonkorjuuaikana töiden ennakointi on vaikeaa, mutta silloinkin työvuoroluettelo pitää laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Ylityö ja lisätyö

Jos työtä on paljon, työnantaja voi pyytää sinua tekemään pidemmän työpäivän. Lisätyöhön tai ylityöhön ei ole pakko suostua. Et voi myöskään itse päättää sovittua pidemmän päivän tekemisestä. Lisätyöstä ja ylityöstä on sovittava työnantajan kanssa joka kerta erikseen ja etukäteen.

Lisätyö on työtä, jota tehdään työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa. Jos olet sopinut työsopimuksella 7 tunnin työpäivästä ja sinua pyydetään jäämään pidempään, on kahdeksas tunti lisätyötä. Lisätyöstä maksetaan samaa palkkaa kuin muusta työstä.

Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi, eli yli 8 tuntia päivässä tai yli 40 tuntia viikossa. Jos sinua pyydetään jäämään työhön pidempään, on työ yhdeksännestä tunnista eteenpäin ylityötä. Ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa. Työpäivän yhdeksänneltä ja kymmenenneltä tunnilta maksetaan 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % ylityökorotus. Jos työviikkosi jatkuu yli 40 tuntia, maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % ylityökorotus.

Työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä voidaan tehdä paikallinen sopimus, jonka perusteella on mahdollista tehdä 172 tuntia niin sanottua tes-lisätyötä eli käytännössä ylityötä ilman ylityökorvauksia. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sinun ymmärtämälläsi kielellä. Asiasta sopiminen ja tes-lisätyön tekeminen on sinulle täysin vapaaehtoista.

Keskimääräinen säännöllinen työaika

Mikäli olet sopinut työsopimuksella 40 viikkotunnin työajasta, voi työnantajasi päättää työajan vaihtelusta 4–10 tunnin välillä päivässä ja 40–50 tunnin välillä viikossa siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa määräaikaisen työsuhteesi aikana. Työnantajan on esitettävä sinulle koko määräaikaisen työsuhteen pituinen työaikasuunnitelma, josta näet vaihtelevat viikkotyöajat. Lisäksi työnantajan on annettava vähintään neljän viikon ajalle työvuoroluettelo, josta näet päivittäisen työaikasi sekä alkamisajankohdan.

Ylityölisiä ei yllä mainittujen tuntien vaihteluvälillä makseta, mutta yli 10-tuntisesta päivästä sinulla on oikeus ylityölisään. Lisäksi jos työaika ei lopulta tasoitukaan 40 viikkotuntiin, maksetaan yli menevältä osalta viikoittaisen ylityön 50 % suuruinen korotus.

On tärkeää huomata, että jos työsopimuksella on sovittu 40 viikkotuntia lyhyemmästä työajasta, tätä työajan tasoitusjärjestelmää ei saa käyttää. Silloin ylitöistä maksetaan peruspalkan lisäksi ylityökorvaukset.

Tauot ja lepo

Kun työaikasi on vähintään 6 tuntia päivässä, sinun kuuluu saada tunnin mittainen ruokatauko. Voit sopia työnantajan kanssa myös lyhyemmästä, 30 minuuttia kestävästä ruokatauosta. Ruokatauko ei ole työaikaa, eikä sen ajalta makseta palkkaa.

Kun työpäiväsi kestää vähintään 8 tuntia, sinulla on oikeus pitää kaksi 12 minuutin mittaista taukoa. Lyhyemmän työpäivän aikana saat yhden 12 minuutin tauon. Tauot ovat työaikaa ja niiden ajalta maksetaan palkkaa.

Kiireellisissä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä sinulle tavallisesti kuuluva vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo voidaan siirtää. Sinulla on kuitenkin oikeus saada pitää siirretty viikkolepopäivä kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Jos viikkolepoa ei anneta, työnantajan on maksettava sinulle tehtyjä tunteja vastaava rahakorvaus.

Työajan lyhentäminen

Jos olet sopinut työsopimuksella 40 viikkotunnin työajasta, sinulla on oikeus palkalliseen työajanlyhennysvapaaseen eli niin kutsuttuihin pekkaspäiviin seuraavasti:

Tekemäsi työpäivät työajan lyhennyksen määrä vapaapäivinä työajan lyhennyksen määrä tunteina
vähintään 17 1 8
vähintään 34 2 16
vähintään 51 3 24
vähintään 68 4 32
vähintään 85 5 40
vähintään 102 6 48
vähintään 119 7 56
vähintään 136 8 64
vähintään 153 9 72
vähintään 170 10 80
vähintään 194 11 88
vähintään 212 12,5 100

Palkallisen työajanlyhennysvapaan pitämisen sijaan voit vaihtoehtoisesti sopia työnantajan kanssa, että sinulle maksetaan 5,5 % suuruinen lisä.

Palkkaus

Palkan määrästä sovit työnantajan kanssa työsopimuksella.

Palkka maksetaan pankkitilillesi kahdesti kuukaudessa, mikäli ette ole sopineet toisin. Jos sovit, että palkka maksetaan käteisellä vasta työsuhteen päättyessä, tarkasta kerran kuukaudessa työnantajalta saamastasi palkkalaskelmasta, että kertynyt palkka on oikeamääräinen.

Työnantaja pidättää palkastasi verot ja lakisääteiset sosiaalimaksut. Työnantaja ei saa pidättää palkastasi muita kuluja ilman, että olet sopinut asiasta. Sovi aina kaikki kirjallisesti.

Tuntipalkka

Alan vähimmäistuntipalkka on 9,35 €/h vuonna 2023 ja 9,61 €/h vuonna 2024. Mikäli teet yksinkertaista poimintatyötä vaativampaa työtä, vähimmäispalkka on työehtosopimuksen vaativuusryhmien mukaisesti korkeampi.

Jos olet koululainen tai opiskelija, vähimmäispalkka (70 %) on 6,55 €/h vuonna 2023 ja 6,73 €/h vuonna 2024.

Jos sinulla ei ole aiempaa työkokemusta maatalousalalta, perehdyttämisajan vähimmäispalkka (90 %) on 8,42 €/h vuonna 2023 ja 8,65 €/h vuonna 2024. Perehdyttämisajalla maksetaan aina tuntipalkkaa ja perehdyttämisajan palkasta pitää sopia työsopimuksessa. Perehdyttämisajan palkkaa voidaan maksaa enintään 2 kuukautta, mutta ainoastaan sellaiselta ajalta, jolloin sinua tosiasiallisesti perehdytetään työhösi. Poimintatyön perehdytys ei voi kestää pitkään. Saman työkauden aikana voi olla useita eri tuotteita koskevia perehdyttämisjaksoja.

Kertaerä

Vuonna 2024 kausityöntekijöille maksetaan lisäksi 15 €/kk suuruinen kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

Ammattitaitolisä

Jos olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti tai useana eri poimintakautena yhteensä 10 kuukauden ajan, tuntipalkkaasi lisätään 4–30 % ammattitaitolisä.

Urakkapalkka

 Voit sopia työnantajan kanssa myös urakkapalkasta. Siitä on sovittava aina ennen töiden aloittamista.

Urakkapalkan suuruus on määriteltävä siten, että kun työ etenee normaalilla urakkatyövauhdilla, urakka-ansiosi nousevat vähintään 20 % urakkahinnoittelun perusteena olevaa vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. Hinnoittelun perusteena oleva vaativuusryhmän tuntipalkka on kirjattava työsopimukseesi. Perehdyttämisajan palkkaa ei saa käyttää hinnoittelun perusteena.

Esimerkiksi mansikanpoiminnan urakkapalkkasuositus vuonna 2023 on 1,12 €/kg. Normaalilla 10 kg/h urakkatyövauhdilla ansioksi muodostuu 11,22 €/h, joka on 20 % vähimmäispalkkaa 9,35 € korkeampi. Vuonna 2024 urakkapalkkasuositus on 1,15 €/kg.

Työnantajan tulee perehdytyksessä selvittää sinulle kunkin marjan, hedelmän ja vihanneksen kohdalla erikseen määritelty normaali urakkatyövauhti. Normaali urakkatyövauhti tarkoittaa käytännössä työmäärää, josta sinun odotetaan suoriutuvan tunnin aikana. Urakkatyövauhtia määrittäessään työnantajasi on huomioitava, että siihen pitää sisältyä aika, joka sinulta kuuluu työpäivän aikana saamaasi ohjeistukseen, tunti- tai urakkakorttien täyttämiseen, keräämisesi tuotteiden ja työvälineiden siirtelyyn, mahdollisiin oheistöihin sekä sinulle kuuluvien taukojen pitämiseen.

Urakkapalkan määrää voidaan muuttaa kesken kauden esimerkiksi sadon määrästä, sääolosuhteista tai lajike-eroista johtuen, mutta työnantajan tulee aina kertoa sinulle muutoksesta ja perustella se. Vähintään 20 %:n urakkalisästä ei kuitenkaan voida poiketa. Urakkapalkan määrän muutoksen taustalla on tarve määritellä normaali työvauhti uudelleen. Esimerkiksi mansikanpoiminnan urakkapalkkasuosituksen perusteena on 10 kg mansikkaa tunnissa, mutta edellä mainituista syistä työvauhti voidaan muuttaa joksikin muuksi kilomääräksi tunnissa.

Työnantaja on velvollinen perehdyttämään sinut niin, että sinulla on riittävä osaaminen ja siten myös edellytykset saavuttaa urakka-ansiot. Pidä huolta, että työskentelet työnantajan määrittämän urakkavauhdin mukaisesti. Urakkapalkkauksen ideana on, että teet työtä mahdollisimman tehokkaasti ja saavutat tavallista tuntipalkkaa korkeamman ansiotason.

Urakkatyössä on työsopimuksella sovittu tuntipalkka taattu. Jos satomäärä on vähäinen tai työolosuhteet huonosta säästä tai työnantajasta johtuvista työjärjestelyistä johtuen ovat muuten sellaiset, etteivät urakkatyön edellytykset toteudu, on poimintatyössä siirryttävä urakkapalkasta tuntipalkalle tai maksettava erotus urakkapalkan ja tuntipalkan välillä tehtyjen tuntien perusteella viimeistään työsuhteen päättyessä.

Jos työsi ei etene normaalilla urakkatyövauhdilla sinusta itsestäsi johtuvasta syystä, eikä edellä mainittuja sinusta riippumattomia haittoja esiinny, tulee työnantajan antaa sinulle lisäperehdytystä työntekoon ja työvauhdin ylläpitämiseen. Lisäksi työnantajan kuuluu kahden viikon kuluessa urakkatyön aloittamisesta huomauttaa työvauhdista ja esittää sinulle huomautuksen perusteeksi laskelma tekemistäsi työtunneista ja keräämistäsi tuotteista. Jos jatkat urakkatyövauhtia hitaampaa työntekoa, on työnantaja velvollinen takaamaan sinulle ainoastaan 90 % vaativuusryhmä 1:n tuntipalkasta. Jos työnantajasi ei varmista perehdytystäsi eikä huomauta sinua edellä mainitulla tavalla, on työsopimuksella sovittu tuntipalkka taattu myös sinulle.

Työnantajalla on selvitysvelvollisuus urakkahinnoittelun oikeellisuudesta. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan ja valvomaan, että edellytykset urakka-ansion toteutumiselle ovat olemassa. Työnantaja on pyydettäessä velvollinen osoittamaan toteen, että sinulla on ollut mahdollisuus saavuttaa urakkapalkka. Normaali työvauhti on määritetty oikein, mikäli yli puolet poimijoista on kauden aikana saavuttanut urakkapalkkatason. Sinun palkkaustasi tarkastellaan siis koko työntekoajalta ja suhteessa saman tilan työntekijöiden tuloksiin.

Urakkahinnoittelun oikeellisuuden tarkistaminen ei onnistu ilman tietoa tehdyistä työtunneista. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ylläpitää ja säilyttää työntekijäkohtaista työaikakirjanpitoa. Sinun on työntekijänä syytä pitää myös itse tarkasti kirjaa omista työtunneistasi. Sitä voidaan tarvita, kun selvitetään, onko palkka maksettu oikeamääräisesti.

Mikäli selvityksen yhteydessä käy ilmi, ettei urakkahintaa ole määritetty oikein, on työnantajan maksettava sinulle toteutuneen palkan ja vaativuusryhmän mukaisen tuntipalkan välinen erotus takuupalkkana.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehtävästä työstä maksetaan 100 % lisä. Poikkeuksena on kuitenkin urakkapalkalla tehtävä poimintatyö, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta.

Jos sunnuntaina tehty työ on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus.

Yötyö

Yöllä kello 22–05 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

Kausityöntekijöiden palkkalaskelman esimerkki 2023 (pdf)

Luontoisedut ja muut vastikkeet

Palkkasi voi olla rahan lisäksi myös muuta vastiketta. Työnantajasi voi antaa sinulle rahanarvoisia etuja, esimerkiksi asumisedun tai ravintoedun, jotka lasketaan verotuksessa osaksi palkkaa.

Verohallinto on vahvistanut vuoden 2023 luontoiseduille seuraavat arvot:

  • Täysihoitoetu yhteishuoneessa 586 €/kk (sis. asunto, ravinto, valo, lämpö)
  • Täysihoitoetu omassa huoneessa 609 €/kk (sis. asunto, ravinto, valo, lämpö)
  • Asuntoetu keskuslämmitteisessä yhteishuoneessa 152 €/kk (sis. asunto, valo, lämpö)
  • Asuntoetu uunilämmitteisessä huoneessa 4,81 €/m2/kk (sis. asunto, valo, lämpö)
  • Ravintoetu 8 €/ateria

Vuoden 2024 luontoisetujen arvot on tarkistettava verottajalta www.vero.fi. Niitä ei päivitetä tähän oppaaseen.

Sovi aina kaikki palkkaukseen ja luontoisetuihin liittyvät asiat kirjallisesti työnantajan kanssa.

Vuosiloma

Kun teet työtä, sinulle kertyy palkallista vuosilomaa. Määräaikaisessa kausityösuhteessa vuosilomaa ei pidetä, vaan sinulle maksetaan vuosilomakorvausta 12,5 % työansiosta. Korvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai työnantajan kanssa erikseen sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Tarkista, että lopputilisi sisältää lomakorvauksen.

Työaika- ja palkkakirjanpito

Työnantaja on lain mukaan velvollinen pitämään työaikakirjanpitoa, myös urakalla töitä tehtäessä.

Työnantajan on annettava sinulle palkkalaskelma vähintään kerran kuukaudessa, vaikka olisitte sopineet, että palkka maksetaan työsuhteen päättyessä. Palkkalaskelmasta pitää käydä ilmi palkan määräytymisen perusteet, esimerkiksi tehdyt työtunnit ja koppamäärä. Palkkalaskelmassa on eriteltävä maksetut lisät, lomakorvaus, luontoisedut sekä palkasta pidätetyt osuudet.

Kirjaa myös itsellesi tarkasti muistiin kaikki tekemäsi työtunnit, myös urakkatunnit, sekä keräämäsi määrät. Tarkasta niiden perusteella palkkalaskelman saatuasi, että palkka on oikein laskettu. Jos laskelmassa on virheitä, huomauta asiasta heti työnantajallesi.

Loppupalkka on maksettava niin pian kuin mahdollista työsuhteen päättyessä. Määräaikaisissa kausityösuhteissa loppupalkka on maksettava viimeistään 5 työpäivän kuluessa.

Verotus

Toimita työnantajalle verokorttisi heti työsuhteen alkaessa. Työnantaja pidättää palkastasi verot ja tilittää ne sekä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun Verohallinnolle.

Jos saavut ulkomailta Suomeen työhön enintään kuudeksi kuukaudeksi, palkastasi peritään 35 %:n lähdevero. Voit pyytää Verohallinnolta myös progressiivista verotusta hakemalla verotoimistosta rajoitetusti verovelvollisen verokorttia lähdeverokortin sijaan.

Verokortin saamiseksi täytettävä Verohallinnon lomake 6148 Vaatimus ansiotulojen progressiivisesta verottamisesta (suomi), Request for progressive taxation of earned income form (englanti), Заявление о применении прогрессивного налогооблождения (venäjä), Вимога про прогресивне оподаткування трудовіх доходів (ukraina). Lomakkeen liitteeksi tarvitaan kopio passistasi ja mahdollinen valtakirja. Jos sinulla on jo suomalainen henkilötunnus ja tarvitset vain verokortin, hae verokorttia samalla lomakkeella. Merkitse suomalainen henkilötunnus lomakkeelle. Passin kopiota ei tällöin tarvita.

Kun haluat, että verokortti toimitetaan suoraan työnantajalle, liitä hakemuksen 6148 antamasi valtuutus siitä, että verokortti ja selvitysosa voidaan toimittaa suoraan työnantajalle. Valtuutuksen voi tehdä lomakkeella 3818 Valtakirja veroasioiden hoitamista varten (suomi), Letter of authorisation for tax representation (englanti), Доверенность на исполнение налоговых обязательств физичесного лица (venäjä).

Kannattaa tutustua verottajan yksityiskohtaisiin ohjeisiin: Marjanpoimijaksi tai muuhun kausityöhön Suomeen – näin huolehdit veroasioista (suomi), Berry picking or other seasonal work – how to take care of your taxes (englanti).

Lisätietoja verotuksesta saat verohallinnosta www.vero.fi.

Työsuojelu

Työnantajasi opastaa sinua oikeisiin työasentoihin ja niiden vaihtamiseen, työhön soveltuvaan vaatetukseen ja työn tauottamiseen liittyvissä asioissa pohjehermohalvauksen välttämiseksi. Venyttele ja ravistele lihaksiasi aina staattisen työvaiheen jälkeen.

Muista suojautua auringolta ja juoda tarpeeksi vettä kuumina päivinä.

Jos kuljet heinikoissa tai muualla luonnossa, suojaudu punkeilta pukeutumalla pitkähihaisiin ja -lahkeisiin, vaaleisiin vaatteisiin. Tee punkkitarkastus joka ilta.

Jos sinua pistää mehiläinen tai puree kyykäärme, ilmoita asiasta heti esimiehelle.

Aluehallintovirasto on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa, että työnantaja on huolehtinut työoloista niin, että työ sujuu turvallisesti ja terveellisesti. www.avi.fi

Ohjeet: Video on englanninkielinen. Klikkaa video käyntiin. Valitse oikeasta alakulmasta löytyvistä asetuksista sinulle mieluinen tekstityskieli. Mukavaa katselua!

Sairastuminen ja tapaturmat

Työnantajalla täytyy olla lain edellyttämä työterveyshuoltosopimus, joka kattaa työhöntulotarkastuksen ja avun työtapaturmatilanteessa. Laajempi työterveyshuoltosopimus lääkäripalveluineen on vapaaehtoinen. Jos sairastut, kerro asiasta välittömästi itse suoraan esimiehelle. Työnantajan on ohjattava sinut tarvittaessa lääkäriin.

Jos työnantajan työterveyshuoltosopimus ei sisällä sairauden hoitoa, voit joutua itse maksamaan lääkärikäynnin.

Mikäli saavut Suomeen maatalouden kausityöhön EU:n ulkopuolelta, sinun on itse haettava Kelalta hoito-oikeutta julkiseen sairaanhoitoon. Oikeutta haetaan Kelasta lomakkeella SV 139, Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa (kausityöntekijä) (suomi),  Certificate to entitlement to medical treatment in Finland (seasonal workers) (englanti). Ohjeet hakemuksen täyttämiseen ovat saatavilla venäjäksi ja ukrainaksi.

Jos saavut työhön alle 90 päiväksi, voit hakea oikeutta Kelasta heti, kun sinulla on Maahanmuuttoviraston myöntämä kausityötodistus tai Suomen edustuston myöntämä kausityöviisumi. Pidemmällä oleskeluluvalla työskentelevien oikeus julkiseen terveydenhuoltoon ja oikeus kuulumiseen Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan hakemuksestasi sen jälkeen, kun olet saanut henkilötunnuksen.

Kela myöntää sinulle asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kun esität todistuksen julkisessa terveydenhuollossa, saat tarvitsemasi hoidon samaan hintaan kuin Suomessa asuvat.

Lisätietoja: www.kela.fi

Työnantajalla täytyy olla lain edellyttämä tapaturmavakuutus. Jos sinulle sattuu työtapaturma, kerro asiasta heti työnantajallesi. On tärkeää, että vahinkotilanne kirjataan. Keskeytä työt ja lähde ensiapuun.

Sinulla on oikeus olla omalla ilmoituksellasi pois työstä äkillisessä sairastumistilanteessa enintään kaksi päivää. Perustellusta syystä työnantaja voi kuitenkin vaatia lääkärissä käyntiä. Työsuhdetta ei saa irtisanoa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.

Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa. Kun työsuhde on jatkunut viikon, sinulla on oikeus saada 50 % palkasta sairastumispäivän ja seuraavien 9 arkipäivän ajalta. Kun työsuhde on jatkunut kuukauden, sinulla on oikeus palkkaan 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Jos olet aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 kuukautta, pääset edellä mainitun palkanmaksusäännöksen piiriin seuraavana kautena 14 päivän kuluttua, ja kolmantena työkautena heti työsuhteen alettua. Lyhyissä alle 10 kuukauden työsuhteissa sairastumispäivä on kuitenkin palkaton.

Henkilöstötilat

Pelloilla ja poimintapaikoissa on oltava kunnolliset työskentelyolosuhteet sekä wc ja taukotila. Työnantajan pitää huolehtia saatavillesi raikasta juomavettä. Työpaikalla on oltava asianmukaiset tilat myös peseytymiseen, pukeutumiseen ja ruokailuun. Majoitustilat ovat usein tasoltaan vaatimattomat, mutta niiden on oltava asialliset ja turvalliset. Vaatteiden kuivatukseen pitää olla tilat.

Nuoret työntekijät

Voit tehdä kevyttä työtä sinä vuonna, kun täytät 14 vuotta. Tällöin työaikasi voi olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa kello 8–20 välisenä aikana. Tarvitset huoltajasi suostumuksen tai huoltaja voi solmia sopimuksen puolestasi.

15-vuotiaana voit itse solmia työsopimuksen. 15–17-vuotiaana voit sopia samasta säännöllisestä työajasta kuin täysi-ikäisetkin. Työaikasi voi kuitenkin olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa kello 6–22 välisenä aikana.

Ulkomailta saapuvat työntekijät

Kaikkia Suomessa työskenteleviä koskevat samat työehdot.

Suomen lain mukaan työntekijältä ei saa periä työnvälitysmaksuja. Sinun ei kuulu maksaa kenellekään työpaikastasi: ei työnvälitystoimistolle, työnantajalle eikä työnjohtajalle. Kausityön on perustuttava työsopimukseen, joka on tehty suoraan kausityöntekijän ja Suomessa olevan työnantajan välillä.

Jos saavut ulkomailta Suomeen työhön, sinulla pitää olla työnteko-oikeus Suomessa koko työsuhteen keston ajan. Sinulla on velvollisuus näyttää työnantajalle oleskelu- ja työnteko-oikeuteen liittyvät asiakirjat, mutta sinun ei tarvitse luovuttaa passiasi työnantajan haltuun.

Lisätietoja kausityöhön liittyvistä luvista saat Maahanmuuttovirastosta: www.migri.fi/kausityo.

Monikielisestä infoFinland.fi-tietopankista löydät kattavasti tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, palveluista sekä vapaa-ajan toiminnoista, kuten luonnossa liikkumisesta ja kalastamisesta: www.infofinland.fi.

Ukrainasta paennut saa tehdä töitä heti, kun on jättänyt tilapäisen suojelun hakemuksen. TEMin ohje auttaa työllistymisessä.

Lue lisää

Lisätietoja työehdoista

Teollisuusliitto on maatalousalan työntekijöiden ammattiliitto. Ammattiliiton muodostavat järjestäytyneet työntekijät, jotka kehittävät ja valvovat työehtojaan jäsenten yhteisvoimaa käyttäen.

Kun olet Teollisuusliiton jäsen, voit vaikuttaa työpaikkasi olosuhteisiin ja saat äänesi kuuluviin. Kausityöntekijöiden ääni on tärkeä! Teollisuusliitto kehittää työntekijöiden työehtoja sopimalla työehtosopimuksen työnantajien kanssa. Teollisuusliitto on yhdessä Maaseudun Työnantajaliiton kanssa neuvotellut sinulle myös tässä oppaassa esitellyt työehdot.

Kun liityt Teollisuusliiton jäseneksi heti työsuhteesi alkaessa, saat neuvontaa ja apua työpaikalla jäsenyysaikana syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Liitto auttaa jäseniään esimerkiksi saamaan palkkasaatavansa takautuvasti työsuhteen päättymisen jälkeen tai löytämään ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsen on kokenut työssä laitonta kohtelua.

Liiton jäseneksi voivat liittyä kaikki maatalousalalla työskentelevät 15 vuotta täyttäneet työntekijät kansalaisuudesta tai työsuhteen kestosta riippumatta. Ammattiliittoon kuuluminen on perusoikeus. Työntekijöitä ei saa syrjiä jäsenyyden tai liitossa toimimisen takia.

Kausityöntekijänä voit liittyä jäseneksi helpoiten tästä

Maaseudun Työnantajaliitto on maatalousalan työnantajia työsuhdeasioissa neuvova taho. Lisätietoja: www.tyonantajat.fi