Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miksi liitot vastustavat hallitusohjelmaa? Mitä sinä voit tehdä?

Miksi Teollisuusliitto vastustaa maan hallituksen kesällä julkaiseman hallitusohjelman työelämäheikennyksiä?

Kaikki hallitusohjelman heikennykset ja leikkaukset kohdistuvat vain yhteen ryhmään: työntekijöihin. Päätöksiä perustellaan valtiontaloutta verukkeena käyttäen, vaikka samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti.

Mitkä ovat painavimmat hallituksen kaavailemat työntekijöiden arkea vaikeuttavat ja oikeuksia heikentävät toimenpiteet?

Ensi töikseen hallitus rajoittaa lakko-oikeutta. Näin estetään työntekijöitä protestoimasta muita hallituksen leikkauksia ja heikennyksiä vastaan. Ansiosidonnainen työttömyysturva romutetaan täysin ja palkanmaksu muutostilanteissa katkaistaan nopeasti. Suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti. Kymppi kuussa kokille ja tonni vuodessa toimitusjohtajalle on karkea, mutta osuva kuvaus rahan jakamisesta.

Hallitusohjelma on täynnä elinkeinoelämän etujärjestöjen tavoitteita. Työntekijäpuolen tavoitteita ei huomioida millään lailla. Paketti on toteutuessaan rajumpi kuin Sipilän hallituksen kiky-sopimus, joka oli iso tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.

Mitä voit tehdä vastustaaksesi hallitusohjelman heikennyksiä?

Tärkein tekosi on liittyä ammattiliiton jäseneksi ja pyytää myös työkaveriasi liittymään. Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. Liiton jäsenenä olet osa isompaa kokonaisuutta, jossa aktiiviset jäsenet yhdessä huolehtivat kaikkien työntekijöiden eduista. Liitto antaa äänen myös työpaikan hiljaisille. Ota heti yhteyttä Teollisuusliittoon, mikäli et vielä ole jäsen!

Teollisuusliiton jäsenenä saat tietoa omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa. Liiton jäsenenä voit myös aina soittaa Teollisuusliiton työsuhdeneuvonnan puhelinnumeroon 020 690 447 arkisin ma–pe kello 8.30–15 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Miksi ammattiliiton jäsenyys on tärkeätä?

Liiton neuvottelema työehtosopimus on tärkein jäsenetusi. Työehtosopimuksissa määritellään sinulle paljon paremmat työehdot kuin mitä laki määrää. Tällaisia ovat muun muassa jopa tuhansia euroja paremmat vuosiansiot, lyhyempi työaika, sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka. Liiton jäsenenä saat luottamushenkilöiden tuen työpaikallasi sekä neuvontapalvelut ja oikeusavun ongelmatilanteissa. Liiton jäsenenä kuulut myös työttömyyskassaan, josta saat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Liiton jäsenyys on nykyisessä tilanteessa tärkeää ennen muuta siksi, että yhdessä pystymme vastustamaan maan hallituksen heikennyksiä.

Miten liittyä Teollisuusliiton jäseneksi?

Voit liittyä jäseneksi nopeasti joko verkossa, jättämällä soittopyynnön tai ottamalla yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen. Voit aina myös soittaa meille numeroon 020 690 446 (jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvät asiat) ma–pe kello 8.30–12.00.

Mistä saa ajantasaista tietoa hallitusohjelman vastaisesta toiminnasta?

Seuraa Teollisuusliiton viestintäkanavia. Teollisuusliiton jäsenille on verkkosivuillamme teollisuusliitto.fi oma osio, jonne kootaan kaikki #PainavaSyy-uutiset. Pidämme asian esillä myös Tekijä-lehdessä, uutiskirjeissä, sosiaalisessa mediassa ja markkinoinnissa.

Teollisuusliiton jäsenet saavat tietoa omalta luottamusmieheltään, miten toimintaan voi osallistua. Voit myös aina soittaa Teollisuusliiton työsuhdeneuvonnan puhelinnumeroon 020 690 447 arkisin ma–pe kello 8.30–15 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Seuraa somessa myös #PainavaSyy-hashtagillä merkittyä SAK:laisten liittojen viestintää tai vieraile SAK:n #PainavaSyy-sivuilla.

2. Mitä ovat hallitusohjelman heikennykset työntekijöiden arkeen ja oikeuksiin?

Mitä hallitusohjelman leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan merkitsevät työntekijöille?

Hallitusohjelman leikkaukset romuttavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Tarkoituksena on kepillä ”kannustaa” työttömät hakeutumaan töihin. Merkitystä ei ole sillä, osoittaako työnhakija aktiivisuutta vai ei. Leikkurit iskevät joka tapauksessa. Monet toimet eivät kannusta työllistymiseen vaan syventävät kannustinloukkuja. Erityisesti teollisuuden työntekijät ovat leikkureiden kohteena sen vuoksi, että ne koskevat myös lomautettuja.

Mitä hallitusohjelman suojaosien poisto ja asumistuen leikkaukset merkitsevät työntekijöille?

Hallitusohjelman leikkaukset kohdistuvat lomautettujen ja työttömien ohella myös työssäkäyviin, sillä moni pienituloinen työntekijä saa työnteosta huolimatta esimerkiksi asumistukea tai soviteltua työttömyyskorvausta. Näiden tukimuotojen tarkoituksena on estää pienipalkkaista työntekijää ajautumasta köyhyyteen tai kannustaa pienimuotoiseen työntekoon. Suojaosan turvin on voinut tienata 300 euron verran lisätuloja ilman vähentävää vaikutusta tukiin ja korvauksiin.

Mitä hallitusohjelman leikkaukset merkitsevät ikääntyneille työntekijöille?

Lapsiperheiden ja pienituloisten ohella rajujen heikennysten kohteena ovat myös ikääntyneet työntekijät. Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Työntekijän ikä vaikuttaa tällä hetkellä monella tapaa työttömyysturvan ehtoihin. Tarkoituksena on ollut suojata pitkän uran tehnyttä työntekijää suurilta muutoksilta ennen eläkkeelle siirtymistä.

Mitä hallitusohjelman leikkaukset koulutukseen merkitsevät työntekijöille?

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tukkii työntekijöiltä tärkeän reitin uranvaihdoksiin ja lisäkoulutukseen. Jatkossa uraa vaihtavat lähinnä ne, joilla on siihen varaa. Uuden oppiminen ja työssäjaksaminen heikentyvät hallituksen päätösten myötä, mikä on ristiriidassa Työ2030 –tavoitteiden kanssa. Työllisyyttä haetaan heikennysten kautta sillä ajatuksella, että jokainen meistä jaksaa työuransa loppuun asti tehden koko ajan samaa työtä. Näin ei ole.Teknologian kiihtyvä kehitys vaatii enemmän panostamista myös työntekijöiden osaamiseen.

Mitä hallitusohjelman rajoitus lakko-oikeuteen tarkoittaa työntekijöille?

Hallitusohjelmassa rajataan lakko-oikeutta monella tapaa. Muutosten myötä työntekijöiden on vaikeampi protestoida maan hallitusta vastaan. Tästä syystä lakko-oikeuden rajoitukset toteutetaan ennen muita heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja arkeen. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen ohella halutaan estää vahvoja aloja tukemasta heikompia tukilakoilla. Massiivinen lakkosakkojen korotus ja henkilökohtainen sakko luovat pelotteen, jonka avulla ei-toivotut työtaistelut halutaan estää.

Tarkemmin kuvattuna laittomien lakkojen hyvityssakkoja halutaan kasvattaa rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa, matalimmillaan 10 000 euroa.

Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.

Mitä merkitsevät hallitusohjelman heikennykset yleissitovaan työehtosopimukseen työntekijöiden kannalta?

Hallitus pakottaa lainsäädännön kautta työmarkkinoiden tasapainon työnantajille edullisempaan asentoon. Muutosten seurauksena työehtosopimuksen eli TES:n yleissitovuus heikkenee, kun työnantajilla ei ole intressiä järjestäytyä. Koulutettujen luottamusmiesten tilalle halutaan tuoda luottamusvaltuutetut sopimaan paikallisia sopimuksia. Edessä voivat olla yrityskohtaiset työehdot, joilla voidaan sopia lakia heikommin. Huonot paikalliset sopimukset heikentävät työehtoja.

Mitä merkitsee hallitusohjelmassa oleva palkanmaksun keskeytyminen poikkeustilanteissa työntekijöiden kannalta?

Hallituksen työelämäheikennysten seurauksena työnantajan palkanmaksuvelvollisuus työelämän muutostilanteissa loppuu nykyistä huomattavasti nopeammin. Muutosten läpiviennissä hallitus turvautuu Sipilän hallituksen aikaisiin ”pakkolakeihin” keinona estää työntekijöitä sopimasta heikennyksistä lakia paremmin työehtosopimuksella. Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkka halutaan pois, jolloin työntekijät joutuvat valitsemaan terveyden ja toimeentulon väliltä.

Mitä tarkoittaa hallitusohjelman potkulaki työntekijöille?

Hallituksen tarkoituksena on helpottaa potkujen antamista merkittävästi. Jatkossa irtisanomiseen ei tarvita painavaa syytä. Potkulain myötä työntekijöiden on mahdoton tietää, minkälainen käyttäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen.

Työsuhdeturva heikkenee muutenkin, kun jatkossa työnantajan ei tarvitse perustella enintään vuoden kestävää määräaikaista työsuhdetta millään lailla.

Mitä merkitsevät hallitusohjelman heikennykset alle 50 hengen yrityksessä työskenteleville?

Hallitus on puuttumassa erityisesti pk-yrityksissä työskentelevien oikeuksiin ja työehtoihin. Kokonaisuudessa kaikki heikennykset osuvat tänne ja alle 50 hengen yrityksiin tulee vielä lisäheikennyksiä. Teollisuusliiton jäsenistä hyvin iso osa työskentelee pienissä yrityksissä, joissa työehtojen ja lain toteutumisessa on jo nyt eniten ongelmia ja henkilöstöedustusjärjestelmät heikoimpia. YT-lain velvoitteet poistetaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja kaikkien neuvotteluajat puolitetaan. Pakkolain myötä lomautusilmoitusajat lyhennetään kahdesta viikosta yhteen. Pahimmillaan potkulaki on ristiriidassa perustuslain sopimusvapauden kanssa.

Miten hallitusohjelman heikennykset vaikuttavat liiton vapaajäseniin?

Maan hallituksen työntekijöihin ja työttömiin kohdistamat heikennykset koskevat samalla tavalla kaikkia työntekijöitä.

3. Muita kysymyksiä

Ovatko työtaistelut lisääntyneet Suomessa?

Työtaistelut eivät ole lisääntyneet Suomessa, vaan vähentyneet selvästi.

Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen.

Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100.

Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.

Lakkoillaanko Suomessa paljon?

Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa.

Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin verrattuna lakkoherkkä maa.

Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin.

Norjassa työtaistelussa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.

Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä.

Onko lakko-oikeus turvattu laissa?

Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”.

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei työntekijä saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon.

Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.

Siksi Suomen hallituksen tapa käydä noukkimassa heikennyksiä ja joustoja esityksiinsä ei ole työmarkkinamallin kopioimista, vaan kestämätön perustelu ideologiselle työntekijöiden aseman heikentämiselle.

Antaako perustuslaki tai ILO:n sopimukset oikeasti mahdollisuuden rajoittaa lakko-oikeutta?

Perustuslaki lausuu varsin yksiselitteisesti: ”Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”. Kyseessä on siis perustavan laatuinen perusoikeus. Perustuslakimme on sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomen valtion sitoutunut. EU:n perusoikeuskirja on jäsenyytemme myötä tullut meitä sitovaksi ja sen 28 artikla turvaa työelämässä neuvotteluoikeuden ja oikeuden työtaisteluihin.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n päätökset ovat sitovia ja vaikuttavat suomalaisten oikeuksiin. Neuvotteluoikeus ja tämän tukeminen työtaistelutoimin kirjattu jo miltei sata vuotta sitten.

On muistettava, että nykyiselläänkin termi laiton lakko on harhaanjohtava. Työehtosopimuksissa sovitaan siitä, että sopimuskauden aikana osapuolet takaavat jäsentensä työrauhan. Ja jos tämä sitten rikkoutuu, sitä käsitellään siviilioikeudellisena sopimusrikkomuksena työtuomioistuimessa.

Euroopan eri maissa on järjestelmiä, joissa on sovittu taikka säädetty menettelyjä, jotka liittyvät työtaistelujen toteuttamiseen ja ilmoitusaikoihin sekä suojelutyöhön. Itse lakko-oikeutta ei ole sellaisenaan rajoitettu. Pohjoismaissakin poliittisia lakkoja on arvioitu sen nojalla vastaako tehty toimenpide sitä vaikuttamistarvetta, joka kulloinkin on ollut toimien perusteena, Tällöinkin on puhuttu päivistä ja viikoista.

Lakko-oikeus on ihmisoikeus ja sen rajoittamisesta voi nostaa kanteen kotimaisessa oikeudessa, EU oikeudessa tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja yhden maan hallituksen mahdollisuus poiketa linjasta on käytännössä kovin vaikeaa.

Julkisuudessa esiintyy Ruotsin malli, Saksan malli, Tanskan malli. Mitä ne oikein tarkoittavat?

Nämä mallit ovat kunkin maan versio niin kutsutusta Pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Sen kivijalkoina ovat osapuolten korkea järjestäytyminen, laaja luottamukseen perustuva tapa järjestää asiat sopimusteitse ja se, että poliittinen päättäjä on mukana vain kolmikannassa, jossa keskeiset asiat järjestetään sopimalla sen sijaan, että niitä ohjailtaisiin lainsäädännöllä.

Ruotsissa ja Tanskassa on leimallista, että työntekijöillä on edustajansa yrityksen hallinnossa ja laajat mahdollisuudet sopia ja vaikuttaa asioihin jo työpaikkatasolla. Tätä tuetaan lainsäädännöllä joka käytännössä velvoittaa työantajat tekemään tätä yhteistyötä tehollisesti.

Järjestelmä kussakin maassa on kokonaisuus, ja siinä oleville elementeille yleensä löytyy vastavoima.