Arkipyhät ja suurjuhlapyhät kemian sektorilla vuodenvaihteessa 2023–2024

Arkipyhiä, ts. pyhäpäiviä joilta maksetaan tuntipalkkaisille työntekijöille palkka kaikilla alla olevassa taulukossa mainituilla kemian sektorin sopimusaloilla, ovat vuodenvaihteessa 2023–2024 ensimmäinen joulupäivä, toinen joulupäivä ja uudenvuodenpäivä. Lisäksi kumiteollisuudessa ja autonrengasalalla maksetaan arkipyhäkorvaus pyhäinpäivältä ja autonrengasalalla myös loppiaiselta. Myös jouluaatto on joillain aloilla korvattava arkipyhä ks. tarkemmin alla olevasta taulukosta.

Öljy-, maakaasu- ja petrokemia ja auto- ja konekaupan työehdot on kokonaan kuukausipalkkauksessa, ja esim. peruskemia valtaosin kuukausipalkkauksessa, joita arkipyhäkorvaukset eivät koske.

Arkipyhät

Arkipyhiltä maksetaan tuntipalkkaisille työntekijöille täysi palkka, joka käytännössä tarkoittaa keskituntiansiota (jalometallialalla perustuntipalkka + 3 %).

Tärkeää on huomata, että korvausta ei makseta, jos työntekijä on luvatta poissa työstä joko arkipyhää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä. Ympäröivä pekkaspäivä siirtää edellytyspäiviä. Esimerkki joululta: jos maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona olevia arkipyhiä ympäröi pekkaspäivät, työntekijä ei saa olla poissa työstä pekkaspäivää edeltävää päivää ennen arkipyhiä eikä pekkaspäivää seuraavaa päivää arkipyhien jälkeen. Muutoin arkipyhäkorvaus kärähtää, ellei muusta toisin sovita.

Eräissä poikkeustapauksissa arkipyhäkorvaus on maksettava, vaikka päivä ei olisi ollutkaan työpäivä.

Tällaisia päiviä ovat esimerkiksi:

• vuosiloma,
• sairaus
• lomautus
• työnantajan kustantama koulutus
• lakisääteisten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta

Tarkasta tarkemmat määräykset oman alasi työehtosopimuksesta.

Sopimus­ala	joulu­aatto, sunnun­tai	1. joulu­päivä, maanan­tai	2. joulu­päivä, tiistai	uuden­vuoden­päivä, maanan­tai	lop­piainen, lauan­tai
Muovi­tuote ja kemian tuote­teolli­suus	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Kemian perus­teolli­suus	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Vene­teolli­suus	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Harja- ja sivellin­alat	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Kumi­teolli­suus	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Kenkä- ja nahka­teolli­suus	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Auton­rengasala	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Lasi­keraaminen ja Fiskars	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Jalo­metalliala	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Autoalat	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Lasitus-, rakennus­lasitus- ja lasin­jalostus­ala	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Tekstiili- ja muotiala	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei
Tekstiili­huoltoala	ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei

Suurjuhlapyhät

Kemianteollisuus ry:n kanssa tehdyt muovi- ja kemian tuoteteollisuuden, peruskemian teollisuuden ja öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työehtosopimukset pitävät sisällään määräykset suurjuhlapyhistä.

Suurjuhlapyhät kemianteollisuudessa ovat: uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, helatorstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivä.

Tämä tarkoittaa sitä, että yllämainituilla aloilla kaikille kyseessä olevina päivinä työssä oleville maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnuntaityökorvaus.

Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työtä tekeville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron osalta 100 % ja aamuvuorosta 20 %. Korvaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia, eli jos aatto on samalla pyhäpäivä, työntekijä saa näiden lisäksi 100 %:n sunnuntaikorotuksen.

Päivätyössä aattoina työtä tekeville maksetaan korotus, joka on 20 % keskituntiansiosta säännölliseltä työajalta. Toisin kuin vuorotyössä ylityöajalta työehtosopimus ei edellytä tämän korotuksen maksamista.

Huomattavaa on, että kaikkien näiden korotusten laskentaperusteena on työntekijän oma keskituntiansio.

Jakelu

Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville lukuun ottamatta uudenvuoden aaton, pääsiäislauantain, juhannusaaton ja jouluaaton jälkeisiä päiviä, joille säännöllisen työvuoron sijoittaminen on mahdollista, jos lehtiyrityksessä on sovittu kyseisen päivän lehden tekemisestä.

Arkipyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pitkänperjantain jälkeisenä lauantaina työskentelystä maksetaan sunnuntaityökorotus.

Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan kullekin työtunnille sunnuntaityökorotuksena 100 prosentilla korotettu palkka.

Media- ja painoala

Työehtosopimus ei tunne lainkaan ns. arkipyhäkorvausta, vaan viikkopalkka tai kuukausipalkka maksetaan aina samansuuruisena. Tuntipalkalla työskentelevillä arkipyhät ovat palkallisia vapaita, mikäli ko. pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä.

Muut kuin sanomalehtiyritykset (tes 3a luku):

Arkipyhät (ja muut alla luetellut päivät) ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Ne on otettu huomioon vuosityöaikaa vähentävinä päivinä silloin, kun ne sattuvat muulle päivälle kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aattovapaana, tulee antaa vastaava vapaapäivä muuna ajankohtana.

Arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. pääsiäispäivä, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäivä, 2. joulupäivä ja uudenvuoden aatto.

Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona klo 00–14 välille. Työ korvataan tällöin kuten sunnuntaina tehty työ. Kello 14:n jälkeen tehtävästä työstä ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava paikallisesti.

Mikäli työvuoro sijoitetaan pääsiäislauantaille, se korvataan kuten sunnuntaina tehty työ. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, helatorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä.

Päivärahaa ajatellen ON käytössä ko. 14 päivän sääntö, jolloin työnantaja korvaa arkipyhät lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvien pyhien osalta.

Sanomalehtiyritykset (tes 3 b luku):

Työehtosopimuksen työaikamääräysten mukaan työaikaa lyhentäviä, palkallisia vapaapäiviä ovat loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 1. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäivä, ja uudenvuoden aatto, ellei lisäilmestymispäivistä muuta johdu. Ks. Lisäilmestymispäivät tes 3b.1.1.5

Sanomalehtityössä kyseisinä päivinä voidaan työskennellä, mutta vastaava vapaa on jotain toisena ajankohtana.

Päivärahaa ajatellen, jos työntekijä on lomautettuna ko. päivinä, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvoitetta. Ansiopäiväraha tulee maksuun viideltä päivältä viikossa. Päivät myös kartuttavat omavastuuaikaa, koska palkkain ko. päiviltä olisi maksettu, mikäli töissä olisi oltu. Käytössä EI siis ole kemianaloilta tuttua 14 päivän sääntöä, jonka mukaan lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana työnantajan toimesta, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä.

Suorajakelu

Suorajakelussa ei ole erikseen korvattavia arkipyhiä. Työskenneltäessä arkipyhänä maksetaan siitä kuten sunnuntaityöstä.

Viestintäalan toimihenkilöt

Toimihenkilöt ovat kuukausipalkkaisia, joten palkka maksetaan aina saman suuruisena riippumatta työaikaa lyhentävistä pyhä- ja aattovapaista.

Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, seuraavat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä palkallisia vapaapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mukainen työpäivä kyseisenä päivänä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenaatto.

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettäminen korvattava muuna aikana työvuoroluettelon puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.