Erimielisyyksien selvittäminen

Työsuhteessa ilmenneiden erimielisyyksien selvittämisessä noudatettava menettelytapa vaihtelee hiukan riippuen siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon vai ei. Tältä sivulta löydät tarkemmat menettelyohjeet eri tilanteisiin.

  1. Jäsen työnantajaliittoon kuuluvan työnantajan palveluksessa
  2. Jäsen järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa
  3. Työtapaturma- ja ammattitautiasiat

1. Erimielisyyksien selvittäminen, kun jäsen on työnantajaliittoon kuuluvan työnantajan palveluksessa

Työnantajaliittoon kuuluvassa yrityksessä työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevat erimielisyydet ratkaistaan kulloinkin sovellettavan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Paikalliset neuvottelut

Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevat erimielisyydet selvitetään ensisijaisesti neuvottelemalla asiasta paikallisesti työntekijän ja hänen esimiehensä kesken. Ellei erimielisyys ratkea, asia saatetaan neuvoteltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Paikallisia neuvotteluja käytäessä luottamusmies ja työnantajan edustaja voivat hyödyntää liittojen tarjoamia neuvontapalveluita harkintansa mukaan yhdessä ja/tai kumpikin tahollaan.

Erimielisyysmuistion laatiminen ja asian siirtäminen liittojen ratkaistavaksi

Jos erimielisyys ei ratkea paikallisissa neuvotteluissa, se voidaan jommankumman osapuolen aloitteesta siirtää liittojen ratkaistavaksi. Liittojen välisiä neuvotteluja varten pääluottamusmies ja työnantaja laativat erimielisyysmuistion.

HUOM! Tietyillä aloilla (teknologiateollisuus, auto- ja konealat) on oma erimielisyysmuistiolomakkeensa, jota tulee käyttää ko. sopimusalaa koskevissa erimielisyystilanteissa. Erimielisyysmuistion laatimiseen tulee ryhtyä vasta huolellisesti käytyjen paikallisten neuvottelujen jälkeen.

Erimielisyysmuistio muodostaa lähtökohdan asian jatkoselvittelylle, joten se on syytä täyttää huolellisesti:

  1. Erimielisyysmuistiosta tulee käydä selvästi ilmi erimielisyyden kohde ja kummankin paikallisen osapuolen näkemys tapahtumien kulusta ja työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta kyseisessä tilanteessa.
  2. Siitä tulisi käydä selvästi ilmi, mistä tapahtumista ja mistä oikeudellisista kysymyksistä paikalliset osapuolet ovat jääneet erimielisiksi paikallisten neuvottelujen jälkeen.
  3. Siihen tulee liittää kaikki asian selvittämisen ja ratkaisun kannalta merkitykselliset liitteet ja muu sellainen selvitys, jolla voi olla merkitystä asiassa. Erimielisyysmuistioon liitetään aina jäsenen allekirjoittama avoin asianajovaltakirja (3 kpl), siirtokirja (3 kpl) sekä työsuhdeasian toimeksianto kultakin asianosaiselta.
  4. Jos erimielisyys koskee palkkasaatavia, erimielisyysmuistioon tulisi mahdollisuuksien mukaan liittää myös laskelma palkkasaatavista.

Erimielisyysmuistion allekirjoittaa työntekijäpuolella pääluottamusmies tai, jos luottamusmiestä ei ole, jäsen/jäsenet itse. Kumpikin paikallinen osapuoli toimittaa erimielisyysmuistion liitteineen omaan liittoonsa. Työntekijäpuoli toimittaa erimielisyysmuistion liiton keskustoimistolle oikeudelliseen yksikköön.

Jos liitot eivät pääse yhteisymmärrykseen

Erimielisyysmuistion saavuttua liittoihin asiasta käydään liittojen väliset neuvottelut. Jos yhteisymmärrystä ei löydy myöskään liittojen välillä, asia voidaan siirtää oikeusapuarviointiin liiton oikeudelliseen yksikköön. Tällaisessa asiassa jäsenen ei tarvitse täyttää erillistä oikeusapuhakemusta.

2. Erimielisyyksien selvittäminen, kun jäsen on järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa

Työehtosopimuksessa sovittu neuvottelujärjestys ei velvoita tilanteessa, jossa jäsen työskentelee järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa. Myös näissä tilanteissa erimielisyydet on kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan neuvottelemalla asiasta paikallisesti työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä tai luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Oikeusavun hakeminen

Jos asia ei ratkea paikallisissa neuvotteluissa tai liiton asiantuntijoiden ohjeistuksella, jäsen voi hakea liitolta oikeusapua asian selvittämiseksi. Oikeusapuhakemus on tulostettavissa täältä. Asiaa jäsenen kanssa selvittänyt liiton asiantuntija keskustoimistossa tai aluetoimistossa ohjeistaa jäsentä oikeusapuhakemuksen täyttämisessä ja tarvittavien liitteiden määrittämisessä.

Oikeusapuhakemus muodostaa lähtökohdan asian jatkoselvittelylle, joten se on syytä täyttää huolellisesti:

  1. Erimielisyyden kohde ja jäsenen kokemat epäkohdat tulee yksilöidä hakemuksessa mahdollisimman täsmällisesti ja siihen tulee sisällyttää yksityiskohtainen selvitys tapahtumien kulusta ja asian taustoista.
  2. Hakemukseen tulee liittää kaikki asian selvittämisen ja ratkaisun kannalta merkitykselliset liitteet ja muu sellainen selvitys, jolla voi olla merkitystä asiassa. Oikeusapuhakemukseen liitetään aina jäsenen allekirjoittama avoin asianajovaltakirja (3 kpl), siirtokirja (3 kpl) sekä työsuhdeasian toimeksianto.
  3. Oikeusapuhakemukseen tulee liittää myös kaikki muu sellainen selvitys, jolla voi olla merkitystä asiassa.
  4. Jos erimielisyys koskee palkkasaatavia, oikeusapuhakemukseen tulee mahdollisuuksien mukaan liittää myös jäsenen oma laskelma palkkasaatavista.

Jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen

Oikeusapuhakemuksen saavuttua liiton asiantuntija selvittää asiaa ja pyrkii neuvottelemaan siitä työnantajan kanssa. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, asia voidaan siirtää oikeusapuarviointiin liiton oikeudelliseen yksikköön.

3. Työtapaturma- ja ammattitautiasiat

Teollisuusliiton jäsenelle voidaan myöntää oikeusapu, jos hänelle on sattunut pysyvään tai merkittävään muuhun haittaan johtanut työtapaturma. Edellytyksenä oikeusavun myöntämiselle on, että tapaus on mitä ilmeisimmin menossa oikeuskäsittelyyn joko rikosasiana syyttäjän kautta tai liiton nostamana kanteena tapaturman korvausasiasta. Jäsenelle voidaan myöntää oikeusapu myös silloin, kun ammattitaudin vakavuus edellyttää vahingonkorvauksen hakemista työnantajalta.

Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä.

Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää useassa eri kohdassa asian käsittelyn aikana. Tällöin voidaan hakea korvauksia esimerkiksi kivusta ja särystä, muusta tilapäisestä haitasta tai pysyvästä toiminnallisesta haitasta. Työtapaturman ja ammattitaudin korvaaminen edellyttää, että korvattavan vamman tai sairauden ja työtapaturman tai työssä olleen altisteen välillä on sy­yhteys eli syy­seuraussuhde.

Oikeusavun hakeminen

Työtapaturma­ ja ammattitautiasioissa oikeusapua haetaan aina oikeusapuhakemuksella. Oikeusapuhakemus laaditaan pääsääntöisesti työympäristöyksikössä siellä tehdyn arvion ja asiantuntemuksen pohjalta.