Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on osa jäsenten edunvalvontaa. Ammatissa kehittyminen työelämän muuttuvissa olosuhteissa on välttämätöntä ja sen on oltava jokaisen työntekijän oikeus. Yksi osa Teollisuusliiton ammatillista edunvalvontaa on edustajien työskentely osaamisen ennakointifoorumeissa, työelämäneuvottelukunnissa ja koulutuksen järjestäjien työelämän edustajana oppilaitoksissa.

Ammattilaisena työssä

Teollisuusliiton ammattialoille valmistutaan useista eri perustutkinnoista, ja valmistuneet sijoittuvat tutkinnosta riippuen eri sopimusaloillemme. Ammatillisen koulutuksen saaminen työn ohessa ei ole itsestään selvä työsuhteen etu. Henkilöstökoulutukseen käytetyistä varoista vain pieni osa suunnataan tuotantohenkilöstön koulutukseen. Liiton tavoitteena on saada henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat kaikille työpaikoille.

Ammatti ja erikoisammattitutkinnot

Ammattitaidon syventämisen tulee olla jokaisen työntekijän oikeus. Teollisuusliitto työskentelee alojemme ammattilaisten täydennyskoulutuksen edistämiseksi. Lähes kaikilla sopimusaloillamme voi nykyään suorittaa näyttöjä työpaikoilla sekä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja työn ohessa.

Ammatillinen täydennyskoulutus

Mahdollisuus opiskella ammatillinen tutkinto työn ohessa, vapaa ajalla tai opintovapaalla.

Tutkintojen laatu ja kehittäminen

Teollisuusliitto valvoo ja kehittää näyttötutkintotoimintaa alojensa työelätoimikunnissa ja ennakointifoorumeissa, jotka ovat valtion luottamuselimiä. Liitolla on edustajat kyseisissä toimikunnissa.

Työpaikkaohjaus

Teollisuusliitolle on tärkeää, että eriasteisiin ammattiopintoihin liittyvä käytännön harjoittelu on riittävää ja hyvin ohjattua. Työpaikkaohjaajien koulutukseen ja ohjaamismahdollisuuksiin on sen vuoksi kiinnitettävä erityistä huomioita.

Kolmen päivän koulutusoikeus

Vuoden 2014 alussa astui voimaan lakipaketti taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, eli kansanomaisesti niin sanottu kolmen päivän koulutusoikeus, josta sovittiin alun perin keskitetyssä raamisopimuksessa vuonna 2011. Työnantajilla on oikeus saada verohelpotuksia järjestämästään ammatillisesta koulutuksesta edellyttäen, että koulutus on suunnitelmallista ja tarpeellista työtekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Koulutuksen toteutustavoitteille tai järjestäjille ei ole asetettu rajoituksia, kunhan se vastaa työtehtävän vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia osaamistarpeita. Normaalia tavanomaista työhön perehdyttämistä ei hyväksytä. Perusperiaatteena on, että työtekijän työpanos ei saa olla työnantajan käytettävissä koulutuksen aikana. Työntekijälle on koulutuksen aikana maksettava palkkaa. Palkkatuetusta työntekijästä ei koulutusvähennystä voi saada.

Yt-lain piiriin kuuluvilla yli 20 työntekijän työpaikoilla on laadittava koulutussuunnitelma. Tätä pienemmissä yrityksissä ei suunnitelmaa ole pakko tehdä, mutta haluttaessa verohelpotusta kannattaa suunnitelma tehdä. Koulutuksen vähimmäispituus on yksi tunti. Kuudesta koulutustunnista voi koota yhden koulutusvähennykseen oikeuttavan päivän. Verokannustimeen oikeuttavia päiviä voi olla korkeintaan kolme työntekijää kohden.

Koulutussuunnitelmat on käsiteltävä yrityksen yhteistoimintamenettelyssä. Suunnitelmasta on käytävä ilmi henkilöstön rakenne, määräaikaiset työsopimukset ja arvio niiden kehittymisestä sekä periaatteet eri työsuhdemuotojen käytöstä. Lisäksi suunnitelmassa on otettava huomioon ikääntyneiden työtekijöiden erityistarpeet, ne keinot, ja mahdollisuudet, joilla työtekijät voivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää, osakykyisten työntekijöiden työllistämisen periaatteet sekä joustavat työaikajärjestelyt.