3. Kilpailukyky on teollisuus- ja elinkeinopolitiikan moottori

Teollisuusliitto katsoo, että Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osaamisen rinnakkaisuutta. Tämä hyödyttää kaikkia. Parhaimmillaan ylirajainen ja monitieteinen vuorovaikutus tuottaa mullistavia keksintöjä ja viisaita ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehdä aluevaltauksia. Juuri tällä tavoin voidaan markkinoille tarjota uusia, pitkälle jalostettuja ja korkeaa teknologiaa hyödyntäviä tuotteita.

Globaali kilpailu tilauksista ja markkinaosuuksista on koventunut. Ei ole itsestäänselvyys, että lääkekeksinnöt, vaihtoehtoiset polttoaineet ja huippuristeilijät tehdään Suomessa. Kilpailijamaissa on ymmärretty tutkimuksen, tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys maan kilpailukyvylle, ja teollisuuspolitiikka on terävöitynyt kautta maailman. Suomalaisten teollisuus- ja palvelutuotteiden menestystarinat kertovatkin parhaimmasta suomalaisesta osaamisesta, jossa korkea teknologia ja moderni muotoilu yhdistyvät ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet eivät näin ollen rajoitu tekniseen tutkimukseen ja innovaatioihin. Yritysten hedelmällinen yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on taattava jatkossakin. Tämä ei onnistu kuitenkaan niin, että julkinen sektori rahoittaa toimintaa ja yksityiset yritykset keräävät taloudellisen hyödyn. Tutkimusta ei voida tehdä vain yritysten ehdoilla.

Uutta tietoa tuotetaan perustutkimuksen avulla yliopistoissa ja korkeakouluissa, joten niille on turvattava toimintaresurssit Suomessa. Käytännöllisiin päämääriin tähtäävä soveltava tutkimus on riippuvainen perustutkimuksesta. Perustutkimuksen monialaisuudella, monitieteisyydellä ja uusilla avauksilla voidaan vaikuttaa teollisuudenkin tulevaisuusnäkymiin. Muotoilun, terveyden, markkinoinnin, käyttäytymisen ja monen muun alan tutkimuksella on ratkaiseva merkitys siihen, mitkä suomalaiset tuotteet pärjäävät markkinoilla.

Esimerkki

Suomalaista talouskeskustelua on leimannut yhden totuuden valta-asema ja keskustelun suppeus. Kritiikkiä ovat nostattaneet useat suhdannepoliittisesti heikosti ajoitetut leikkaukset ja menolisäykset. Koronakriisistä johtuvien yritystukien tulee ensisijaisesti tukea työllisyyttä. Tukitoimien tulee kohdentua kokoaikaisiin työsuhteet, joissa noudatetaan työehtosopimuksia.

Tavoite/Keinot

Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi lisätään koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehittelyn rinnakkaisuutta, jotta markkinoille voidaan tarjota uusia, pitkälle jalostettuja sekä korkeaa teknologiaa hyödyntäviä tuotteita. Kehitetään pitkäjänteisempi, yksinkertaisempi ja selkeämpi innovaatiojärjestelmä.

Tavoite/Keinot

Lisätään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yritysyhteistyötä. Tavoitteena löytää tasapaino julkisen rahoittajan ja yritysten omien panosten välillä.