7. Osaaminen ja yhteistyö luovat kestävän pohjan

Teollisuusliitto korostaa sitä, että ammatillisen koulutuksen avulla työntekijöiden osaaminen syvenee ja ammattitaito karttuu. Samalla työmarkkina-asema kohenee. Peruskoulutus takaa hyvän yleissivistyksen ja sen jälkeinen koulutus luo perustan vahvalle ammattiosaamiselle. Koulutus vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja monipuolistuvissa työtehtävissä tarvittavia tieto- ja viestintätekniikkataitoja (ICT). Sivistävien ja työllistymistä tukevien taitojen hallinnan lisäksi koulutus suojaa syrjäytymiseltä.

Suomalaisessa peruskoulussa annetaan maailman parasta opetusta. Jos työntekijä on saanut koulutuksensa ulkomailla, on uuden oppiminen ja ammattiosaamisen päivittäminen mahdollistettava Suomessa. Laadukas koulutus palvelee paitsi kunkin omaa kehitystä, myös yritystoimintaa ja teollisuutta. Digitalisaatio, teollinen internet ja muut vielä tulemistaan odottavat teknologiset uudistukset asettavat koulutukselle lisävaatimuksia, joihin on vastattava perusopetuksen sisällöissä.

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen takaa hyvät kansalaistaidot ja perusosaamisen, joista voi jatkaa eteenpäin. Koulutusjärjestelmä toimii, kun käyttövaroja ja muita resursseja on riittävästi. Ammatillisen koulutuksen, näyttötutkintojärjestelmän ja jatko-opintojen kehittäminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet, koulutusorganisaatiot ja viranomaiset.

Yritysten vastuulla olevalla henkilöstökoulutuksella ylläpidetään työntekijöiden ammatillista osaamista. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät kielenopetus ja ammatillinen täydennyskoulutus, jolla heidän taitonsa saadaan vastaamaan suomalaisen työelämän vaatimuksia. Oikeanlainen osaaminen edistää työllistymistä. Kaikille on taattava yhdenveroiset mahdollisuudet saada ajantasaista koulutusta. Sukupuoli, ikä, etninen tausta, kieli tai muut tekijät eivät saa olla esteenä itsensä kehittämiselle. Ajan haasteisiin vastaava koulutus on parasta yhteiskuntapolitiikkaa ja työssä kouluttaminen osa yritysten yhteiskuntavastuun kantamista.

Esimerkki Ammatillisen koulutuksen uudistus siirsi oppimista entistä enemmän työpaikoille. Samaan aikaan toteutettiin mittavat leikkaukset ammatillisen koulutuksen määrärahoihin ja ammattiopettajakuntaan. Uudistus pienemmillä resursseilla edellyttää jatkuvaa seurantaa, jotta ilmeneviin ongelmiin voidaan puuttua.

Esimerkki Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuusikä korotettiin 18 ikävuoteen. Korotus koskee maksutonta toisen asteen koulutusta, jossa erilaiset tuki- ja opintomuodot mahdollistavat monipuolisen oppimisen ja itsensä kehittämisen kaikille. Toisen asteen koulutuksen, esimerkiksi ammattitutkinnon hankkiminen osaltaan edesauttaa työmarkkinoilla pärjäämistä. Jatkossakin on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutuksen laatuun ja tasa-arvoisen oppimisen toteutumiseen.

Tavoite/Keinot Ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksen seuranta työpaikoilla. Arvioidaan muun muassa työpaikkaohjaajien asemaa, työpaikalla tapahtuvan opiskelun esteitä ja kannustimia työpaikkaohjaajien toimintaedellytyksiä. Teollisuusliitto esittää, että toteutetaan eri alojen työehtosopimusten mukaiset seurantatoimet yhdessä työnantajien kanssa sekä lisätään ammattiopettajien määrää pysyvästi. Yhtä lailla on lisäpanostettava ammattikorkeakoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen.