Vastaus on vientiteollisuus

Kansainvälisen talouden yhdentymistä ja myönteistä kehitystä ei tule vaarantaa. Tämä on Suomen, suomalaisen teollisuuden, elinkeinoelämän ja työntekijöiden etujen mukaista. Suomen hyvinvointi lepää pitkälti vientiteollisuuden varassa. Vientiteollisuus menestyy parhaiten silloin, kun kauppa on vapaata, reilua ja oikeudenmukaista.

Vientiteollisuuden menestykseen perustuva talous on sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Talouden kasvun vahvistamisen rinnalla talouspolitiikalla on oikea-aikaisesti tasattava suhdannevaihteluja ja torjuttava työttömyyden kasvua. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on vaikuttaa siihen, että ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdytään, eikä sosiaaliturvan ja työehtojen heikentämistä käytetä keinona yritysten välisessä kilpailussa.

Maailman taloudellinen yhdentyminen ei saa tapahtua täysin ilman rajoituksia ja valvontaa, sillä sellaiset markkinat johtavat ylilyönteihin. Yksittäisten toimijoiden rajoittamattomalla, pikavoittoihin perustuvalla toiminnalla voi olla katastrofaalisia seurauksia globaalitaloudelle. Tämä nähtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Rahoitusmarkkinoilla suuria riskejä ottaneet toimijat onnistuivat ajamaan koko maailman rahoitusjärjestelmän kriisiin.

Muuttunut toimintaympäristö on vaikuttanut monin tavoin yritysten toimintatapoihin. Kansallisilla rajoilla ei enää käytännössä ole merkitystä niille suurille tai keskisuurille yrityksille, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Yritykset siirtävät toimintojaan sinne, missä toimintamahdollisuudet ja markkinat ovat niille suotuisimmat. Tähän vaikuttavat esimerkiksi markkinoiden läheisyys, saatavilla olevat raaka-aineet, osaava henkilöstö, verotus, toimiva infrastruktuuri, vakaa toimintaympäristö ja alhaiset kustannukset.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämää koskevat sopimusvelvoitteet tulee sisällyttää Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyysehtoihin. Euroopan unioni on sitoutunut ILO:n työelämän perusoikeuksiin, kuten esimerkiksi järjestäytymisoikeuteen, sopimusvapauteen sekä pakko- ja lapsityön kieltoon. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden on oltava perustana, kun EU tai sen jäsenvaltiot neuvottelevat tullietuus- ja kauppasopimuksista.