6. Työoloja parantamalla investoidaan tuottavuuteen

Teollisuusliitto edistää työelämän laadun parantamista panostamalla työympäristön ja työelämän kehittämiseen. Tämä näkyy työhyvinvointina ja työturvallisuutena. Valtaosassa Suomen työpaikoista suhtaudutaan työolojen sekä työn kehittämiseen myönteisesti. Hyvän johtamisen ja reilun ilmapiirin tulokset edistävät hyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta. Työelämän kehittämisen pitää kulkea käsi kädessä teknologian ja liiketoiminnan kehityksen kanssa.

Turvallinen työpaikka ottaa työolosuhteet ja työhyvinvointikysymykset vakavasti. Teollisessa työssä riskitekijöitä ovat melu, huonot työasennot ja puutteellinen ilmanvaihto. Riskejä, kiirettä, psykososiaalista kuormitusta ja stressiä voidaan hallita, kun työterveys- ja työturvallisuusasiat huomioidaan työpaikan kaikissa toiminnoissa. Hyvä työympäristö ja työsuojelu tukevat työntekijän terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Esimiehen antama rakentava palaute pitää yllä työvirettä. Näistä muodostuu hyvä perusta tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvulle.

Nykyinen työelämä on verkottunut, monimuotoinen ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Työorganisaatiot ovat entistä ohuempia ja työpaikkojen koko on pienentynyt. Työelämän rakenteellinen muutos on lisännyt työaikojen joustoa sekä vuokra-, osa-aika- ja yrittäjätyötä. Monet työpaikoista ovat niin sanottuja yhteisiä työpaikkoja, joissa työskentelee saman katon alla usean eri työnantajan työntekijöitä tai yksinyrittäjiä. Alihankkijoiden ja henkilöstöpalveluyritysten kautta suomalaisilla työpaikoilla on entistä enemmän ulkomaista työvoimaa.

Kun työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja työehtoihinsa, sairauspoissaolot ja työtapaturmat jäävät alhaiseksi. Samalla tuottavuus kasvaa. Työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyö on yksi Suomen kilpailukyvyn kehittymisen avaintekijöistä. Työkulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja edellyttää konkreettisia tekoja. Vain näin voidaan vaikuttaa myös asenteisiin. Yhteistoiminta edellyttääkin avointa, tasavertaista ja jatkuvaa vuoropuhelua, muuten ei ratkaisuja löydetä valtakunnallisiin tai paikallisiin neuvotteluihin.

Turvallisuus parantaa yritysten liiketoimintaa, tuottavuutta ja toimintavarmuutta. Toiminnassa minimoidaan kannattavuutta heikentävät tekijät, kuten tuotantokatkokset, tapaturmatutkinnat, sairausajan korvaukset, sijaistyövoiman käyttö sekä omaisuusvahingot. Verkostomaisessa toiminnassa onnistunut turvallisuusjohtaminen helpottaa tilaaja- ja toimittajayritysten yhteistoimintaa.

Esimerkki

Teollisuusliitto on mukana useissa eri yhteistyötahojen kehittämishankkeissa. Tällaisia ovat Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteistyössä tehdyt Kemialliset altistumiset auto- ja metallialan työtehtävissä (KAMAT) ja Työturvallisuuskeskuksen hanke Ulkopuolisen palvelutuottajan arvioinnista (UPA).

Tavoite/Keinot

Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien käyttö on lisääntynyt teollisuudessa, ja niitä tulee parantaa. Suomi on näiden järjestelmien käyttöönotossa eturintamassa koko maailmassa.  Työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän standardi painottaa ylimmän johdon sitoutumista, työntekijöiden osallistumista, riskien hallintaa ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden yhdistämistä organisaation liiketoimintaprosesseihin. Haasteena on standardin ylläpito sekä sen käyttöönotto ja soveltamista tukevien ohjeiden laadinta etenkin pk-yritysten tarpeisiin.