4. Hyvinvointimalli mahdollistaa kestävän elinkeinotoiminnan

Teollisuusliitto haluaa vahvistaa suomalaisten hyvinvointia, mahdollisuuksia ja turvaa. Tämän mahdollistaa verovaroin ylläpidettävä hyvinvointimalli tarjoamalla toimivat julkiset palvelut. Ne ovat kestävän elinkeinopolitiikan harjoittamisen edellytyksiä. Hyvinvointimallin toimivuutta on koeteltu ja uhattu. Syynä ovat olleet talouskehityksen ongelmat ja veropolitiikka, jonka keskiössä on ollut kokonaisveroasteen alentaminen. Ratkaisun avaimet ovat siinä, miten Suomessa rakennetaan elinkeinotoimintaa, joka tuottaa maan taloudelle kestävän rahoituspohjan.

Suurimmat uhkat hyvinvointimallin rahoitukselle ovat matala työllisyysaste, pitkittynyt työttömyys sekä työsuhteiden ja työajan silppuaminen. Rakenteellinen työttömyys on yhteiskuntamme haastavin ongelma. Suomi tarvitsee nykyisiä ja uusia kansalaisia tekemään työtä ja maksamaan veronsa. Korkea työllisyysaste on ratkaisu pitkän aikavälin kestävyysvajeongelmiin ja kansanlaisten hyvinvointiin. Hyvä työllisyys tarkoittaa myös sitä, että työtä on riittävästi ja työntekijä tulee toimeen ansiotuloillaan.

Hyvinvointimallia haastavat osaltaan rakennemuutos ja siihen liittyvä vilkas maan sisäinen muuttoliike. Väki muuttaa etelän ja lännen kasvukeskuksiin. Maaseutu ja seutukunnat kärsivät muuttotappiosta. Hyvinvointimallia koetellaan etenkin rakennemuutosalueiden kunnissa, kun huoltosuhde heikkenee kuntalaisten ikääntymisen vuoksi. Alueelliset erot vaikuttavat työvoiman kysyntään. Kasvukeskuksissa työntekijöistä kilpaillaan, kun taas rakennemuutosalueilla kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.

Tällaisten hyvinvointimallin toimivuutta heikentävien haasteiden voittamiseen on pyrittävä demokraattisin keinoin, ja sen takana on oltava mahdollisimman laaja yhtenäisyys. Kestäviä tuloksia on haettava neuvottelun ja sopimisen keinoin. Teollisen tuotannon merkityksen tunnustaminen osana kansantaloutta ja globaalien megatrendien ymmärtäminen ovat Suomen kohtalonkysymyksiä.

Teollisuusliitto katsoo, että Suomessa tarvitaan toimivia työmarkkinoita, korkeatasoista koulutusta sekä osaamisen, tuotekehityksen ja innovaatioiden edistämistä. Talouden kasvun vahvistamisen rinnalla on talouspolitiikalla oikea-aikaisesti tasattava suhdannevaihteluja ja torjuttava työttömyyden kasvua.

Esimerkki Julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen ja valtio sekä kunnat ovat velkaantuneet nopeasti. Vaikka työllisyysaste on noussut yli 73 prosentin, se on edelleen liian alhainen.

Tavoite/Keinot Työllisyysasteen nostaminen kuluvalla vaalikaudella 75 prosenttiin. Teollisuusliitto katsoo, että tämä on mahdollista maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön turvin. Ostovoiman parantaminen yleissitovien työehtosopimusten avulla ja siihen perustuvien paikallisten korotusratkaisujen lisääminen.