Enemmän kuin numero tilastoissa –
Jäsentutkimus 2020

1. Erilainen lähestymistapa jäseneen

Teollisuusliitto on vielä toimintansa alkuvaiheessa. Monenlaisessa maailman ja työelämän myllerryksessä liitto vahvistaa kurssiaan ja hakee uusia avauksia ammattiyhdistystyön tekoon. Suunta on eteenpäin. Juuri siksi kyselyikäinen eli 2,5-vuotias liitto on toteuttanut ensimmäisen jäsenkyselynsä, jonka tuloksia esitellään tässä tutkimusraportissa.

Kysely on hyvä tapa lähestyä jäsenistöä ja kuunnella jäseniä. Jäsenkyselyn tulosten raportoinnin yhteydessä esitellään lisäksi suuren liiton jäsenkirjoa: keitä teollisuusliittolaiset ovat, missä he tekevät työtään ja mitä he ajattelevat ja pitävät tärkeänä. Lähtökohtana on ”erilainen lähestymistapa jäseneen”, kuten asian ilmaisee yksi kyselyyn vastanneista (M 1973 tekno). Teollisuusliitolle jäsen ei ole pelkkä numero tilastoissa vaan paljon enemmän.

Helmi–maaliskuussa 2020 sähköisenä toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 500 jäsentä. Se on huikea määrä. Kysely kohdennettiin työmarkkinoiden käytössä oleville Teollisuusliiton 18–65-vuotiaille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liitolle. Sähköpostilla kutsu ja kyselylinkki lähti noin 85 000 jäsenelle. Tähän otokseen suhteutettuna vastausprosentti sähköiselle kyselylle on hyvä (15,9 %). Tutkimusaineistoa kertyi komeasti.

Jäsenkysely on osa laajempaa jäsentutkimushanketta. Vanhemmille ja jo työelämästä poistuneille jäsenille on osana jäsentutkimusta suunnattu muistitietokeruu työelämän muutoksesta viimeisten 50 vuoden aikana.

Kyselyyn vastanneet sektoreittain ja alueittain (N = 13 500)

Kyselyyn vastanneet sektoreittain ja alueittain

Kyselyyn vastanneet (N = 13 500)

Kyselyyn vastanneiden taustatiedot
Koneistaja Mika Pyyhtiä valmistaa tuulivoimaloiden vaihteistoja Moventaksen tehtaalla Jyväskylässä. KUVA: Sami Perttilä

Kysely kiinnosti ja innosti

Jäsenkyselyssä näkemyksiään ja kokemuksiaan esittelevät tuhannet jäsenet eri ammattialoilta ja eri puolilta maata. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että kysely on herättänyt vastaajien kiinnostuksen. Vastaamaan sai muukin kuin mukaviksi koetut palkinnot. Kyselyn aiheet ovat koskettaneet ja pistäneet miettimään. Tämä selviää eri-ikäisten liiton naisten ja miesten antamasta palautteesta.

Nuoremmat parikymppiset kysely on saanut selvästi pohtimaan asioita: ”Mielenkiintoinen mutta silti yksinkertainen ja osuva kysely” (M 2000 tekno), ”Kysely oli hyvä. Sai hieman suorittaa samalla itsetutkiskelua” (M 1998 tekno) ja ”Tämä kysely pani miettimään syvemmin asioita, jotka olivat aikaisemmin mielestäni yksiselitteisiä. Siinä on pohtimisen aihetta, kuka olen, mitä haluan ja miten toteutan haluamani” (N 1990 kemia).

Myös keski-ikäiset teollisuusliittolaiset ovat kokeneet aihealueet ja koko kyselyn myönteisenä: ”Ihan olen iloinen, että osallistuin. Kysymykset olivat itselleni ajankohtaisia ja tärkeitä” (M 1985 erityis), ”Oli mukava, kun sai purkaa asioista, jotka on pyörineet paljon mielessä muutenkin” (M 1983 erityis) ja ”Hyviä kysymyksiä, sai oikein minutkin pohtimaan asioita” (N 1974 kemia).

Toki jotkut kokivat kyselyn vähemmän innostavaksi: ”No ei mitään kiinnostavaa… Liian tylsästi esitetty. Vois ehkä olla vähän nuorisoystävällisempi” (N 1991 erityis). Mutta näin on aina, vaikka kuinka yrittäisi. On mahdotonta arvata kaikkien teollisuusliittolaisten mielenkiinnon kohteita.

Operaattori Arttu Silkka ohjaa lastin purkua Meyerin telakan levyvarastossa Turussa. KUVA: Sami Perttilä

Mistä kysyttiin, siitä kerrotaan

Jäsenkyselyssä oli viisi osa-aluetta, joissa kysyttiin joko jäsenen omaa kokemusta ja näkemystä asiaan. Enin osa kysymyksistä käsitteli työntekoa, sillä työelämän kehittäminen on ammattiliiton yksi keskeisimmistä tehtävistä. Työtilannetta, työuria ja työn mielekkyyttä käsitellään tutkimusraportin toisessa luvussa, jonka nimi ”Loppujen lopuksi kaikki hyvin” on kuvaava. Se ilmestyy kesäkuussa. Samalla kerättiin arvokasta tietoa työmarkkinoiden rakenteellisesta muutoksesta, etenkin työsuhteiden luonteesta ja kestosta.

Omat kysymyksensä koskivat toimeentuloa ja työssä jaksamista, jolloin tuhansien vastaajien antama arvio pärjäämisestä antaa ajantasaisen kokonaiskuvan. Näitä aihepiirejä tarkastellaan kesän jälkeen tutkimusraportin neljännessä, ”Ihmettelen miten voi jaksaa” -luvussa. Tarkempaa analyysia varten tarvittiin tiettyjä taustatietoja, jotka koskivat etenkin koulutusta ja perhetilannetta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet juuri niiden vaikuttavan työllistymiseen iän, sukupuolen ja asuinpaikan ohella.

Kotipaikan vaikutusta työntekoon ja vapaa-ajan tekemisiin paneudutaan eri alueita koskevassa tutkimusraportin viidennessä luvussa ”Elämäni on nyt täällä, missä viihdyn ja olen”. Samaten tiedusteltiin halukkuutta muuttaa työn perässä ja tietoja toisella paikkakunnalla työskentelystä. Tällaista työliikkuvuutta käsitellään raportin kuudennessa, ”Liian monta muuttoa takana” -nimisessä luvussa. Nämä molemmat ilmestyvät syksyllä.

Toisaalta liiton toiminnan kehittäminen on määrittänyt kysyttäviä asioita. Sen vuoksi kyselyllä on kerätty muutakin kuin työelämätietoa. Kysymykset ovat käsitelleet jäsenistön toimintaa, elämäntilanteita, asenteita, ajatuksia ja toiveita. Koska on kiinnostava tietää, mitä väki tekee vapaa-ajallaan, kysyttiin jäsenten harrastuksista ja perhetilanteesta erikseen. Näistä asioista kerrotaan kesälomakaudella ilmestyvässä tutkimusraportin kolmannessa luvussa, joka on otsikoitu ”Elokuvateatteria ei ole ja laivalle ei jouda”. Lisäksi vapaa-ajan harrastuksien kartoitus auttaa liiton tapahtumien ja jäsenetujen suunnittelua.

Koska Teollisuusliitto on ammatillinen järjestö, ovat sen juuret ja nykytoiminta vahvasti kiinni kansalaisyhteiskunnassa. Osa kysymyksistä koski digitalisaatiota ja työnteon muutosta, joista raportoidaan seitsemännessä luvussa ”Ihanaa, kun robotti ei soittanut”. Kyselyllä tiedusteltiin myös yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tällä tarkoitettiin etenkin vapaaehtoistyötä, järjestötoimintaa ja äänestämistä sekä muuta innostusta hoitaa yhteisiä asioita isommalla sakilla. Yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen liittyvistä asioihin paneudutaan tutkimusraportin viimeisessä luvussa, ”Tavallisen työntekijän mielipiteellä on väliä”, joka ilmestyy joulukuussa.

Tuotantotyöntekijä Jenni Riiheläinen työskentelee mikseri- ja avauskoneella Novitan lankatehtaalla Kouvolassa. KUVA: Sami Perttilä

Vastaukset on luettu

”Ei tätä kukaan lue. Todistakaa se” (M 1980 puu). Näin kommentoi yksi jäsenkyselyyn vastanneista. Luettu on, kuten voi huomata. Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastannut voi luottaa siihen, että kaikki vastaukset on luettu ja käsitelty luottamuksella. Luottamuksellisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että kun tässä raportissa siteerataan vastaajien omia sanoja, se tehdään ilman tarkkoja tunnistetietoja. Tällöin ei ketään ole mahdollista tunnistaa, kuten edellä olevista suorista lainauksista voi havaita.

Tutkimusraportissa lainatut suorat sitaatit ovat peräisin avovastauksista. Kunkin sitaatin perässä on koodi, jossa kerrotaan vastaajan sukupuoli (M tai N) ja syntymävuosi vuosilukuna. Lisäksi mainitaan sektori (tekno, kemia, puu tai erityis), jonka piiriin hänen työpaikkansa kuuluu. Esimerkiksi edellä (M 1980 puu) kertoo, että vastaaja on vuonna 1980 syntynyt mies, joka työskentelee puutuotealalla.

Kyselyaineisto on käsitelty, koodattu ja analysoitu hyvää tieteellistä tapaa noudattaen ja yksilönsuojaa kunnioittaen. Vastaajien nimet, osoitteet ja muut tarkat tunnistetiedot on poistettu aineistosta jo ennen tilastollista analyysivaihetta. Näin vastauksia ei voida yhdistää tiettyyn yksittäiseen jäseneen tai hänen työpaikkaansa. Ylipäätään tutkimuseettiset seikat on otettu huomioon kaikilla tavoin.

Tilastoaineisto on koottu niin sanotuista vakioiduista kysymyspatteristoista, joissa annetaan valmiina vastausvaihtoehdot. Tilastollisessa tutkimuksessa juuri erilaiset taustamuuttujat auttavat analyysissa, ja niiden avulla hahmotellaan tuloksia ja arvioidaan niiden yleistettävyyttä. Taustamuuttujilla tarkoitetaan esimerkiksi vastaajan ikää, kotipaikkaa, perhe- ja elämäntilannetta, sopimusaluetta, sukupuolta, työmarkkina-asemaa ja työpaikan kokoa. Osa näistä tiedoista löytyy jäsenrekisteristä, osa taas on kysytty tutkimusta varten lomakkeessa erikseen.

Jäsenkyselyn on toteuttanut liiton tutkimusyksikön kyselytiimi, kuten kaikki muutkin jäsenille tehtävät kyselyt. Kyselytiimiin kuuluvat Anu-Hanna, Jukka ja Veli-Pekka, jotka työskentelevät Teollisuusliiton tutkimusyksikössä. Kyselyn toteutuksesta vastaa näin liiton oma väki, joten paikkansa ei sittenkään pidä tämä luulo: ”Luulen, että suurin hyötyjä on kyselyn tekijä suurine palkkioineen!” (M 1970 kemia). Suurin hyötyjä on loppujen lopuksi Teollisuusliitto, joka kuuntelee jäseniään.

Prosessinhoitaja Juho Salminen käyttää tabletointikonetta Orionin lääketehtaalla Turussa. KUVA: Sami Perttilä

Mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi

Jäsenten kuunteleminen on osa elävää yhteydenpitoa liiton väen ja jäsenkentän välillä. Tällöin vaikuttaminen ei jää työpaikoille, ammattiosastoihin tai liittovaltuustovaaleihin. Vastaajista selvä enemmistö on niin sanottuja rivijäseniä. Noin neljäsosa kertoo toimineensa luottamushenkilöinä, aktiivina ammattiosastoissa tai joissakin liiton elimissä. Tästä riippumatta vastaajat kutsuvat itseään kyselyssä esimerkiksi tavalliseksi jätkäksi, tavalliseksi duunariksi, tuunariksi ja normikuolevaiseksi.

Suhdetta liittoon voidaan kutsua kiinnittymisasteeksi, sillä toiset ovat kiinnittyneet toimintaan tiukemmin, toiset löyhemmin. Tästä muutama vastaaja muistuttaa liittoa: ”Hyvä että järjestätte näitä kyselyitä, niin me hiljaiset jäsenetkin saamme mielipiteitämme tuotua julki liiton suuntaan” (M 1973 tekno), ”Joskus ison liiton olisi syytä muistaa, että työntekijä on pieni” (N 1976 tekno) ja ”Mukavaa saada kertoa tuntemuksistaan, kun yleensä on tunne, ettei tule kuulluksi” (N 1975 puu).

Teollisuusliiton liittovaltuustoon valitaan kentältä jäsenten edustajat vaalipiireittäin. Valtuuston toimintakausi kestää viisi vuotta. Se on pitkä aika, jolloin ehtii tapahtua vaikka mitä. Lisäksi yksittäisen jäsenen ääni on yksi tuhatpäisestä joukosta. Liittovaltuustovaaleilla voi vaikuttaa vahvimmin, ryhtymällä ehdokkaaksi tai äänestämällä niissä.

Lisäksi kaikille liiton jäsenille avoin vaikutuskanava on jäsenpaneeli, johon tulee kutsu osallistua aina syksyisin. Toimintavuonna 2019–2020 jäsenpanelisteja on ollut yli 3 600, joten selvästi on tarve saada ottaa kantaa ja vaikuttaa. Panelisteille lähetetään kyselyjä, jotka liittyvät työelämään, yhteiskunnallisiin asioihin ja johonkin tiettyyn ajankohtaiseen kysymykseen. Esimerkiksi syksyllä 2019 jäsenpaneelilta tiedusteltiin näkemyksiä lakkoiluun, kun työehtosopimuskierros alkoi monella sopimusalalla hiertää. Jäsenpanelistien näkemys otettiin päätöksenteossa huomioon, kun liitossa päätetiin työtaistelun tarpeesta ja mielekkyydestä.

Jos haluaa muutosta tai vaihtoehtoa, pitää löytää oikea vaikutuskanava. Kuten yksi vastaajista asian ilmaisee: ”Moni purnaa liiton toiminnasta ja se palveluista. Mutta jättää vastaamatta kyselyihin, kun en mä viitti, muutakin tekemistä, ei mikään kuitenkaan muutu. Oma mielipiteeni: vaikuttamalla voit vaikuttaa(N 1972 kemia). Juuri näin. Myös muita vaikutus- ja yhteyskanavia kannattaa asiassa hyödyntää. Aina voi asiassa ja toisessa ottaa yhteyttä liiton toimitsijoihin, aluetoimistoon, omaan ammattiosastoon ja työpaikan luottamushenkilöihin.

Vaahtomuovityöntekijä Aarre Haukka leikkaa vaahtomuovia manuaalisella pystyleikkurilla Recticelin tehtaalla Kouvolassa. KUVA: Sami Perttilä

Kuunteleminen on arvostusta

Työelämän muutokset koskevat ja koettelevat duunareita monella tavalla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että työväestön tulevaisuus on epävarma näinä työn muutoksen aikoina. Merkkejä omanarvontunteen koettelusta löytyy vastauksista.

Useampikin pidemmän työuran tehnyt kokee, että kysely on tapa ottaa heidät huomioon. Jäsenen muistaminen on myös muistutusta siitä, ettei hän ole yksin: ”Tuntee kuuluvansa johonkin ja arvostetaan vastaajaa” (M 1961 erityis). Yhteisyyden tunteminen liittolaisten kesken on merkittävä voima ammattiliiton työssä. Keskeisin tehtävä Teollisuusliitolla on ammattiliittona ajaa, puolustaa ja valvoa jäsentensä etuja.

Vanhempi miesjäsen kokee olevansa ”tavallinen pulliainen”, joiden työllä on kuitenkin tehtävä yhteiskunnassa. Yksi arvostuksen tapa on hänestä juuri raskaasta työstä maksetun korvauksen suuruus: ”Palkankorotukset pitäisi olla huomattavasti suurempia. Mehän ne työt tehdään siä paskan, melun, huonon ilman, kamalien työasentojen, ja ylipäätänsä mitä raskaampi työ sen vähempi arvostusta” (M 1972 tekno).

Niinhän se on, että työn ja sen tekijän arvostus mitataan työmarkkinoilla pitkälti työn arvossa. On kuitenkin varottava sotkemasta ihmisarvoa ja työn arvoa keskenään. Vaikka kovasanaisessa politiikassa väki jaetaan monesti aktiivisiin ja passiivisiin, niin liitto ei näin tee. Viisikymppinen mies epäilee, että vastaamalla jäsenkyselyyn hän päättyy vain numeroksi tilastoon: ”Olen vain luku, en muuta… Kertokaa myös minulle, jos olette eri mieltä” (M 1969 tekno). Teollisuusliitossa ollaan eri mieltä. Jäsen on enemmän.

On hyvä ymmärtää, että vaikka liitto on vahva, sillä on suoraa valtaa joihinkin asioihin – ja toisiin liitto voi vaikuttaa vain välillisesti. Mutta suurikin liitto on vahva vain, jos sen jäsenet osallistuvat toimintaan. Palautteena jäsenistö toteaa esimerkiksi seuraavan: ”Lisää näitä ja näiden pohjalta sitten muutoksia, kiitos!” (N 1985 kemia), ”Toivottavasti saatte tästä jotain hyötyä tulevaisuuden toimiin ja päätöksiin” (M 1981 puu) ja ”Vielä kun saataisiin tämä sama kuuluviin ihan porukkatasolla yhdessä ja livenä” (M 1983 tekno).

Tämän ensimmäisen jäsentutkimuksen vaikutukset mitataan tulevina vuosina. Tutkimusraportti ja kyselytulokset eivät jää pöytälaatikkoon pölyä keräämään, vaan niitä käytetään Teollisuusliiton toiminnan kehittämiseen. Siksi kiitos kaikille vastanneille.

Asentaja Karl Huldin korjaa linja-autoa Volvo Truck Centerissä Vantaalla. KUVA: Sami Perttilä

Tyypillinen jäsen harrastaa liikuntaa ja saunoo

Jäsenrekisterin perusteella voidaan hahmotella tyypilliset teollisuusliittolaiset erilaisten taustamuuttujien avulla. Kaikkein tyypillisimmät jäsenet ovat metalliteollisuudessa työskentelevät Jari ja Sari, jotka ovat iältään 45–50-vuotiaita. Tämä johtuu siitä, että metallialojen työntekijöitä on liiton jäsenistä suurin osa. Kuitenkin suurliiton jäsenistö tekee työtä 35 sopimusalalla, 33 toimialalla sekä kymmenillä teollisuudenaloilla, palvelualoilla ja perustuotannossa. Ammattinimikkeitä on satoja.

Koska Teollisuusliiton jäsenistö on moninainen, tässä esitellään tyypilliset liiton miehet ja naiset (18–65-vuotta) ja nuoret (18–35-vuotiaat). Tyypittely perustuu kunkin muuttujan perusteella laskettuihin keskiarvoihin ja yleisyyteen. Tyypittelyissä lähteenä on käytetty jäsenkyselyn lisäksi jäsenrekisterin taustatietoja. Jäsenkyselyn avulla on saatu esiin tyypillisimmät harrastukset ja perhetiedot. Jäsenrekisteristä on laskettu keski-iät ja ammattialat sekä poimittu ikäryhmittäin yleisimmät etunimet.

Analyysi osoittaa, että liiton miehet ja naiset ovat syntyneet tavallisimmin 1970-luvun puolenvälin tienoolla ja nuoret jäsenet 1980-luvun alussa. Harrastusten osalta mies- ja naisjäsenet ovat liikkuvaa ja saunovaa väkeä ikäryhmästä riippumatta. Naisjäsenillä on miehiä todennäköisemmin jokin lemmikkieläin.

Teollisuusliiton tyypilliset jäsenet iän ja sukupuolen mukaan

Kaikki 18–65-vuotiaat

Nuoret 18–35-vuotiaat

Miesjäsen

Tyypillinen miesjäsen on 45-vuotias ja todennäköisimmin nimeltään Jari, Juha, Kari tai Mika. Tyypillisesti hän on metallityöläinen Jari Pirkanmaalta tai sahatyöntekijä Mika Kaakkois-Suomesta. Hän on parisuhteessa, ja kotona on yksi lapsi. Yleensä hänellä ei ole lemmikkejä, mutta muita harrastuksia riittää. Niistä ylivoimaisesti mieluisimpia ovat liikunta ja saunominen. Tyypillinen nuori miesjäsen on nimeltään todennäköisimmin Jani, Joni, Mikko, Niko tai Ville. Tyypillisesti hän on varsinaissuomalainen metallityöntekijä Ville tai korjaamotyöntekijä Niko Uudeltamaalta. Hän on noin 29-vuotias ja asuu yksin. Harrastuksia ovat etenkin autot ja moottoripyörät sekä tietokone- ja konsolipelit – ja tietenkin saunominen.

Naisjäsen

Tyypillinen naisjäsen on 46-vuotias ja todennäköisimmin nimeltään Anne, Minna, Päivi, Sari tai Tarja. Tyypillisesti hän on media- ja painoalalla työskentelevä Sari Uudeltamaalta tai metalliteollisuudessa työskentelevä Päivi Oulun seudulta. Hän elää parisuhteessa, mutta kotona ei asu lapsia. Lemmikkejä sen sijaan on. Harrastukset ovat monipuolisia, yleisimmin hän harrastaa liikuntaa ja saunomista, matkailua, sisustusta ja ruuanlaittoa. Tyypillinen nuori naisjäsen työskentelee metalliteollisuudessa ja on todennäköisimmin nimeltään joko Henna, Jenna, Jenni, Noora tai Laura. Tyypillisesti hän on Jenni Savo-Karjalasta tai Laura Varsinais-Suomesta. Hän on 29-vuotias ja elää parisuhteessa. Lapsia ei ole. Harrastuksiin kuuluvat etenkin lemmikit, matkailu, mökkeily, käsityöt, sisustus, ruuanlaitto ja saunominen.

Jäsentutkimushankkeen toteutus

Tekstit: Anu-Hanna Anttila
Valokuvat: Sami Perttilä
Grafiikka: Sole Lätti ja Veli-Pekka Heino
Sivun toteutus: Jonne Kivinen
Kyselyn toteutus: Anu-Hanna Anttila, Veli-Pekka Heino ja Jukka Saviluoto

Jäsentutkimusta koskevissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilaan, [email protected]

Palaa Jäsentutkimus 2020 -sivulle