Perusduunari muiden joukossa –
Jäsentutkimus 2023

2. Palkalla pitäisi pystyä elämään

Työ on perusduunarille tärkeä asia, työtä tarvitaan tulojen vuoksi. Eikä vain jonkinlaisten tulojen vaan ”palkalla pitäisi pystyä elämään”. Näin jäsentutkimuksessa asian toteaa keski-ikäinen liitonmies, joka työskentelee alkutuotannossa. Työnteko liittyy vahvasti myös omakuvaan ja itsetuntoon, tarpeeseen tuntea olevansa arvokas ja tarpeellinen.

”Jag bara behöver Arbetet sen ska jag kalla mig Själv.” (M alle 36 metalli)
[Tarvitsen vain Työtä, jotta voin tuntea olevani Minä.]
”Oma työura alkoi 80–90 taitteessa. Silloin duunaria jopa hieman arvostettiin. Nykyään ollaan pelkkiä kulueriä ja helposti korvattavia tuotantoyksiköitä.” (M yli 55 puu)
”Teollisuuden työpaikat ovat aliarvostettuja Suomessa. Harva saa 3 000 €/kk käteen.” (M 36–45 metalli)
”Kun on työtä, niin se tuo päivään/viikkoon tietyn työrytmin. Työn kautta arvotan itseni, oman minäkuvan, olen jonkun arvoinen.” (M yli 55 metalli)

Työtilanne ja työuran vaihe vaikuttavat tulotasoon. Alkuvuonna jäsentutkimukseen vastanneista enemmistö teki työtä (85,3 %). Joka kymmenes oli joko lomautettuna (2,2 %) tai työttömänä (6,9 %). Loput vastaajista suorittivat opintoja tai olivat muuten työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi vaikkapa vanhempainvapaalla.

Työttömänä olevien vastaajien osuus on samaa tasoa kuin liiton jäsenten työttömyysaste kyselyn toteutusajankohtana. A-kassan tilastoista selviää, että Teollisuusliiton jäsenistä kokonaan työttömänä tai kokonaan lomautettuna oli tammikuussa 7,1 ja helmikuussa 6,9 prosenttia. Toimialoista muun teollisuuden kohdalla työttömyys näyttää olevan muita yleisempää. Syynä tähän ovat muun muassa painotalojen alasajot.

Jäsentutkimuksen ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että yli kolme vuotta kestänyt työttömyys koskettaa erityisesti yli 55-vuotiaita teollisuusliittolaisia. Työttömyysuhka kasvaa ikääntymisen myötä, sillä terveysrajoitteet ja tulokseton työnhaku ovat yleisimmät syyt työttömyyteen Suomessa, kertoo OECD:n Työttömyyden kasvot -tutkimus (2020). Pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa yli vuoden yhtämittaista työttömyyttä. Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt selvästi vuoden 2023 aikana, osin syynä ovat eläköitymiset.

Palkan suuruuteen vaikuttaa ala, jolla jäsen työskentelee. Enin osa teollisuusliiton jäsenistä työskentelee metalliteollisuudessa tai muilla teollisuudenaloilla. Kuitenkin melkoinen osa jäsenistä tekee työtään niin kutsutuilla palvelullisilla aloilla. Tällöin palkka muodostuu eri perusteilla kuin teollisuudessa. Esimerkiksi autojen myynnissä, autohuoltamoissa ja -korjaamoissa työskentelevillä osa palkasta voi määräytyä asiakaspalvelun ja myynnin perusteella.

Teollisuusliitolla on myös jäseniä, jotka tekevät työtään yksinyrittäjinä. Lisäksi jäsenistössä on keikkatyöläisiä, jotka noukkivat työtehtävänsä internetin verkkoalustoilta. Esimerkiksi metsurit ja ompelijat tekevät muita yleisemmin yrittäjätyötä ja lähettien työt ovat alustatyötä. Yrittäjä- ja keikkatyö voi olla päätyön rinnalla tehtävää sivutyötä.

Palkan suuruuteen vaikuttaa työsuhteen laatu. Siis se, teetetäänkö työtä koko- vai osa-aikaisena ja pysyvällä vai määräaikaisella työsopimuksella. Peruspalkan päälle tuleviin lisiin vaikuttaa etenkin työaikamuoto eli se, tehdäänkö työtä päivä- vai vuorotyönä. Jäsentutkimus kertoo, että päivätyötä tekee vuonna 2023 hieman yli puolet (55 %) vastaajista, ja kolme vuotta aiemmin osuus oli sama (54 %). Vastaavasti vuorotyöntekijöiden osuus on pysynyt sekin samalla tasolla (44–45 %). Vuorolisät kannustavat vuorotyöhön.

Erilaisiin muihin maksettaviin lisiin, korvauksiin ja bonuksiin vaikuttaa työnantajan palkanmaksukyky ja halu palkita. Menestyvät yritykset voivat maksaa työntekijöilleen työehtosopimustasoa paremmin, sille ei ole estettä. Näin myös saadaan sitoutettua väki työpaikkaan, sillä osaajia kaivataan toisaallakin. Osaavista työntekijöistä voivat työpaikat kilpailla alueellisesti. Etenkin matalapalkka-aloilla sekä keikka- ja osa-aikatöissä työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

Kokoaikainen vakityö yleisintä

Jäsenkyselyyn vastanneista enin osa teollisuusliittolaisista työskentelee kokoaikaisesti (97 %) ja vakituisilla työsuhteilla (94 %). Vakituinen kokoaikatyö tuo vakautta arjen menoista selviämiseen. Toki kotitalouden koko ja leiväntuojien määrä vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin. Vakituinen kokoaikatyö on jonkin verran yleisempää miesjäsenillä (95 %) mitä naisjäsenillä (88 %). Määräaikaisilla työsuhteilla työskentelevät harvat (6 %), nuorimmat jäsenet kuitenkin selvästi vanhempia ikäluokkia yleisimmin.

Osa-aikainen työskentely tavallisinta palvelullisilla aloilla. Etenkin jakelutyötä teetetään osa-aikaisesti: jakelualan työntekijöistä peräti 73 prosenttia on osa-aikatöissä. Myös naisvaltaisella tekstiilihuollon alalla osa-aikatyö on yleistä.

Jäsentutkimuksesta selviää, että jakelu- ja pesula-aloilla työskennellään vakituisilla työsopimuksilla osa-aikaisesti yleisemmin kuin muilla aloilla. Alkutuotannon aloista taimitarhoilla ja puutarhoissa työskentelevillä osa-aikaisuus on yleistä. Lisäksi taimitarhoissa työskentelevillä määräaikaisten työsuhteiden osuus on korkein (17 %), sillä työnteko on sesonkiluonteista. Yleisesti ottaen määräaikainen osa-aikatyö ei teollisuusliittolaisten piirissä ole yleistä (1 %).

Teollisuusliittolaisten työsuhteiden laatu toimialoittain (N=15 191)

Työssäkäyviltä ja lomautetuilta jäsentutkimukseen vastanneilta tiedusteltiin, mitä kaikkea he tekevät työkseen vastaushetkellä. Yhteensä parituhatta vastaajaa kertoo työnsä olevan muutakin kuin kokoaikaista vakiduunia. Vastaajista osa tekee keikkatyötä (3 %), vuokratyötä (3 %) tai kausityötä (2 %). Montaa työtä tekevien osuus ei sekään ole suuri (3 %), kuten ei myöskään sivutyön (1 %) tai yrittäjätyön (1 %) tekeminen.

Kun vertaillaan 2023 jäsentutkimuksen tuloksia vuoden 2020 tuloksiin, niin muutokset työmarkkina-asemassa ja työsuhteiden luonteessa ovat erittäin pieniä. Ainoa selvempi muutos näkyy kausityön kohdalla. Kausityöläisten osuus on puolittunut kolmessa vuodessa. Koska tutkimusten toteutusajankohta oli sama eli alkuvuosi, muutos johtuu muista syistä kuin kaudesta.

Kausityöntekijöiden määrä on pudonnut vastaajista 4 prosentista 2 prosenttiin. Kausitöitä tehdään selvästi eniten alkutuotannossa (13 %), etenkin metsä-, viher- ja ympäristörakentamisen alalla. Näillä aloilla peräti neljäsosa vastaajista työskentelee kausittain. Ehkä jäsenkysely ei ole tavoittanut alkutuotantoaloilla työskenteleviä, joista enin osa on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia. Ukrainan sota on vaikuttanut maataloudessa työskentelevän kausityövoiman määrään.

Perusduunarin ostovoima heikkeni

Ei yksin tulot vaan myös ne kasvaneet menot vaikuttavat ostovoimaan. Verotuksen jälkeen käteen jäävä palkka voi huveta vikkelään, sillä elinkustannusten kasvu on viime vuosina ollut melkoista. Inflaatio oli vuonna 2022 korkeinta 40 vuoteen, kertoi Tilastokeskus (2023), kun hinnat nousivat keskimäärin 8,1 prosenttia. Vuosi 2023 kasvatti kuluttajahintoja vielä entisestään, mikä näkyi perusduunarin talouskukkarossa.

Suomen Pankki (2022) on analysoinut talouden epävarmaa tilannetta. Syynä Suomen talouden heikkenemiseen ja kotitalouksia riivaavaan inflaation nousuun on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suomalaisten ja muiden EU-maiden palkansaajien ostovoima alkoi heikentyä kyseisen sodan alettua.

Jäsenkyselyn toteutusaikaan kuluttajahinnat olivat nousseet melkoisesti edellisvuoteen verrattuna. Tammikuussa 2023 inflaatio oli 8,3 ja helmikuussa 8,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että teollisuusliittolaisen arjessaan tarvitsemat tuotteet maksoivat keskimäärin tuon verran enemmän kuin vuotta aiemmin ja huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Sähkön, bensiinin ja ruoan hinnat sekä asuntolainojen korot nousivat inflaation laukatessa. Sähkön kuluttajahinta oli kalleinta vuosikymmeniin vuodenvaihteessa 2022–2023. Polttoaineiden hinnat samaten. Monien elintarvikkeiden ja kahvin hinnat nekin söivät duunariperheen talouskukkaroa. Asuntolainojen koroista Suomessa yleisimmin valittu on 12 kuukauden Euribor, jonka taso nousi yli 4 prosenttiin. Hieman kirvelevä pilke silmäkulmassa kertoo tilanteestaan keski-ikäinen kemianalan miesjäsen: ”Haja-asutusalueen velkaomakotitalon puulämmitys ja lisäsärpimen hankinta järvestä ja metsästä pitävät mieltä ja ruumista virkeänä.”

Alkuvuonna 2023 oli monen vaikea selvitä arjen menoistaan. Jäsentutkimukseen vastanneet teollisuusliittolaiset kuvailevat monisanaisesti selviämiskonstejaan. Moni sinnittelee. Yhä useampi tuntuu haaveilevan paremmasta ajasta.

”Valoisampi ja rahakkaampi tulevaisuus auttavat jaksamaan (ainakin toivottavasti kummatkin tulevat tulevaisuudessa). Arjesta selviän laskemalla päiviä palkkapäivään (jokaiseen palkkapäivään), jotta saisi säästettyä enemmän rahaa tulevaan ensimmäiseen asuntoon.” (N alle 36 metalli)
”TOIVO kokoaikaisesta työstä, jossa työ on mielekästä ja työympäristö rauhallinen, ja palkka, jolla tulee oikeasti toimeen.” (N 46–55 kemia)
”Hirvittävän suuret sähkölaskut raastavat hermoja, että miten tulen jatkossa selviämään, kun säästöt on syöty.” (N yli 55 alkutuotanto)

Liian moni ei tule palkallaan toimeen

Jäsentutkimus 2023 osoittaa, että jäsenten taloudellisessa toimeentulossa ei kuitenkaan ole tapahtunut suurta muutosta kolmessa vuodessa. Tämä voi kertoa siitä, että omat menot osataan mitoittaa käytettävissä olevan varallisuuden mukaan tai sitten lisämenot katetaan jollakin muulla tavoin.

Miten tulet taloudellisesti toimeen -kysymykseen sai merkitä kaikki ne kohdat, jotka kuvasivat omaa tilannetta. Tulokset osoittavat, että yli puolet vastaajista tulee taloudellisesti toimeen ja toisella puolikkaalla on ongelmia toimeentulossa. Sama tulos saatiin myös vuoden 2020 jäsentutkimuksessa.

Miten tulet taloudellisesti toimeen?

Ilman toimeentulovaikeuksia olevista harvempi kertoo tilanteestaan, mutta jokunen kuitenkin. Omakotitalossa asuva yli 55-vuotais metallimies toteaa, että elämänvaiheensa takia arjesta selviäminen on helppoa: ”Velkaa ei yhtään… lapset jo lähteneet ja asuvat omillaan, vaimokin työssä. Palkkamme ei mitään erikoisen hyviä, mutta menojakaan ei ole.” Sen sijaan taloutensa kanssa kamppailevat ovat vähentäneet menojaan ja tinkineet monista asioista.

”Vaikka joudunkin miettimään kaupassa ostoksiani, saan silti hankittua riittävästi laadukasta ja monipuolista ravintoa. Pystyn maksamaan vuokrani ja muut välttämättömät laskut.” (M 36–45 metalli)
”Eating only potatoes” (N alle 36 metalli)
”Koitan pärjätä pienillä menoilla. Asuntolaina vie ison osan palkastani.” (N 46–55 metalli)
”En vaadi itselleni mitään isoa ja kallista, elämä itsessään riittää puolisoni ja tyttäreni kanssa.” (N 46–55 kemia)
”Yritän vaan säästää ja iloita pienistä asioista, kuten siitä, että saan laskuja maksettua. Lomamatkat ja shoppailut saa kyllä unohtaa.” (N 46–55 kemia)

Noin kymmenesosalle jäsenkyselyn vastaajista toimeentulo on vaativa kamppailulaji. Työttömät, lomautetut, sähköllä taloaan lämmittävät, bensakulujaan sadattelevat työmatkalaiset, korkojen säikäyttämät asuntovelalliset, pienituloiset yksinhuoltajat… Heistä monet kiroavat taloustilannettaan ja useat venyttävät työaikaansa, jotta saavat ylitöillä katettua kasvaneet kuluerät.

”Olen väliinputoaja. Hyvistä normaaleista työtuloista tipuin lähelle nollaa. Kiitos nykykehityksen. Ruokajono on elinkeinoni, työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi.” (M yli 55 muu teollisuus)
”Tällä hetkellä arki on ollut todella rankkaa, kun on paljon palkattomia päiviä ja lainan korot nousi vuoden alusta.” (M alle 36 metalli)
”Haalin itselleni tarjolla olevat viikonloppuylityöt ja teen niitä mielelläni usein… Eli pakko on vaan jaksaa yrittää, kun elämästä on tullut sietämättömän kallista.” (M 46–55 metalli)
”Normaalilla työmäärällä pärjään, mutta lomautukset, lakot, auton rikkoutuminen tai ylipäätään jonkin rikkoutuminen on aina myrkkyä. Niissä joutuu lainan käyttöön.” (M 46–55 kemia)

Pääluottamusmies Lari Simola tekee junanäyttöjen loppukokoonpanoa Telesten tehtaalla Forssassa. KUVA: Sami Perttilä

Melkoisen suuri osuus Teollisuusliiton jäsenistä on joutunut turvautumaan kulutusluottoon (7,2 %), lainaamaan rahaa läheisiltään (6,5 %), hakemaan asumistukea (3,6 %) tai perustoimeentulotukea (2,1 %). Jotkut ovat jumittuneet tilanteeseen, jossa tulotaso ei mahdollista yhteiskunnan tukia, vaikka kulut olisivat kohtuuttoman suuret. Esimerkiksi keski-ikäinen metalliteollisuudessa työskentelevä nainen kertoo, että ”tilanne on aika väsyttävä, kun on jatkuvasti tiukoilla eikä saa toimeentulotukea, ei asumistukea.”

Velkoja on kasautunut osalle, ja niiden lyhentäminen tuottaa ongelmia (8,1 %). Lainankorkojen nousu on tässä osasyynä. Pikavippeihin ja muihin luottoihin on voinut joutua turvautumaan, ja kierre on valmis. Osan talous on ajautunut kaaokseen. Moni on jo menettänyt luottotietonsa (5,2 %) tai se on väistämättä edessä.

”Vuosia sitten avioeron ym. asioiden kanssa ajauduin ulosottoon. Joudun nyt hakemaan Kelan avustuksia perheelle. Pienillä tuloilla eletään.” (N yli 55 muu teollisuus)
”Takana paha ero pari vuotta sitten. Meni luottotiedot, oli paljon velkaa ja maksamattomia laskuja. Nyt vihdoin olen päässyt jaloilleni kovan taistelun jälkeen.” (M 36–45 palvelulliset alat)
”Pääsin yksityishenkilön velkajärjestelyyn, ja se on helpottanut henkisesti ja taloudellisestikin.” (N 36–45 alkutuotanto)
”En selviä, eikä tässä mikään auta. Luottotiedot menevät todennäköisesti alkuvuoden aikana.” (N 46–55 metalli)

Nuorten työsuhteet silppuisimpia

Vaikka kolmessa vuodessa on koettu korona-ajan lomautukset ja epävakaan talouskehityksen seuraukset työpaikoilla, on monelta osin palattu samalle tasolle kuin loppuvuonna 2019. Tämä näkyy myös työpaikkojen määrässä. Niinpä vuosien 2023 ja 2020 jäsentutkimusten vertailu ei nosta esiin mitään ihmeempiä muutoksia työtilanteissa tai työajoissa.

Suurempaa eroa ei myöskään löydy, kun vertaillaan tuloksia työsuhteiden määrän osalta kaikkien vastaajien osalta. Vähintään kolme vuotta kestänyt työsuhde on vuonna 2023 enemmistöllä (72 %) vastaajista, ja näin oli myös kolme vuotta aiemmin (70 %). Molemmissa kyselyissä neljäsosa oli työskennellyt kolmen viimeisen vuoden aikana 2–4 työsuhteessa.

Kun työsuhteiden määrää tarkastellaan iän ja sukupuolen mukaan, alkaa näkyä eroa. Alle 36-vuotiaista yksi työsuhde viimeisen kolmen vuoden aikana on noin puolella (57 %) ja kovin monella (41 %) on ollut 2–4 työsuhdetta viimeisen kolmen vuoden aikana. Lähes kolmannes (31 %) naisista on vaihtanut viimeisen kolmen vuoden aikana työpaikkaa, mikä on selvästi miehiä useammin (23 %).

Naisten työurat ovat silppuisempia perhe- ja hoivasyistä, mutta myös koulutustausta vaikuttaa. Teollisuusliiton aloilla työskentelevät nuoret naiset ovat muita yleisemmin korkeasti kouluttautuneita. Monella naisjäsenellä ei ole teollisuuden töihin soveltuvaa ammattikoulutusta ja osaamista, joten alemman vaativuustason töistä saatavat tulot jäävät pienemmiksi.

Isä Anssi Koivumäki on työskennellyt 16 vuotta, ja poika Jani Hanninen 13 vuotta, Tume-Agrin maatalouskonetehtaalla Janakkalassa. KUVA: Sami Perttilä

Kotitalouden koko ja perhetilanne 2023 (N=21 976)

Selviä merkkejä vaikeudesta kiinnittyä työmarkkinoille löytyy jäsentutkimuksen tuloksista. Nimittäin selviää, että vähintään viisi työsuhdetta on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut melko harvalla (2 %) vastaajista. Yli kymmenen työsuhdetta vielä harvemmalla (1 %). Muita silppuisempi työura on niillä, jotka kuvaavat nykyistä työsuhdettaan keikkatyöksi, kausityöksi, vuokratyöksi tai joilla on monta työsuhdetta yhtä aikaa.

Alle 36-vuotiaiden jäsenten kohdalla määräaikaisten työsuhteet ovat yleisiä (9 %) ja alle 25-vuotiailla jäsenistä jopa viidennes työskentelee määräaikaisesti. Yhä edelleen monelle nuorelle ensimmäiset työpaikat ovat vuokratyösuhteita tai muita määräaikaisia suhteita. Esimerkiksi jakelualalla työskentelevä nuori naisjäsen kertoo, että ei saa kunnon työtä: ”Olen hakenut monia vuosia, enkä ole saanut. Olen nollasopimuksella töissä. Nyt on kulunut yli 3 viikkoa, kun en ole ollut töissä laisinkaan. Työnantaja ei palkkaa minua vakituiseksi.” Silpputyö on aina talousriski.

Muualta Suomeen työhön tulleet tai pysyvämmin tänne asettuneet jäsenet kertovat avustavansa omia perheitään. Suomalainen tulo- ja elintaso on kehittyviin maihin verrattua aivan jotakin muuta. Joissakin perheissä on yhdessä voitu päättää, ketkä lähtevät elättämään perhettä kauempaa. Oma perhe voi asua Euroopassa tai vielä kauempana, Aasiassa tai Afrikassa.

”I need more extra job… Now I’m still sending money to my family.” (N alle 36 muu teollisuus)
[Tarvitsen enemmän lisätyötä… Yhä nykyisin lähetän rahaa perheelleni.]
”I provide them a better life, that I did not have in my childhood… I grew up without a father. He died in the war when I was 3 months old.” (M alle 36 metalli)
[Tarjoan heille paremman elämän, jota minulla ei ollut lapsena. Kasvoin ilman isää. Hän kuoli sodassa, kun olin kolmen kuukauden ikäinen.]

Isä Konstantinos Koufou ja poika Nikolaos Koufou tarkastavat hydraulisylinterin osia Norrhydron tehtaalla Rovaniemellä. KUVA: Sami Perttilä

Suomessa vanhemmille sukupolville on kertynyt varallisuutta ja omaisuutta, josta voi antaa joko ennakkoperintöä tai epävirallisempaa tukea. Karoliina Majamaan tutkimuksessa (2015) todetaan, että lähes kaikki suureen ikäluokkaan kuuluvat ovat tukeneet aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Samansuuntaisia tuloksia vanhempien yli 25-vuotiaille lapsilleen antamasta taloudellisesta tuesta löytyy myös muista tutkimuksista.

Teollisuusliiton jäsenistä osa kertoo asuvansa vanhempiensa luona tai että aikuiset lapset asuvat yhä kotona. Tällöin taloudellinen tuki tarkoittaa esimerkiksi asumis- ja ruokakulujen kattamista ja laitehankintoja. Nuori miesjäsen kertoo asuvansa yhä vanhempiensa kanssa: ”Perheeni kattaa suurimman osan kuluistani.” Vanhempi saattaa asua kaksin aikuisen lapsensa kanssa, jolloin talouden käytettävissä voivat olla kahden palkansaajan tulot. Osa perusduunareista saa tukea puolisoltaan, perheeltään tai ystäviltään, tai vaihtoehtoisesti tukee heitä.

Jäsentutkimushankkeen toteutus

Tekstit: Anu-Hanna Anttila
Valokuvat: Sami Perttilä
Taulukot ja kuviot: Sole Lätti ja Sami Myllyniemi
Sivun toteutus: Jonne Kivinen
Kyselytutkimuksen toteutus: Anu-Hanna Anttila ja Sami Myllyniemi

Jäsentutkimusta koskevissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilaan, [email protected].

Palaa Jäsentutkimus 2023 -sivulle