Talous kasvaa mutta työllisyys ei kohene
Suomen talouden suhdannekäänne on vahvalla pohjalla. Näin sanovat ekonomistit, jotka ovat kesän aikana nostaneet talouskasvuennusteitaan kahteen prosenttiin. Ennen kesää ennusteet olivat tälle vuodelle selvästi alhaisempia, noin +1 prosentin luokkaa.
Talouskasvun mittarina käytetään bruttokansantuotetta (BKT), joka osoittaa kasvun kuitenkin jatkuneen jo pidemmän aikaa. BKT-mittari osoittaa, että talous on kasvanut pari vuotta.
– Talouskasvuennusteita ruuvataan ylöspäin. Tämän päälle vielä vanhemmat tilastot päivittyivät selkeästi ylöspäin. Talous onkin ollut vaihtelevassa kasvussa jo ainakin kesästä 2024 alkaen. Tätä taustaa vasten työllisyyskehitys on ollut huonoa, toteaa Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.
Vuonna 2024 koetun käänteen jälkeen BKT:n kasvun keskiarvo on ollut +1,3 prosenttia (2024/Q3–2026/Q1). Kuitenkin samalla ajanjaksolla työllisyys on heikentynyt.
Tyypillistä on, että työllisyys seuraa BKT:n kasvua viiveellä. Miten pitkästä viiveestä on kyse, se riippuu monesta tekijästä. Eklundin mukaan viive ei tunnu ainakaan olevan monien ekonomistien haarukoima puoli vuotta. Tilanne onkin poikkeuksellinen.
Työllisyyden kehitys eritahtista
Suomen työttömyysaste on ollut tammikuusta 2026 asti EU-maiden korkein. Heinäkuussa työttömyysaste oli 10,5 prosenttia.
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila korostaa, että suurtyöttömyys ei hevillä hellitä. Vuodessa on tullut lisää työttömiä ja työttömyysjaksot pidentyneet. Erot ovat merkittävät alojen ja alueiden välillä.
– Työllisyyden eritahtiseen kehitykseen vaikuttavat työttömyyden rakenteet eli työttömien ikä, koulutustaso, asuinalue ja työttömyyden kesto. Toisena syynä ovat työmarkkinoiden rakenteiden ja työn muutokset. Eli käytännössä se, minkälaista työtä on tarjolla ja mitä taas ei enää tarvita, toteaa tutkimuspäällikkö Anttila.
Teollisten työpaikkojen sijaan katoavat nyt etenkin julkisen alan ja järjestöalan työpaikat. Syytkin ovat tiedossa. Sen sijaan teollisuudessa työllisyys kohenee: lomautukset ovat vähentyneet vuodessa selvästi ja uutta työtä on tullut tarjolle.
Työttömyys on ollut sitkeää Itä- ja Keski-Suomessa jo vuosia. Eri alueilla on työttömyysaste liikkunut korkeimmillaan 14–15 % tietämillä. Heinäkuussa työttömyysaste nousi Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa tätäkin korkeammaksi, yli 16 prosentin.
Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tuottaa Teollisuusliiton Yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö. Diasarja ilmestyy kuukausittain.
Elokuun 2026 diasarjan löydät täältä.
Lisätietoja:
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- pääekonomisti Timo Eklund