Taloudella menee entistä paremmin
Talousennusteita nostettiin selkeästi kesän jälkeen. Suomen Pankki esitti kasvun jatkuvan selvästi nopeampana kuin edellisvuosina. Syyskuun väliennusteessaan Suomen Pankki katsoo bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.
Suomen Pankin lisäksi muidenkin ennustelaitosten tuoreimmat arviot ovat varovaisempia, kuin mitä ennustettiin vielä elokuussa.
– Toki 1,4–1,8 prosentin vuosittainen kasvu tälle ja ensi vuodelle ovat yhä vahvoja lukemia. Vaikuttaa myös siltä, että ekonomistien puheissa eivät enää korostu kehityksen epävarmuus ja sumuiset näkymät, kuten yleensä tapana on ollut, kiteyttää Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.
Epävarmuuksilla tarkoitetaan etenkin öljyn hintaa ja geopolitiikkaa. Eklundin mukaan moniin muihin toimintaympäristön epävarmuustekijöihin on tavalla tai toisella sopeuduttu.
Talouden kehittymistä vauhdittavat erilaiset investoinnit datakeskuksiin ja teollisuuden tuotantolaitoksiin. Tähän liittyy olennaisesti kysymys sähkön hinnasta.
– Googlen suurinvestointi on lähtökohtaisesti hyvä uutinen. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin yhä paljon. Investointiuutisen jälkeen sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvät päätökset ovat entistäkin tärkeämpiä. Suomen sähköjärjestelmää kehitettäessä on kyettävä yhdistämään teollisuuden, kuluttajien ja julkisen talouden tarpeet, toteaa Eklund.
Sähkön kallistuminen heikentäisi Eklundin mukaan paitsi teollisuutta ja teollisia investointeja myös kotitalouksien ostovoimaa.
Ikävänä muistona siintää monissa kotitalouksissa loppuvuosi 2022. Tuolloin sähkön hinta oli ennätyskorkea. Syinä olivat silloin Venäjän hyökkäyssota, maakaasun hinnan nousu sekä laajempi eurooppalainen energiakriisi. Nyt sähkön hinnan nousu liittyy Persianlahden sotatoimiin ja siihen, että Pohjoismaissa vesivoiman tuotanto on vähentynyt.
Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tuottaa Teollisuusliiton Yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö. Diasarja ilmestyy kuukausittain.
Syyskuun 2026 diasarjan löydät täältä.
Lisätietoja:
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- pääekonomisti Timo Eklund