Talouden takaiskut ja suurtyöttömyys jatkuvat

Suomen talouden jo pidempään jatkuneille takaiskuille ei näy loppua. Iranin sota loi uutta epävakautta markkinoille ja nostaa osaltaan hintoja. Inflaatio, korkeat korot ja vientikysynnän heikkeneminen uhkaavat jälleen kerran orastavaa kasvua. Apua ei näytä löytyvän Saksan teollisuudesta, jonka odotettiin panostavan suomalaisiin investointituotteisiin, eritoten koneisiin ja laitteisiin.

– Kaasuriippuvainen Saksa kärsii Iranin sodan aiheuttamista häiriöistä. Nämä epävarmuudet heijastuvat myös Suomen teollisuuteen, jonka kasvuodotukset perustuivat suurelta osin Saksan viennin kasvuun. Tätä taustaa vasten tulitauko on loistava uutinen Suomelle, toteaa Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.

Suomessa teollisuuden tilanne on kaikesta huolimatta suotuisa. Helmikuussa teollisuuden tuotannon määrä kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta. Iranin sodan vaikutukset jäävät teollisuudessa pienemmäksi kuin kotimarkkina-aloilla.

Suomen talouden ongelmat ovat kasaantuneet nollakasvun aikana. Väärään suhdannetilanteeseen ajoitetut leikkaukset eivät ole onnistuneet tavoitteessaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. Leikkaustoimet ovat lisäksi syöneet tulevan kasvun eväitä esimerkiksi lisäämällä syrjäytymistä ja konkursseja.

– Jos talouskasvu vahvistuu, loisi se työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa. Taustalla on nyt useampi vuosi, jolloin Suomen talous on lähes kaikilla mittareilla erottunut Euroopan unionin heikkona lenkkinä, sanoo Eklund.

Kuritoimet eivät tepsi suurtyöttömyyteen

Suomessa on jo pidempään vallinnut suurtyöttömyys. Elokuusta 2025 alkaen 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendi on ollut ennätyskorkea, yli 10 prosenttia. Helmikuussa 2026 työttömyysaste oli 10,5 prosenttia.

– Työttömyyttä hoidetaan edelleen kuritoimilla, ei aktivoimalla. Valittu työllistämispolitiikka on kaikkea muuta kuin toimiva. Karenssien kiristykset ja suojaosan poistaminen kokonaan eivät tule auttamaan työttömiä työllistymään, toteaa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Ansio- ja sosiaaliturvaa remontoidaan jälleen ilman varmuutta siitä, ovatko muutokset toimivia. Toukokuun alussa Kelan työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan yleistuella. Yleistuki on entisen työmarkkinatuen tasoa.

– Lisäksi vailla tuloja olevien työnhakuvelvoite kasvaa syyskuun alusta. Tämä voi johtaa pahimmillaan työnantajien taholla siihen, ettei työpaikkoja laiteta avoimeen hakuun sitäkään vähää, mitä tällä hetkellä, katsoo Anttila.

Suurtyöttömyys näyttää vain pahenevan. Alkuvuonna 2026 työttömiä on tullut lisää. Pitkäaikaistyöttömiä on alalla kuin alalla ja kaikissa ikäluokissa.

Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tuottaa Teollisuusliiton Yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö. Diasarja ilmestyy kuukausittain.

Lisätietoja