Duunareiden ostovoima koheni vuodessa
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä palkansaajien ansiokehitys vahvistui. Palkat nousivat vuodentakaisesta 3,5 prosenttia. Inflaatio ei loppuvuonna heikentänyt ostovoimaa, vaan reaalipalkat kasvoivat saman verran, 3,5 prosenttia. Myös teollisuuden tuotantotyöntekijöiden palkat kehittyivät suotuisasti ja nousivat 3,0 prosenttia vuodessa.
– Reaalipalkkojen eli ostovoiman parantuminen on erittäin toivottu asia. Talouskehityksen kannalta on hyvä, että vuosi sitten sovittiin totuttua korkeammista palkankorotuksista. Ostovoimakuoppa täyttyy, selvittää Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.
Toinen myönteinen asia Eklundin mukaan on se, että teollisuus on piristynyt. Etenkin metalliteollisuudessa on tapahtunut käänne parempaan.
– Tuotanto kasvaa ja yritykset saavat tilauksia suurissa määrin. Myös teollisuuden kilpailukyky on pysynyt hyvänä. Kilpailukyvystä kertoo se, että vienti kasvoi viime vuonna arviolta 3 prosenttia ja kasvu jatkuu tänä vuonna, Eklund toteaa.
Talousennusteiden laatijat ovat yksimieleisiä siitä, että talouskasvu käynnistyy tänä vuonna. Talouden suhdannekäännettä ei voida kuitenkaan pitää vahvana. Kahden viime vuoden aikana talous ei käytännössä kasvanut. Nyt bruttokansantuotteen ennakoidaan kohenevan noin 1 prosentti.
Työttömyysaste jatkaa ennätyskorkeana
Hallituksen toteuttamilla leikkaus- ja kuritoimilla ei ole ollut myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Työllisyystilanne on huonontunut kuukausi kuukaudelta. Vuoden 2025 aikana työttömiä on tullut lisää, pitkäaikaistyöttömyys kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet.
– Työttömyysaste oli joulukuussa jälleen ennätyksellisen korkea, 10,7 prosenttia. Jo elokuusta 2025 alkaen työttömyysasteen trendi on pysytellyt yli 10 prosentin tietämillä. Voi käydä niin, että vuoden 2026 alkupuolella 11 prosentin taso rikkoutuu. Pitkäaikaistyöttömyys myös tulee syvenemään, katsoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Kunnissa työllisyysasioiden hoitamisessa on törmätty ongelmiin. Työllistymisen edistäminen ei onnistu ilman riittäviä resursseja ja aktiivista työvoimapolitiikkaa.
Vuoden loppu- ja alkupuolen työllisyyteen vaikuttaa niin kutsuttu kausivaihtelu heikon suhdanteen ohella. Työsuhteita päättyy, eikä uutta työtä välttämättä löydetä aivan heti.
– Vuodenvaihteessa oli nähtävissä normaalin vuositrendin mukaista kasvua työttömien työnhakijoiden määrissä. Lomautukset olivat nekin yleistyneet teollisuudessa. Teollisuusliiton jäsenten työttömyys ei kuitenkaan ole juuri kasvanut vuodessa, Anttila toteaa.
Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tuottaa Teollisuusliiton Yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö. Diasarja ilmestyy kuukausittain.
Helmikuun 2026 diasarjan löydät täältä.
Lisätietoja
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- pääekonomisti Timo Eklund