KategoriatTutkimustoiminta Kirjoitettu

Lähtötilanne vuoteen 2026: talouden nollakasvu ja suurtyöttömyys

Vuosi 2026 alkoi monella mittarilla arvioituna synkemmin, mitä oli odotettu. Vaikka talouden ennakoitiin piristyvän ja työllisyyden kohenevan edes hieman. Toisin kävi. Vuodenvaihteessa selvisi, että edellisvuoden heikko kehitys jatkuu. Lähtölaukaus kevääseen 2026 ei näiden ja muiden epävarmuutta tuottavien tekijöiden vuoksi ole erityisen lupaava.

–– Vuonna 2025 talouskehitys jäi vaisuksi. Erityisesti kuluttajaluottamuksen heikkous heijastui talouskasvuun. Taustalla oli työttömyyden kasvu, työelämän epävarmuuden lisääntyminen ja turvaverkkojen heikentäminen. Myönteistä oli se, että metalliteollisuus piristyi selvästi loppuvuonna, sanoo Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.

– Työllisyyden osalta vuosi 2025 jää historiaan yhtenä kehnoimmista aikaan. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 16,5 prosenttia vuodessa. Alkuvuoden työllisyystilanne saattaa parantua kevään mittaan vuositrendin mukaisesti. Kuitenkin epävarmuus leimaa työn jatkumista ja löytämistä. Työllisyyttä siivittämään tarvittaisiinkin yksilöllisiä aktivoivia toimia, toteaa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Kotitalouksien kulutus on avainasemassa, jotta suhdannetilanne korjautuu. Nykyisten inflaatioennusteiden valossa reaalipalkat eli palkkojen ostovoima kasvaa yli 2 prosenttia vuonna 2026. Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä reaalipalkat nousivat jo 3,5 prosenttia. Ostovoimakuoppa täyttyy siis vauhdilla. Maaliskuussa teknologiateollisuuden työntekijät saavat tavanomaista suuremman 2,9 prosentin palkankorotuksen.

Palkankorotukset ovat olleet oikein mitoitettuja: ostovoiman paranemisesta huolimatta kilpailukyky säilyy hyvänä. Teollisuustuotanto ja vienti kasvavat vuonna 2026.

Iranin sota heikentää pitkittyessään talousnäkymiä. Öljyn ja kaasun hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talousnäkymiä vientimaissa. Erityisesti Saksan talous on herkkä kaasun kallistumiselle. Suomen viennin kasvuodotukset perustuvat merkittäviltä osin Saksan talouden vetoon, joka saattaa nyt heiketä.

Suomen talouskasvu on ollut jo pidempään euroalueen vaisuinta ja inflaatio keskimääräistä hitaampaa. Suomen taloudelle olisi huono uutinen, jos korot kääntyvät uudelleen nousuun.

Työttömyysaste ennätyksellisen korkea

Vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla työttömyysaste nousi ennätyksellisen korkeaksi. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendi kasvoi kuukausi kuukaudelta: elokuussa 10,0 prosenttia ja joulukuussa 10,7 prosenttia. Samalla tasolla oltiin tammikuussa 2026, jolloin työttömyysaste oli 10,3 prosenttia.

Alkuvuonna 2026 työttömiä on tullut lisää ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet yhä useammalla. Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes 140 000. Pitkäaikaistyöttömyys koettelee kaikkia ammattialoja ja ikäluokkia.

Tammikuussa koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus oli työvoimasta 12,6 prosenttia. Kuitenkin neljällä alueella työttömyysaste nousee yli 15 prosentin. Kaikkein korkein työttömyysaste on jo pidempään ollut Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Näillä alueilla oli työttömyysaste yli 15 prosenttia myös nyt tammikuussa.

– Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli vuoden alussa maan korkein eli 15,7 prosenttia. Syynä oli Lahden tilanne, siellä työttömyysaste nousi 17,8 prosenttiin. Työttömänä olikin yli 10 000 lahtelaista. Heistä moni oli työskennellyt puusepänteollisuudessa, selvittää Anttila.

Muissa suurissa kaupungeissa työllisyystilanne ei noussut aivan yhtä huolestuttavaksi kuin Lahdessa. Esimerkiksi Tampereella työttömyysaste oli 16,2 prosenttia ja Turussa 15,6 prosenttia tammikuussa.

Kokoaikaiset lomautukset ovat vuodenvaihteessa vähentyneet. Kuitenkin metalli- ja puusepänteollisuudessa lomautukset yleistyivät alkuvuonna. Monilla muilla teollisuuden aloilla lomautukset vähentyivät helmikuussa.

Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarjan tuottaa Teollisuusliiton Yhteiskuntavaikuttamisen ja tutkimuksen yksikkö. Diasarja ilmestyy kuukausittain.

Maaliskuun 2026 diasarjan löydät täältä.

Lisätietoja