Teollisuusliiton kyselytutkimus: Työtä löytyy verkostojen ja aktivoivien toimien avulla
Teollisuusliiton kyselytutkimuksen mukaan myös teollisuuden työtehtävissä työllistyminen rakentuu yhä useammin verkostojen ja työnhakijan oman aktiivisuuden varaan. Teollisuusliiton tutkimuspäällikön Anu-Hanna Anttilan mukaan tulokset viittaavat siihen, että työllistymisen käytännöt ja tavat ovat osin muuttumassa duunariammateissa.
– Teollisuusliiton kyselytutkimus osoittaa, että työn löytämisessä erilaiset verkostot ovat kullanarvoisia työttömänä olleille jäsenille. Vastaushetkellä työtä tekevistä oli kolmasosa löytänyt nykyisen työnsä ottamalla itse yhteyttä työnantajaan, sanoo tutkimuspäällikkö Anttila.
Teollisuusliiton mittavalla kyselytutkimuksella (n=4 027) selvitettiin liiton jäsenten työttömyyden kestoa sekä keinoja ja mahdollisuuksia löytää työtä. Näiden ohella tutkimuksessa kartoitettiin ansioturvan leikkausten, karenssien ja muiden kiristysten vaikutuksia työttömänä olleiden toimeentuloon ja hyvinvointiin. Lisäksi sai kertoa työllisyyspalveluista ja niiden toimivuudesta sekä omasta työllisyystilanteesta tarkemmin.
Verkostot työllistymisessä A ja O
Tutkimuspäällikkö Anttilan mukaan työpaikka löytyy usein erilaisten verkostojen kautta. Kaikkia verkostoja yhdistää joko suora tai epäsuora yhteys työnantajiin.
– Aiemmat työsuhteet ovat vahva verkostoitumisväylä. Työtä haetaan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan tai työnantaja voi olla yhteydessä entiseen työntekijään. Tässä hierakisessa asetelmassa osapuolten välille on muodostunut side, joka helpottaa työllistymistä, Anttila sanoo.
Kyselytutkimuksen mukaan entisen työnantajan kautta nykyisen työnsä oli löytänyt lähes joka kymmenes (8 %) teollisuusliittolainen. Vielä tavallisemmin työtä on saatu lähipiiriverkoston kautta: perhe-, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvat verkostot toimivat vastanneille merkittävänä työllistymisväylänä (18 %).
– Nämä horisontaaliset vertaisverkostot toimivat siten, että vinkataan piilotyöpaikoista tai suositellaan työpaikkaa tai työntekijää. Vaikuttaa myös siltä, että niin sanottu psykologinen sopimus on vielä voimissaan, kun sukulaiset työskentelevät samalla työpaikalla ja työpaikat voivat jopa periytyä sukupolvelta toiselle, Anttila jatkaa.
Kolmas työllistymistä edistävä verkosto on instituutioiden kesken. Niin sanottu vertikaalinen verkosto tarkoittaa vuorovaikutusta työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välillä.
– Tutkimuksen mukaan ammattikoulun työssäoppimisjaksot, erilaiset työllistämiskurssit, työkokeilut sekä muut aktivoivat työllistämistoimet voivat olla moninkertaisesti avuksi työnhakijalle. Ne avittavat niin työn saamisessa kuin uusien verkostojen luomisessa, selvittää Anttila.
Sanktioivat työllistämistoimet eivät toimi
Kiristyneet työvoimapoliittiset vaatimukset, sanktiot tai työpaikkojen pakkohaku eivät paranna työllistymistä. Tutkimuksen mukaan vain harva (7 %) kertoo löytäneensä töitä työnhakuvelvoitteen eli pakkohaun kautta.
– Pahimmillaan tällainen pakkohaku paitsi väsyttää työnhakijoita myös johtaa hakutulvaan, joka voi saada työnantajat jättämään avoimet työpaikat ilmoittamatta. Nämäkin työpaikat löytyvät sitten vain kysymällä suoraan ja pitämällä tuntosarvet pystyssä eli erilaisten verkostojen kautta, Anttila sanoo.
Teollisuusliiton kyselystä nousee esiin kaksi vastaajaryhmää: nopeasti työllistyvät (48 %) ja pitkäaikaistyöttömät (24 %).
– Nopeasti työllistyvät ovat nuoria tai keski-ikäisiä ammattitaitoisia osaajia, joilla on ollut useampia työsuhteita. Työtä on haettu aktiivisesti ja saatu erilaisia verkostoja hyödyntämällä. Heistä monella työttömyys on ollut vain päiviä työsuhteiden välissä tai ammattiin valmistumisen jälkeen, toteaa Anttila.
Pitkäaikaistyöttömän teollisuusliittolaisen profiili on erilainen kuin nopeasti työllistyvän. Keskeinen ero nopeasti työllistyviin on kuitenkin selvä: se on ikääntyminen.
Pitkäaikaistyötön on tyypillisimmin yli 55-vuotias mies metallialalta. Monella työkyky on heikentynyt ja osaaminen voi vaatia päivitystä. Lisäksi monen pitkä työura on tehty 1–2 työpaikassa, jolloin työllistymisen kannalta tärkeitä verkostoja ei ole kuin muutama.
– Moni ikääntynyt työttömänä oleva kertoo kokeneensa ikäsyrjintää. Myöskään aktivoivia työllistämistoimia ei heille ole tarjottu tai kohdistettu heihin viime vuosina. Tällöin ovat jääneet vähälle myös ne tilaisuudet, joissa voi rakentaa verkostoja. Niitä ovat juuri työkokeilut ja -harjoittelut sekä erilaiset työllistymistä edistävät kurssit, tutkimuspäällikkö Anttila kiteyttää.
Kyselyn toteutus
Teollisuusliitto toteutti loka-marraskuussa 2025 kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin jäsenten työttömyyteen ja työllistymiseen liittyviä asioita. Kysely koski niitä teollisuusliittolaisia, jotka ovat olleet jossakin vaiheessa työttömänä 1.1.2024–30.9.2025 välisellä ajanjaksolla.
Työttömänä olleiden kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 027 teollisuusliittolaista. He ovat työskennelleet metalli-, puutuote- ja kemianteollisuuden palveluksessa tai muilla teollisuusliittolaisten aloilla, kuten esimerkiksi ompelu-, puutarha- tai jakelualoilla.
Vastaushetkellä oli työssä (45 %) hieman useampi kuin työttömänä (42 %). Lomautettuna tai sairauslomalla (8 %) ja työstä vapaalla (5 %) oli selvästi harvempi vastaushetkellä.
Lisätietoja
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, 040 662 1262, [email protected]