SAK: Orpon-Purran hallituksen leikkaukset romuttavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan

Suurimmalle osalle työttömistä jäisi hallituksen suunnittelemien leikkausten jälkeen käteen ansiopäivärahaa noin 900 euroa kuukaudessa. Käytännössä Orpon-Purran hallitus on romuttamassa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

Työttömyys kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joilla palkka ennen työttömyyttä on 2 000–2 500 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha näillä tuloilla on noin 1 300–1 500 euroa kuukaudessa.

Hallituksen päätöksillä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu ja turvan tasoa heikennetään. Ansiopäivärahan saamiseksi vaadittaisiin jatkossa vähintään vuoden työssäoloaika, lisäksi omavastuuaikaa työttömyyden alussa pidennetään.

Ansiopäivärahaa suunnitellaan leikattavan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää. Käytännössä ansiopäivärahasta jää leikkausten jälkeen suurimmalle osalle käteen enää noin 900 euroa kuukaudessa.

Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa ansainneelta leikataan kahden kuukauden työttömyyden jälkeen yli 200 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 100 euroa lisää. Lapsiperheellisiltä työttömiltä leikataan lisäksi kokonaan 150–280 euron lapsikorotukset.

– Nämä leikkaukset ovat ennennäkemättömän rajuja ja kohdistuvat jo ennestään pienituloisiin. Samalla ne lisäävät tarvetta asumistukeen ja toimeentulotukeen. Erityisesti lapsiperheellisiä työttömiä ajetaan toimeentulotuelle, Saana Siekkinen sanoo.

Osa-aikatyötä tekevät joutuvat entistä pahempaan ahdinkoon

Hallitus ehdottaa, että työttömyysturvasta poistetaan työtulojen 300 euron suojaosuus. Hallitus suunnittelee lisäksi leikkauksia asumistukeen. Heikennyksiä perustellaan työllisyysvaikutuksilla, työttömien kannustamisella töihin ja erityisesti kokoaikaiseen työhön.

Saana Siekkinen ihmettelee perusteluja.

– Esitetyillä leikkauksilla kaikenlaisen muun kuin kokoaikaisen työn tekeminen muuttuu entistäkin hankalammaksi, ellei mahdottomaksi toimeentulon näkökulmasta. Ja samaan aikaan osa-aikatyötä tarjotaan entistä useammin.

Asumistuen heikennykset puolestaan vaikeuttavat mahdollisuuksia muuttaa korkean työttömyyden alueilta kasvukeskuksiin työvoimapulasta kärsivien matalapalkkaisten alojen työntekijäksi.

– Osa-aikaisten töiden määrän kasvu on lisännyt asumistuen tarvetta. Asumistuki mahdollistaa ylipäätään pienipalkkaisten työssäkäynnin ja osaltaan osa-aikaisten töiden tekemisen, Saana Siekkinen huomauttaa.