Teollisuusliitto esittää hallituksen kehysriiheen sopeuttamista ohjaavia periaatepäätöksiä

Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa kehysriiheensä 2024 talouden lisäsopeuttamistoimia. Kehysriihitavoitteissaan Teollisuusliitto esittää näkemyksensä, miten taloutta pitäisi kehysriihessä ja loppuvaalikaudella sopeuttaa.

Teollisuusliiton esittämät toimet sisältävät julkista taloutta sopeuttavia vaikutuksia yhteensä noin 800 miljoonan euron edestä. Tavoitteissa esitettyjen sopeutuskohteiden tarkoituksena ei ole vastata kolmen miljardin euron arvioituun sopeutustarpeeseen. Yksittäisiä sopeutuskohteita tärkeämpänä Teollisuusliitto pitää niitä periaatteita, joiden varassa hallitus tekee hallitusohjelman ulkopuolista sopeutusta loppuvaalikauden aikana.

– Esitämme hallitukselle kehysriiheen kahta poliittista periaatepäätöstä, joiden tarkoituksena on ohjata hallituksen toimintaa loppuvaalikauden aikana tilanteessa, jossa hallitusohjelma ei enää vastaa hallituksen tarpeisiin julkisen talouden tasapainottamisesta.

– Periaatepäätökset yhteensovittavat hallituksen julkiseen talouteen liittyvät intressit erityisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kykyyn sopeutua jo tehtyjen leikkausten vaikutuksiin, sanoo liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.

Ensimmäinen ehdotettu periaatepäätös liittyy Valtiovarainministeriön arvioon siitä, että Suomen kokonaisveroaste laskee merkittävästi vaalikauden loppuun mennessä, ellei uusia verotuksellisia toimia tehdä:

Julkista taloutta sopeutetaan loppuvaalikauden aikana ensisijaisesti verotuksellisin keinoin veroasteen rakenteellisen laskun taittamiseksi (1. periaatepäätös).

– Veroasteen laskuun on kehysriihessä vähintäänkin kiinnitettävä huomiota. Julkista taloutta ei saada tasapainoon, jos hallituksen linja suhteessa verotukseen säilyy yhtä nuivana kuin tähänkin asti.

– On hyvä muistaa, että hallitusohjelmassa on linjattu vain siitä, ettei kokonaisveroastetta kiristetä hallituksen päätöksillä. Veroasteen laskun taittamiseen tähtäävät toimet ovat siten täysin linjassa hallitusohjelman kanssa, Nevaranta sanoo.

Toinen ehdotettu periaatepäätös liittyy hallitusohjelmassa sovittuun menosopeutukseen, jonka myötä eri sosiaaliturvan muodoista on leikattu jo miljardi euroa. Ylivoimaisesti suurin osa tehdyistä leikkauksista on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin – työntekijöihin ja pienituloisiin. Teollisuusliitto katsoo, että nämä ihmisryhmät pitää rajata menosopeutuksen ulkopuolelle:

Hallitus ei tee loppuvaalikauden aikana menosopeutusta työntekijöille tärkeistä etuuksista, kuten työttömyysturvasta. Hallitusohjelman ulkopuolinen menosopeutus ei kohdistu pienituloisiin (2. periaatepäätös).

– On kestämätöntä, jos työntekijät ja pienituloiset joutuvat kantamaan yksin taakan sopeutustoimista. Hallituksen pitää yksiselitteisesti rajata nämä ryhmät kaiken uuden menosopeutuksen ulkopuolelle, Nevaranta sanoo.

Teollisuusliitto esittää veroa itselleen – leikkauksia yritys- ja maataloustukiin

Teollisuusliiton kehysriihitavoitteet sisältävät sopeutuskohteita noin 800 miljoonan euron edestä.

Veropohjan laajentamiseksi Teollisuusliitto esittää kahta veroratkaisua. Ensimmäinen niistä on 5 prosentin lähdeveron säätäminen rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille. Koska ehdotettu vero koskee yhtä lailla yleishyödyllisiä yhteisöjä, vero osuu myös ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuottoihin. Veron tuotto on arviolta 90 miljoonaa euroa.

– Ay-liikkeellä ei ole mitään sitä vastaan, että tällainen lähdevero säädetään. Oleellista on, että verotus toteutetaan tasapuolisesti, eli jos yhtä verotetaan, sitten verotetaan kaikkia. Tähän asti ehdotettu lähdevero ei ole käynyt oikeistolaisille piireille, koska ne ovat halunneet suojella itselleen myötämielisiä säätiöitä verotukselta.

Toinen Teollisuusliiton esitys veropohjan laajentamiseksi liittyy listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Kehysriihitavoitteissaan liitto katsoo, että listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko pitää supistaa neljään prosenttiin. Uudistuksen verotuotto on yhteensä 430 miljoonaa euroa. Samalla se tekee osinkoverotuksesta investointeihin kannustavampaa.

Liitto esittää myös suurituloisten veronkevennysten perumista palauttamalla solidaarisuusveron alaraja vuoden 2023 tasolle. Esityksen vaikutus valtiontalouteen on vuositasolla noin 60 miljoonaa euroa.

– Suurituloisten veronkevennysten peruminen olisi hallitukselta ennen kaikkea symbolinen teko. Vaikutus valtiontalouteen on kohtuu pieni, mutta merkitys muiden politiikkatoimien uskottavuuden arvioinnin kannalta on valtavan suuri.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksia on mahdoton hyväksyä edes valtiontalouden näkökulmasta niin kauan kuin suurituloisten verotuksen keventämiseen riittää resursseja, Nevaranta katsoo.

Menoleikkauksia Teollisuusliitto etsisi maatalous- ja yritystuista. Liitto esittää kehysriiheen päätettäväksi maatalous- ja yritystukiin liittyvän työryhmän perustamista. Työryhmän toimeksianto olisi perata tuet läpi ja tehdä tarpeelliset sopeutusehdotukset yhteensä 200 miljoonan euron edestä. Työryhmän toimeksianto päättyisi hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025, jolloin hallitus tekisi työryhmän esityksen pohjalta tarvittavat sopeutukset.

Teollisuusliitto ei kannata eläkeleikkauksia – YEL-maksujen alivakuuttaminen korjattava

Teollisuusliitto vastustaa hallituksen piiristä esiin nostettua ajatusta työeläkkeiden leikkauksista ja eläkeiän nostamisesta. Liitto muistuttaa, että eläkeuudistusta valmistelevan työryhmän työ on kesken. Työryhmän tavoitteena on selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Tätä työtä ei Teollisuusliiton mielestä pidä vaarantaa kehysriihessä tehtävillä poliittisilla päätöksillä.

– Holtittomat eläkeleikkaukset vaarantaisivat eläkejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen sekä rapauttaisivat palkansaajien luottamusta eläketurvaan. Hallituksessa kannattaisi nyt eläkeleikkausten valmistelun osalta painaa hätäjarrua, ja antaa eläkeuudistusta pohtivalle työryhmälle työrauha, Nevaranta sanoo.

Vaihtoehdoksi työeläkkeiden leikkauksille Teollisuusliitto esittää yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen puuttumista. Eläketurvakeskuksen mukaan alivakuuttamisesta johtuva vaje yrittäjien eläkemaksuissa oli vuonna 2023 noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Edellisellä hallituskaudella työtulon vahvistamisen sääntelyä täsmennettiin, jonka seurauksena yhtiöt tarkistavat työtuloja alivakuutetuille ylöspäin. Teollisuusliitto katsoo, että sääntelyssä on edelleen tiukentamisen varaa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia valtiolle. Orpon hallituksen on siksi tiukennettava sääntelyä entisestään, jotta vakuutettavan työtulo vastaa todellisia ansioita alivakuuttamisesta johtuvan valtionosuuden pienentämiseksi.

– YEL-maksuihin liittyvä alivakuuttaminen aiheuttaa osaltaan työn alihinnoittelua ja kilpailun vääristymistä. Alivakuuttamisen korjaamisella tuetaan reilua kilpailua työnteon eri muotojen ollessa tasavertaisemmassa asemassa hinnan ja sivukulujen suhteen, Nevaranta kertoo.