Teollisuusliitto tyrmää lausunnossaan esityksen paikallisesta sopimisesta – vaarantaa yleissitovuuden ja työn minimiehdot

Teollisuusliitto suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen, kun sopiminen on tasapainossa ja aitoa. Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta heikentää työntekijöiden ja työnantajien tasapainoa työnantajien saneluvallan hyväksi. Esitys uhkaa todellisuudessa heikentää paikallista sopimista, yleissitovuutta sekä työnteon minimiehtoja. Lisäksi Teollisuusliitto on huolissaan luottamusmiesten asemasta sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttämisestä kotimaisten työehtojen polkemiseen.

Yleissitovuus vaarassa

Teollisuusliitto katsoo lausunnossaan, että esitys paikallisen sopimisen uudistuksesta vaarantaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Työehtosopimus katsotaan yleissitovaksi, kun riittävän suuri joukko työnantajia on järjestäytynyt työehtosopimuksen solmivaan työnantajayhdistykseen. Nykylainsäädännössä työnantajilla on työrauhan ohella kannuste järjestäytyä, kun työnantaja saa mm. paikalliseen sopimiseen liittyviä oikeuksia työnantajayhdistyksen jäsenenä.

Hallituksen esityksen myötä nämä kannusteet poistuvat, kun työnantaja saa järjestelmän ulkopuolella jopa paremmat oikeudet kuin siihen kuulumalla. Muutosta vauhdittaa yrityskohtaisten työehtosopimusten aseman parantaminen lainsäädännössä. Järjestäytymättömien työnantajien oikeuksien lisääminen ilman velvoitteita voi keikauttaa osan valtakunnallisista työehtosopimuksista yleissitovuuden ulkopuolelle. Mikäli näin tapahtuu, suuri joukko työntekijöitä jää täysin työehtosopimusten suojan ulkopuolelle.

– Hallituksen esityksen myötä työehtoja viedään yhä enemmän valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle. Yleissitovuuden poistuminen tarkoittaisi yrityskohtaisia työehtoja, joiden tason määrittelee yksipuolisesti työnantaja niillä työpaikoilla, joissa ei ole ammattiyhdistysliikettä. Työehtosopimusten yleissitovuuden heikentyminen johtaa käytännössä siihen, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää kokonaan vaille kunnollista työ- ja palkkaehtojen vähimmäissuojaa, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Tällä hetkellä yksityisen sektorin työntekijöistä 16 % työskentelee ilman työehtosopimusta. Näillä työpaikoilla työnantaja määrittelee työehtojen tason. Jatkossa tämä joukko tulee kasvamaan, mikäli hallituksen esitys hyväksytään esitetyssä muodossa ilman muutoksia. Työnantajien suunnalta onkin avoimesti todettu tämän olevan tavoitteena. Käytännössä tämä tarkoittaa yhä huonompaa toimeentuloa yhä useammalle työntekijälle.

Hallituksen linja vääristää kilpailua

Paikallisen sopimisen vapauttaminen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla aiheuttaa yritysten välille vääristynyttä kilpailua työehdoista. Järjestäytymätön työnantaja voi ilman valvontaa ja ohi ammattiyhdistysliikkeen tehdä koko henkilöstöä sitovia paikallisia sopimuksia. Mikään ei estä sitä, että paikalliset sopimukset sisältävät työntekijöiden näkökulmasta pelkästään heikennyksiä. Paikallisen sopimuksen tekeminen henkilöstön enemmistön kanssa voi johtaa tilanteeseen, jossa työehtosopimusten vähimmäistaso alitetaan tai osaamisen ja tietämyksen puutteen takia solmitaan äärimmäisen heikkoja sopimuksia. Työehtojen heikkeneminen paikallisten sopimusten myötä kiristää yritysten välistä palkkakilpailua. Tämä luo painetta työehtojen laajemmalle heikentämiselle.

– Suomessa on tähän asti ajateltu, että työmarkkinajärjestelmän yksi keskeinen tarkoitus on estää heikoilla työehdoilla kilpailu. Hallituksen esityksen myötä tämä muuttuu, kun heikot paikalliset sopimukset tekevät tilaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Teollisuusliitto ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena. Markkinataloudessa yritysten tulisi kilpailla muilla tekijöillä kuin työehtojen polkemisella, kuten osaavalla työvoimalla ja paremmilla tuotteilla, Virtanen jatkaa.

Nykymallissa edellä kuvattua ongelmaa ei ole, koska paikalliset sopimukset tehdään koulutetun luottamusmiehen toimesta. Luottamusmies myös nauttii työehtosopimuksen mukaista tiedonsaantioikeutta, kouluttautumisoikeutta sekä erityistä irtisanomissuojaa. Tämä mahdollistaa sen, että luottamusmies pystyy sopimaan vastuullisempia paikallisia sopimuksia. Työehtosopimusosapuolet pystyvät tarpeen mukaan myös valvomaan tehtyjä sopimuksia.

Uhkana paikallisen sopimisen jäykistyminen

Teollisuusliitto katsoo, että hallituksen esitys paikallisen sopimisen uudistuksesta kääntyy lopulta itseään vastaan. Paikallisen sopimisen edistämisen sijaan riskinä on paikallisen sopimisen näivettyminen, kun liitot suojaavat työehtojen vähimmäistasoa työehtosopimuskierroksella.

Teollisuusliiton työehtosopimukset sisältävät laajat mahdollisuudet sopia toisin työehtosopimuksen lähtökohdista. Paikallisesti voidaan sopia mm. palkkausta, työaikoja, ylitöitä ja arkipyhäkorvauksia koskevista määräyksistä. Liitto on voinut näin rohkeasti edistää paikallista sopimista, koska se on tapahtunut järjestäytyneillä työpaikoilla järjestäytyneiden osapuolten kesken. Hallituksen esityksen myötä tämä muuttuu, kun luottamusmiehet voidaan ohittaa, eikä tehtyihin sopimukseen kohdistu minkäänlaista valvontaa järjestäytymättömillä työpaikoilla.

Liittojen näkökulmasta ainoaksi vaihtoehdoksi turvata työehtojen vähimmäistaso jää paikallisen sopimisen mahdollisuuksista peruuttaminen työehtosopimuskierroksella. Riskit tähän on tunnistettu myös hallituksen esityksessä.

– Mikäli paikallisella sopimisella heikennetään työntekijöiden työehtoja, on ammattiliitoille rationaalinen ratkaisu neuvotella paikalliselle sopimiselle aikaisempaa kapeammat mahdollisuudet. Ei ole työntekijöiden edun mukaista neuvotella työehtosopimuksiin pykäliä, joista käytännössä poiketaan vain työntekijöiden vahingoksi tai ei noudateta paikallisen sopimisen reunaehtoja, Jyrki Virtanen sanoo.

Ulkomaalaista työvoimaa voidaan käyttää kotimaisten työehtojen heikentämiseen

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö lisääntyy hallituksen esityksen myötä. Ulkomailta tulevaa työvoimaa voidaan jatkossa lainsuojissa käyttää kotimaisten työehtojen heikentämiseen. Muutos näkyy erityisesti lähetetyissä työntekijöissä, joiden kohdalla työehtojen valvonta on jo nykyisin haastavaa. Jatkossa heikkoja paikallisia sopimuksia voidaan tehdä jo työntekijöiden lähtömaissa. Riskit tähän on osin tunnistettu jo hallituksen esityksessä, vaikka mitään keinoja ongelman korjaamiseksi hallitus ei esitä. Valvontaan ei myöskään esitetä muutoksia.

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö lisääntyy vääjäämättä, kun kaikki työpaikat voivat ottaa käyttöön työehtosopimusten tarjoamat joustot. Teknologiateollisuuden toimialoilla muutos tarkoittaa ulkomaalaiselle työvoimalla merkittävää työajan pidentymistä ja kokonaispalkan pienentymistä. Teollisuusliitto tiedostaa, että vastaavia ongelmia esiintyy jo nyt. Jatkossa niihin puuttuminen on mahdotonta, koska työehdoista on sovittu uuden lainsäädännön mahdollistamalla paikallisella sopimuksella.

Viranomaisvalvonta on riittämätöntä hallituksen esityksen aiheuttamien työmarkkinaongelmien ratkaisemiseksi. Viranomaisilla ei ole edellytyksiä puuttua tehtyihin paikallisiin sopimuksiin, koska se edellyttäisi työehtosopimusten syvätuntemusta. Viranomaisresurssit ovat myös riittämättömiä, eivätkä käytössä olevat sanktiot ole uskottavia toimimaan pelotteena.

– Ulkomaalainen työvoima työskentelee jo nyt heikommilla työehdoilla kuin kotimainen työvoima. Ongelmiin voidaan kuitenkin puuttua, jos hyväksikäytöstä saadaan tietoa. Jatkossa ongelmiin puuttuminen on mahdotonta, koska lainsäädäntö antaa suojaa heikoille paikallisille sopimuksille, Jyrki Virtanen korostaa hallituksen esityksen ongelmia.

Parannukset välttämättömiä

Teollisuusliitto ei kannata hallituksen esitystä. Hallituksen esitystä on välttämätöntä muuttaa lausuntokierroksen jälkeen. Työehtojen vähimmäistason suojaamiseksi ja sopimisen kulttuurin vahvistamiseksi työpaikoilla Teollisuusliitto esittää seuraavia muutoksia:

– Paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, voi osapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä. Lakiin on vahvistettava oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla ja että luottamusmies on ensisijainen sopijaosapuoli.

– Työntekijöille tulee antaa tulkintaetuoikeus paikallisten sopimusten erimielisyyksiin ja riitatilanteisiin Ruotsin lainsäädännön mukaisesti. Työntekijöiden tulkintaa paikallisen sopimuksen sisällöstä on noudatettava, kunnes erimielisyys on joko neuvottelemalla tai tuomioistuimessa ratkaistu.

– Valtakunnallisen ammattiliiton paikallisyhdistys on poistettava yrityskohtaisen työehtosopimuksen sopijaosapuolista

– Ammattiliitoille tulee antaa kanneoikeus yleissitoviin työehtosopimuksiin ja niiden perusteella tehtyihin paikallisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa.

– Valvontaresursseja on lisättävä työehtojen vähimmäistasot alittaviin sopimuksiin puuttumiseksi