Teollisuusliitto esittää laajaa uudistuskokonaisuutta työmarkkinoiden kehittämiseksi

Teollisuusliitto hakee seuraavalta hallitukselta selkeää suunnanmuutosta työmarkkinapolitiikkaan. Liitto julkaisi 25. maaliskuuta työmarkkinoiden kehittämistä koskevat eduskuntavaalitavoitteensa. Koko vaaliohjelma julkistetaan 10. kesäkuuta.

– Esittämämme uudistukset palauttavat Suomen työmarkkinajärjestelmän sille pohjoismaiselle raiteelle, johon se kuuluu. Tavoittelemme aidosti toimivaa korjausliikettä. Monet ehdotetuista uudistuksista ovat jo käytössä muissa Pohjoismaissa ja osoittautuneet toimiviksi, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

– Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen työmarkkinareformit eivät ole tuottaneet hallituksen ja elinkeinoelämän lupaamia kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan luottamus työmarkkinoilla on romahtanut, neuvottelujärjestelmä on ajautunut jatkuviin ristiriitoihin, ja sopimuksia syntyy yhä useammin vasta työtaisteluiden seurauksena. Suunnanmuutos on välttämätön, Aalto jatkaa.

Luottamus paikalliseen sopimiseen palautettava

Paikallisen sopimisen uudistus on epäonnistunut tavoitteissaan: se on heikentänyt työntekijäpuolen luottamusta ja vähentänyt halukkuutta laajentaa sopimisen mahdollisuuksia. Luvattuja kasvu- ja työllisyysvaikutuksia uudistuksella ei ole ollut. Teollisuusliitto esittää luottamuksen palauttamiseksi sekä kohdennettuja toimia, että rakenteellista uudistusta, jossa työehtosopimusten tulkintaetuoikeus siirretään työntekijöille.

– Paikallinen sopiminen voi toimia vain, jos osapuolet luottavat toisiinsa ja pelisäännöt ovat selkeät. Tulkintaetuoikeuden kääntäminen kannustaa työnantajaa rakentavaan vuoropuheluun ja luo tarvittavaa luottamusta sekä turvallisuutta työntekijöille sopimisen toteuttamiseen, Aalto toteaa.

Teollisuusliiton mallissa paikallista sopimista kehitetään myös vahvistamalla viranomaisvalvontaa ja tiukentamalla seuraamuksia työnantajille laiminlyönneistä, turvaamalla luottamusmiehen asema koko henkilöstön edustajana sekä sitomalla paikallinen sopiminen työehtosopimusten mukaisiin neuvottelumenettelyihin.

Lakko-oikeuden rajoitusten ylilyönnit korjattava

Teollisuusliitto tavoittelee muutoksia myös työrauhalainsäädäntöön. Liitto ei esitä kaikkien toteutettujen rajoitusten kumoamista, vaan pyrkii oikaisemaan Orpon hallituksen ylilyöntejä. Esitetyt muutokset lisäävät oikeusvarmuutta, palauttavat vastavuoroisuuden ja estävät työnantajaa käyttämästä työrauhalainsäädäntöä laillisen työtaistelun hidastamiseen tai murtamiseen.

– Orpon hallituksen työrauhalainsäädännön valmistelua leimasi alusta alkaen kostomentaliteetti ja halu osoittaa ay-liikkeelle voimansa. Sen seurauksena työtaisteluoikeutta on rajoitettu osin tavalla, joka horjuttaa neuvottelujärjestelmän tasapainoa ja luo yhdistyksille sekä työntekijöille pelkoa käyttää perustuslain turvaamaa oikeuttaan.

– Ylilyönnit on korjattava, jotta tasapaino työmarkkinoilla voidaan palauttaa. Tunnistamme samalla yhteiskunnan tarpeen suojata välttämättömiä toimintoja työtaistelun aikana, Aalto sanoo.

Teollisuusliitto esittää tavoitteissaan tukityötaisteluiden rajoitusten lieventämistä, hyvityssakkojen kohtuullistamista ja vastavuoroisuutta suhteessa työnantajien TES-rikkomuksiin sekä suojelutyön rajaamista vain yhteiskunnan kannalta välttämättömiin toimintoihin.

Vientimalli kumottava

Lakisääteinen vientimalli on johtanut tilanteeseen, jossa valtakunnansovittelija nojaa työnantajapuolen näkemyksiin. Sovittelija ei pysty muodostamaan itsenäistä taloudellista tilannekuvaa, jonka pohjalta tehdä esityksiä niin yleiseksi linjaksi kuin toimialakohtaisesti. Tämä yhdistettynä vientimallin asettamiin ennakkokriteereihin tarkoittaa käytännössä, että sovittelijan näkemykset heijastavat työnantajan näkemyksiä. Se heikentää sovittelun tasapuolisuutta, kiristää neuvotteluja ja lisää pitkittyneiden työriitojen riskiä.

– Vientimalli on kumottava. Malli rajoittaa myös päänavaajan mahdollisuutta neuvotella toimialan omiin lähtökohtiin sopivia ratkaisuja. Lainsäätäjän tehtävä ei ole yrittää määrätä, minkälaista palkanmuodostusta työmarkkinoilla tapahtuu, Aalto sanoo.

Teollisuusliitto ehdottaa, että lakisääteisen vientimallin kumoamisen yhteydessä toteutetaan myös laajempia uudistuksia sovittelutoimintaan. Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustettaisiin erillinen yksikkö, jonka tehtävänä olisi laatia riippumatonta taloudellista tilannekuvaa. Yksikkö varmistaisi lisäksi, että kustannuslaskenta ja taloudelliset analyysit ovat täysin läpinäkyviä, mikä antaa sovittelijalle tarvittavat välineet tehdä puolueettomia esityksiä niin yleisen linjan kuin toimialakohtaisen neuvottelun pohjaksi. Tämä vahvistaisi sovittelun tasapuolisuutta ja lisäisi luottamusta työmarkkinajärjestelmään.

Avaa Työmarkkinoiden tasapaino – Eduskuntavaalitavoitteet 2027–2031 -esitys tästä linkistä.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Riku Aalto, 0400 711 072