Aalto: Teollisuusliiton sopimukset eivät ole normi muille aloille

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliiton valtuusto on hyvin keskeisessä asemassa, kun Suomen työmarkkinapolitiikkaa katsotaan muutaman vuoden tähtäimellä.

– Tämän toteaminen ei ole minkäänlaista rehvastelua. Ei, se on tosiasian toteamista. Vaikka liittokohtainen tes-kierros on vasta alkuvaiheissaan, Teollisuusliiton merkitys ja teot ovat jo näkyneet ja vaikuttaneet hyvin keskeisesti tähän kierrokseen, Aalto totesi liiton valtuuston kokouksessa maanantaina Helsingissä.

Aalto katsoo työnantajaleirin mielellään sanovan, että teollisuudessa on luotu tämän palkkakierroksen palkkanormi. Taso, jota ei saa muilla aloilla ylittää.

– Meidän näkemyksemme on se, että olemme neuvotelleet oman ratkaisumme tai omia ratkaisujamme, kierroshan on Teollisuusliitonkin osalta vielä pahasti kesken. Olemme hyväksyneet sopimuksia, jotka oman arviomme mukaan täyttävät keskeisiä vaatimuksiamme ja jotka siten ovat hyväksyttävissä.

Neuvottelukierros ei ole ollut helppo.

– On ollut havaittavissa, miten työnantajat yrittävät ostaa palkankorotuksilla heikennyksiä tekstikysymyksiin. Tietyntasoiset korotukset eivät meidänkään aloillamme ole olleet mikään automaatti.

Aallon mukaan Teollisuusliitto ei ole halunnut luoda normia muille aloille.

– Kannustan vilpittömästi kaikkia aloja ja liittoja neuvottelemaan itselleen jatkossakin niin hyvät sopimukset kuin mahdollista. Siihen on jokaisella oikeus ja samalla jäsenten asettama velvollisuuskin.

Aalto on kuitenkin hieman närkästynyt ay-liikkeen sisäisestä keskustelusta.

– En oikein ymmärrä menettelyä, jossa arvostellaan toisten liittojen tekemiä ratkaisuja, mutta silti näitä haukuttuja ratkaisuja pidetään pohjana omille ratkaisuille.

– Kokonaan toinen asia sitten on, enkä mene siihen tällä kertaa sen syvemmälle, mikä esimerkiksi kansantaloudellinen vaikutus olisi sillä, jos vaikkapa julkinen sektori hyvin pitkään ylittäisi avoimella sektorilla liikkuvan vientiteollisuuden palkkanormin.

Työantajapuolella tiukka koordinaatio

Aalto totesi valtuustopuheessaan, että syksyn työehtosopimusneuvotteluissa työantajapuolen koordinaatio on selvästi tiukempaa kuin palkansaajaleirissä.

– Työnantajaliittoja ohjeistetaan ilmeisen tiukasti pysymään ruodussa. Mielenkiintoinen ja poikkeuksellinenkin episodi tästä nähtiin, kun järjestäytyneet rinnetyöntekijät asetettiin työsulkuun. Kyseenalainen toimi onneksi purettiin nopeasti ja sopu löytyi.

– Meidän on palkansaajapuolellakin keskityttävä enemmän rakentavaan yhteistyöhön ja yli monenlaisten rajojen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kieltäytynyt enää tekemästä keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Aallon mukaan kiinnostus keskitettyyn politiikkaan lisääntyy aina silloin, kun taloudessa ei mene hyvin.

– Tällainen uusarviointi tapahtuu yleensä myös työnantajapuolella. Selitys on yksinkertainen. Suurten asiakokonaisuuksien yhtäaikainen edistäminen ilman tällaista mekanismia ei ole helppo tehtävä. Ja kuten tiedetään, ns. solidaarisen palkkapolitiikan kokonaisvaltainen toteuttaminen onnistuu pääosin vain tätä kautta, Aalto sanoo.

EK:n tavoite on Aallon mielestä viedä aikaisemmin tupoissa sovittuja isompia asiakokonaisuuksia eteenpäin lobbaamalla.

– Tämä vaikuttaa siihen, että meidän on todellakin kyettävä palkansaajapuolella toimimaan hyvin yhtenäisesti ja tehokkaasti. Keskinäisellä kinastelulla emme aja muuta kuin työnantajien asiaa, eikä aina edes sitäkään.

Aalto haluaa, että Teollisuusliitto ottaa muuttuneessa tilanteessa koko ay-liikkeen tavoin hyvin ”aktiivisen asennon yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisessa”.

– Meidänkin on kyettävä haastamaan vallanpitäjiä ja ympäröivää yhteiskuntaa. Meillä on oltava vahva näkemys, joka meidän pitää saada kaikkien tarpeellisten tahojen tietoon. Meitä kyllä kuunnellaan, sitä en yhtään epäile. Mutta se ei pelkästään riitä. Tavoitteenamme on tietenkin oltava se, että näkemyksemme näkyvät myös lopullisissa päätöksissä.

– Otan esille yhden ajankohtaisen asian. Kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä sovittiin, että tällä hallituskaudella ei enää tehdä työttömyysturvaa heikentäviä päätöksiä. Tästä huolimatta maan hallitus jatkaa työttömien syyllistämistä ja osin heidän etujensa heikentämistäkin ns. aktiivimallin kautta.

Kikyä sovittaessa sovittiin, että maan hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti.

– Työttömyysturvan aktiivimallia ei ole valmisteltu kolmikantaisesti, eikä sen paremmin Teollisuusliitto kuin SAK:kaan ole sitä hyväksynyt.

­– Hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Mutta niistä sopimuksista, joista se on eri mieltä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sen ei tarvitse pitää kiinni. Aalto totesi viitaten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viime viikolla eduskunnassa pitämään puheeseen.

Aallon mukaan on surkeaa, että työttömät joutuvat hallituksen toimien kohteiksi.

– Kaikki me tiedämme, että työttömyyden perimmäinen syy on pula työstä. Mutta kaikki myös tiedämme, että julkinen työnvälitys ei toimi siten kuin sen pitäisi. Syitä siihen on varmaan monia, resurssipula lienee se suurin.

– Työttömyysturvan leikkaaminen ja työttömien syyllistäminen ole mikään ratkaisu. Sen sijaan työvoimapalveluiden saattaminen paremmalle tolalle ja kouluttautumismahdollisuuksien helpottaminen olisivat oikean suuntaisia askeleita.

Aalto muistuttaa, että mikään ei passivoi niin paljon kuin pitkittynyt työttömyys.

– Me olemme työn liike ja lähdemme siitä, että toimeentulo hankitaan ensisijaisesti työn kautta.

SAK on ottanut koko työttömyysturvajärjestelmän kokonaisvaltaisen tarkastelun yhdeksi ensi vuoden toiminnan painopisteistä, mikä on Aallon mielestä hyvä asia.

– Kun otamme kantaa tällaisiin asioihin, miellä on oltava vahva faktapohja ja samalla vahva näkemys siitä, miten asioita pitää meidän mielestämme hoitaa. Eikä yhtään haittaa, jos pystymme esittämään oman, oikeudenmukaisemman ja toimivamman mallinkin.

Aalto ihmetteli puheessaan, että Suomessa tuntuu vallitsevan harras yksimielisyys siitä, että ”turhista” yritystuista on syytä luopua.

– Yhteisymmärrys loppuu aika pian, kun pitää määritellä, mitkä tuet ovat turhia ja mitkä vähemmän sellaisia. Kun teollisuudella nyt monien pitkien ja raskaiden vuosien jälkeen menee aika hyvin, syntyy helposti mielikuva, että nyt sitten äkkiä pois kaikki tuet. Yrityksemme kilpailevat kovilla maailman markkinoilla. Siksi niillä pitää olla samanlaiset lähtökohdat ponnistaa kuin muualtakin tulevilla yrityksillä.

Aalto nosti esimerkiksi sen, ett jos teollisuuden alennettuun sähköverokantaan puuttuminen vaikuttaisi heti yritystemme kilpailukykyyn.

­– Sitäkin tukea annetaan siksi, että yrityksillämme olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet kilpailla muiden toimijoiden kanssa.

Teollisuusliiton valtuuston yhteydessä julkaistiin teknologia-alan ja autoalan toimialakatsaukset.

­– Kehitys on ollut hyvää, mutta ongelmiakin löytyy. Ja ennen kaikkea olisi tärkeää, että työnantajat ymmärtäisivät nyt varautua tulevaan muun muassa investointien sekä henkilöstö- ja kehitystoimien kautta.

– Yritysten työvoimatarpeeseen on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin niin työnvälitystoiminnan kuin koulutuksenkin avulla. Mekin joudumme pohtimaan suhtautumistamme näihin asioihin. Autotehtaan osaltahan olimme jo hieman mukana osaavan henkilöstön värväyskierroksella.

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia otti äskettäin kantaa, että työmarkkinoiden jäykkyys ajaa suomalaisia taloudelliseen ahdinkoon, työtä pitäisi voida tarjota halvemmalla ja heikommilla ehdoilla ja, että yritysten ei tarvitse maksaa palkkaa, jolla ihmiset tulevat toimeen.

– Tämä vain pienenä esimerkkinä siitä, millaisessa poliittisessa ilmapiirissä toimimme. Vartialla lienee paljon ystäviä yrittäjäjärjestössä, jotka yrittävät kaikin tavoin vakuuttaa, että järjestäytymättömät yritykset voivat toimia paikallisessa sopimisessa, miten nyt itseä sattuu huvittamaan. Lait ja sopimukset eivät siinä paina mitään, Aalto ihmettelee.

Aalto muistuttaa, että kaikilla on vapaina kansalaisina mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia vartijoita päättäjiksi nousee.

– Seuraavan kerran tämä mahdollisuus on jo tammikuussa, kun maalle valitaan uusi presidentti. Ehdokkaat eivät ole samasta puusta veistettyjä. Arvioikaa heitä, heidän arvomaailmaansa ja kykyjään. Ja käyttäkää päätösvaltaanne!

Hallitus petti lupauksensa

Maan hallitus on Riku Aallon mukaan menettänyt luottamustaan ay-liikkeen silmissä. Aalto viittasi Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa hallituksen esitykseen työttömyystukia leikkaavasta niin sanottuun aktiivimallista.

– Hallituksen luotettavuus asioiden hoidossa on mielestäni jälleen kerran joutunut varsin kyseenalaiseen valoon, Aalto sanoi Helsingissä.

Aktiivimallia on arvosteltu voimakkaasti varsinkin SAK:laisissa ammattiliitoissa. Sen on nähty lähinnä kyykyttävän työttömiä. Mallin tuomat hyödyt ovat niin ikään kyseenalaisia. Mallia ei ole myöskään valmisteltu kolmikantaisesti eikä sen paremmin SAK kuin Teollisuusliittokaan ole sitä hyväksynyt.

– Pääministeri Sipilä sanoi viime viikolla eduskunnassa, että hallitus puolustaa sopimusyhteiskuntaa ja että se pitää kiinni tekemistään sopimuksista. Tällä hän viittasi Kikysssä sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen verokompensaatioon. Samassa yhteydessä sovittiin myös siitä, että hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti, Aalto muistutti.

Hän arveli pääministerin tarkoittaneenkin sitä, että hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Niistä sopimuksista, joista hallitus on eri mieltä, sen ei tarvitse pitää kiinni, vaikka se on ollut itse niistä sopimassa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa niin, että paikalla ovat edustajat myös entisestä TEAMista ja Puuliitosta. Kokous muun muassa hyväksyy liiton ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee neljälle toimialasektorilleen johtokunnat. Valtuustossa esitellään myös kaksi toimialakatsausta, jotka löytyvät Teollisuusliiton verkkosivuilta.