Lehtonen: On aika lopettaa kikkailu ja investoida sekä työllistää suomalaisia

Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan ammattiyhdistysliike voi reilusti ottaa kunniaa siitä, että Suomi on saatu nousuun lähes vuosikymmenen kestäneestä taantumasta. 

– Maltillinen palkkapolitiikka ja vastuullisuus pitkän aikavälin ratkaisuissa, kuten eläkeuudistuksessa, on varmistanut osaltaan yritysten selviämistä vaikeuksissa ja luonut ennustettavuutta tulevaisuuteen. Nyt on yritysten vuoro vastata huutoon. On aika investoida uuteen kotimaiseen tuotannolliseen toimintaan, on aika työllistää suomalaisia. On aika lopettaa kikkailu työehdoilla ja noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia, Lehtonen totesi maanantaina Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa. 

Lehtosen mukaan yritykset, jotka laskevat katteensa työntekijöiden etujen heikentämisen varaan, saavat kohdata luovan tuhon.  

– Toisaalta ne yritykset ja omistajat, jotka hyökkäävät yleissitovia työehtosopimuksia vastaa ideologisista syistä, on pantava järjestykseen. Emme hyväksy lähtökohtaa, jossa lainsäädännöllä pyritään heikentämään ay-liikettä. Tähän on paras keino järjestäytymisasteen nostaminen ja työpaikan edunvalvonnan organisoiminen alkaen luottamusmiehen valinnasta. 

Lehtosen mukaan erityistä ”myyräntyötä” tekee Suomen Yrittäjät.

– Viimeksi SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula yritti viime viikolla Helsingin Sanomissa tulkita ja sekoittaa teknologiateollisuuden tes:iin otettua mahdollisuutta sopia enintään kuuden pekkaspäivän muuttamisesta työpäiviksi ja lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Hän väittää, että järjestäytymättömässä yrityksessä kehyssopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön edustajan tai koko henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen työnantaja ja kukin työntekijä voisivat sopia henkilökohtaisesti kehyssopimuksen rajoissa työajasta.

Teollisuusliiton, SAK:n ja Teknologiateollisuus ry:n mukaan edellä mainittu kohta voidaan toteuttaa vain työehtosopimuksessa sovitulla tavalla.

– Eli pääluottamusmies neuvottelee asiasta ja mahdollisesti tekee työnantajan kanssa raamisopimuksen. Jonka jälkeen jokainen työntekijä itse päättää mitä tekee. On siis erittäin tärkeää, että tässäkin kohdassa toimitaan, kuten työehtosopimukseen on kirjattu. Vain niin saamme pidettyä paikallisen sopimisen kontrollissa ja sitä tarvittaessa muuttaa ja kehitettyä.

Lehtonen sanoo, että Sipilän hallitus on päätöksillään lisännyt eriarvoistumiskehitystä ja kasvattanut tulo- ja varallisuuseroja.

– Varakkaimmat saavat entistä enemmän muun muassa verotuksen kevenemisen myötä. Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeästi perheisiin, lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin, työttömiin, eläkeläisiin ja perusturvan varassa oleviin. Leikkausten jättämiä jälkiä ei ole korjattu millään tavalla.

Lehtosen mukaan myös niin sanottu työttömien aktiivimalli on työttömyysturvan tason leikkaus.

– Malli pakottaa ottamaan vastaan työtä kuin työtä heikommilla ehdoilla. Työministeri Jari Lindström ei peitellyt tavoitetta 14.12. MTV:n haastattelussa. Lainaus: ”Olemme menossa sitä kohti, että palkkaa täydennetään sosiaaliturvalla”.

Lehtonen muistuttaa, että työministeri Jari Lidströmin (sin.) esittelystä hyväksyttiin myös hallituksen päätös, jolla laillistettaisiin nollatuntisopimukset.

– Lakiesitys on yksipuolisesti työnantajamyönteinen. Se ei sisällä velvoitetta työajan vakiintumisesta millään aikavälillä, vaan työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua, jossa tuntimäärä tarkistetaan. Neuvottelun tulos ei kuitenkaan sido työnantajaa. Mitään sanktioita ei työnantajalle tule, vaikka arviota välillä muutettaisiinkin. Käytäntöjen valvonta tulee olemaan hankalaa.

Teollisuusliiton nuorten käynnistämällä Operaatio Vakiduunilla oli kuitenkin merkitystä.

– Myönteistä on, että lakiin tulee säännökset työntekijöiden oikeudesta sairausajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen. Lisäksi ilman työtunteja jääneen työntekijän karenssi lievenee, jos hän irtisanoo itsensä. Työntekijälle tulee myös oikeus kieltäytyä työtunneista, joita ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen.

Lehtonen arvosteli puheessaan myös maan hallituksen ajamaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

– Toteutuessaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys ei kavenna hyvinvointieroja, ei edistä integraatiota eikä sillä saavuteta suunniteltuja säästöjä. Esiin on nyt noussut valinnanvapauteen liittyen myös kilpailuoikeudellisia ongelmia. On edelleen olemassa suuri riski, että kokoomuksen ajama valinnanvapaus ulottuu erikoissairaanhoitoon. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu.