Irtisanomislaki, eduskuntavaalit ja ilmastonmuutos valtuuston mielen päällä

Teollisuusliiton valtuusto katsoi syyskokouksessaan liiton onnistuneen hyvin irtisanomislain vastustamisessa ja työtaistelutoimenpiteissä. Moni valtuuston jäsen korosti tarvetta tehdä työtä kevään eduskuntavaaleissa, jotta hallituksen ja Suomen Yrittäjien aiheuttama kylmä kyyti saataisiin päättymään. Yksi keskustelua herättänyt aihe oli teollisuuspolitiikan rooli ilmastonmuutoksen vastustamisessa.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen (kemian sektori, Oulu) totesi avauspuheessaan ammattiyhdistysliikkeen painostustoimien tuottaneen tulosta, kun hallitus perääntyi irtisanomislaista.

– Tapahtumat näyttivät, että joukkovoimaa ja resursseja tarvitaan eikä suomalaisen palkansaajan tarvitse sietää aivan mitä tahansa. Valmistaudumme Teollisuusliitossa nyt uudenlaisiin, laajoihin tes-neuvotteluihin, joihin on liittofuusiolla luotu pohjaa. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja tässä tarvitaan työtä, sillä kuka jaksaa enää neljää vuotta näiden sipilöiden kanssa, Markkanen vetosi valtuuston jäseniin.

Jouni Jussinniemi (teknologiasektori, kaivosala): Irtisanomisen helpottaminen olisi johtanut ikuiseen koeaikaan pikkuyrityksissä. Mutta eduskuntavaalit ovat keväällä, ja nyt on saatava maahan hallitus, joka arvostaa työtä ja työntekijöitä, tekeviä käsipareja. Yleissitovuudesta ei saa antaa tuumaakaan periksi. Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että koulutuksen laatu voi nykyään olla mitä tahansa, ja Teollisuusliiton on taisteltava tämän asian korjaamiseksi.

Arto Liikanen (teknologiasektori, Keski-Suomi): On ollut melkoinen syksy, pääjärjestäjänä on toiminut maan hallitus. Uskomattoman hankalaa oli, ja mukaan piti lähteä myös muitten kuin Teollisuusliiton. Liiton johto esiintyi julkisuudessa koko ajan hyvin. Jäsenistölle kiitos siitä, että lakot onnistuivat. Hallitus lopulta hävisi tämän taistelun painitermein 6-0. Kyseessä oli vain taistelu irtisanomissuojaa vastaan, vaikka julkisuudessa väitettiin, että käydään vasemmistopuolueiden vaalikampanjaa.

Janne Vainio (teknologiasektori, Satakunta): Lakkotoimien valmistelu, toteutus ja viestintä oli hyvää. Suomen Yrittäjät ovat vuosikaudet repineet yhteiskunnan luottamusta. Toiminta on ollut hyvin yksioikoista, kaikesta syytetään ay-liikettä. Työehtosopimukset tai luottamusmiesten kanssa neuvottelu ovat suuria rasitteita. Meidän pitää panostaa siihen, että työnantajien kanssa on hyvät neuvottelusuhteet. Tällöin nähdään, että meidän kanssamme pystytään ratkomaan vaikeitakin asioita. Tosin tämä edellyttää myös työnantajapuolelta halukkuutta ja osaamista paikalliseen neuvotteluun luottamusmiesten kanssa, mikä ei aina toteudu.

Sami Tuominen (teknologiasektori, Keski-Suomi): Kentällä suuri osa oli tyytyväisiä siihen, mikä oli lopputulema. Turja toi esiin metsänhoitoa. Ja viennin kannalta metsäteollisuus sekä siihen liittyvä koneiden valmistus ovat tärkeitä. Vaikka metsiä hakattaisiin enemmän, silti hiilinielu säilyy. Vaaleissa ei voi mennä vain haukkumalla Sipilän hallitusta vaan pitää kertoa, että meillä on toisenlaisia, parempia vaihtoehtoja.

Ari Rintala (teknologiasektori, Vaasa): Joka luottamusmies, varsinkin isoissa taloissa, tietää mitä on paineen alla työskentely. Palautetta tulee joka suunnasta, ja se on monesti kovaa ja kohtuutontakin. Jos mietitään sitä, mikä on Teollisuusliiton puheenjohtajan rooli. Haluankin esittää koko puheenjohtajistolle kiitokset hyvästä työstä, toivottavasti palautteeni auttaa teitä jaksamaan.

Tapio Ruostetoja (teknologiasektori, Vaasa): Uusi, yhdistynyt liitto on hoitanut asioita ammattilaisen ottein. Kiitos kuuluu johdolle ja jäsenistölle. Mutta Suomen Yrittäjät eivät ole tajunneet vastapuolen kunnioittamisen merkitystä. Kyyti myös hallituksen taholta on ollut kylmää, mutta ilmastonmuutokseen se ei vaikuta. Tehkäämme tulevaisuudessakin kestävän kehityksen mukaisia tuotteita.

Jouni Lämpsä (teknologiasektori, Oulu): Esitän, että lakkovalmius on päällä heti siinä tilanteessa, jos vastapuoli uhkaa meitä heikennyksillä. Meidänkin pitäisi voitoista saada jonkinlainen siivu. Kiitos kaikille, jotka ovat tätä kamppailua käyneet. Hyvä edunvalvontatyö on parasta järjestämistyötä.

Nina Päivärinta (puutuotesektori, Häme): Teimme oikein, kun otimme tiukemman otteen irtisanomislaista. Kenttä oli täysin takanamme ja tukemassa liiton toimia. Tämä hallituskausi on ollut poikkeuksellinen. On tehtävä kaikkemme, ettei nykymuotoinen kyykytys pääse jatkumaan. Täytyy muistuttaa ihmisiä siitä, miksi äänioikeutta pitää käyttää.

Janne Laulumaa (teknologiasektori, Varsinais-Suomi): Sipilän kaverit aiheuttavat verovälttelyllä 40 miljardin menetykset. Yhteisöjen verovähennysoikeuksilla yritetään syyllistää ay-liikettä, vaikka puhutaan paljon pienemmistä summista. Suomen kilpailukyky on parantunut, mutta kikyn sijasta tärkein syy on ollut Ruotsin ja Saksan palkankorotukset. Aktiivimalli on käsittämätöntä politiikkaa aikana, jolloin Suomessa on orastavaa talouskasvua. Samoin irtisanomisen helpottaminen. Koulutusmuutoksia on tehty vuodesta 2011 alkaen puolitoista miljardia, ensin Kataisen-Stubbin hallitus leikkasi korkeakouluilta, sitten Sipilän hallitus ammattikouluista. Mutta mikä on työtätekevän luokan tulevaisuus, jos tämä vain jatkuu? Toivottavasti syksyn taistelut eivät ole kaikkia voimia vieneet, koska nyt se työ vasta alkaa.

Mikael Kölhi (teknologiasektori, Helsinki-Uusimaa): Mistä löydämme muutosvoiman? Kun saadaan ihmisiin yhteys ja luodaan tavoitteellista tekemistä, niin siitä se muutos lähtee. Me nuoret olemme aloittaneet Vapaiden valtakunta -kampanjan. Seuraavissa eduskuntavaaleissa ja tes-neuvotteluissa täytyy pitää huoli siitä, että nuorten ääni kuuluu.

Harri Valkonen (kemian sektori, autoala): On tullut esiin tapauksia, joissa pienet työnantajat savustavat työntekijöitä ulos ilman irtisanomista. Olisi hyvä tavoite, että työntekijä myös irtisanoutuessaan saisi lyhyemmän karenssin eli 60 päivää nykyisen 90 päivän sijaan.

Tommi Suvela (teknologiasektori, Pirkanmaa): Tuntuu, että paras suhdannehuippu on meillä saavutettu. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa toivoisin hieman asennemuutosta.

Petri Partanen (teknologiasektori, Vaasa): Maailman monimutkaisuus on vaikea hahmottaa, ja tämä antaa helppoheikeille mahdollisuuden. He ovat olleet brexitin ja Trumpin takana, Suomessa mahdollistivat perussuomalaisina ja sinisinä porvarillisen hallituspohjan. Emme osaa selittää monimutkaista maailmaa tarpeeksi. Mutta jos on ongelma, on myös ratkaisu. Ammattiosastoissa on kansainvälisiä vastaavia. Esitän, että heille annetaan tehtävä: säännöllistä puhumista kv-asioista liiton tilaisuuksissa, SASK myös tähän työhön mukaan. Kolmikantaa pitää puolustaa, mutta sekään ei ole mikään suomalainen luomus, vaan se keksittiin 100 vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan raunioilla.

Niina Malm (teknologiasektori, Kaakkois-Suomi): Täällä puhutaan enemmän ympäristöasioista kuin oman puolueeni puoluevaltuustossa, ja se on hienoa. Oma työpaikkani on pohjoismaiden suurin romunkierrättäjä. Koulutus on tärkeä teema. Nyt perus-Pentti joutuu työpaikalla pedagogiksi työharjoittelijalle ja tekemään työtä, joka olisi kuulunut ammattikoulun opettajille.

Susanna Kiukainen (teknologiasektori, Varsinais-Suomi): Työpaikkani on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun järjestäytymisaste on alle puolen. Yksi työnjohtajamme tuo kielitaidotonta vuokratyövoimaa Latviasta, ja se porukka teki työtä lakon aikana ja ylitöitä ylityökiellon aikana. Minä en pääluottamusmiehenä saa tietoa heidän työehdoistaan. Ay-liikkeen pitää alkaa aktiivisesti miettiä sitä, miten palkitsemme jäseniämme ja miten varmistamme, että olemme houkuttelevampi kuin YTK.

Mari Raikisto (teknologiasektori, Satakunta): Työpaikoille on rekrytoitu uutta väkeä. Alan kiinnostavuus pitää turvata, että tekijöitä riittää tulevaisuudessakin. Kun omaa nuorisoa kuuntelee, niin palkan määrällä tuntuu olevan iso osa siinä, mille alalle suunnataan.

Jyrki Levonen (teknologiasektori, Satakunta): Paikallinen sopiminen on erittäin hyvä asia, kunhan se tapahtuu niin, että molemmilla puolilla on tasavertaiset sopijat. Siitä meidän on pidettävä kiinni.

teksti: Mikko Nikula