Varapuheenjohtaja Nilosaari: Yhteiskuntasopimus työllisyyden kasvusta ja laadukkaasta työelämästä

Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari puhui vappuna Raumalla. Tässä puhe kokonaisuudessaan:

Hyvät kuulijat!

Hyvää kevään juhlaa, vappua! Kevät on aina muutoksen, uuden kasvun aikaa. Paremman huomisen toivoa. Sitä se on erityisesti tänä vuonna.
Kansainvälinen talous on avittanut Suomessakin työllisyyden hyvään kasvuun. Samoin työttömyys on useita vuosia peräkkäin pienentynyt – hyvä näin! Silti epävarmuus tulevasta on suurta, ja heikompiosaisten etuuksia on leikattu. Palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ovat olleet viimeiset neljä vuotta olemattomia, jousto- ja venymiskyky on revitty äärimmilleen.

Seuraavien vuosien aikana on tehtävä uusi yhteiskunnallinen sopimus: panostetaan työllisyyden kasvuun ja laadukkaaseen työelämään, mutta ei ajeta suomalaisia vastakkain toistensa kanssa. Palkansaajien, elinkeinoelämän ja maan tulevan hallituksen on löydettävä aidosti yhteinen sävel talouden ja työllisyyden hoitamiseen. Sen me kaikki ansaitsemme.
Eduskuntavaalit olivat muutosvaalit. Vanhat hallituspuolueet hävisivät keskustan johdolla, oppositiosta nostettiin kannatusta kouriintuntuvasti. Odotukset ovat kasvaneet. Menon on muututtava, heikompiosaiset otettava paremmin huomioon, eri osapuolia on aidosti laskeuduttava kuuntelemaan sanelun sijasta.

Ratkaisu kestävämmän politiikan taakse löytyy koulutukseen panostamisesta, tutkimuksen ja tuotekehityspanosten lisäämisestä sekä teollisuuden jalostusarvon systemaattisesta kasvattamisesta. Pelkillä palkoilla ja kustannuksilla kilpailu ei ole Suomen tie. Toivon, että eduskunnan uudet isännät ja emännät käyvät tämän ajatuskulun huolella läpi.
Kikyjen tie on loppuun kuljettu.

Hyvät kuulijat, toverit!

Saksassa ja Ruotsissa teollisuuden laajaan kehittämiseen panostetaan korkeimmalla valtiollisella tasolla. Tämä merkitsee käytännössä laajoja yhteistyöhankkeita yritysten, korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten välillä sekä rohkeita panostuksia uuteen teknologiaan. Ehdotan, että maan tuleva hallitus, tulevan pääministeri Antti Rinteen johdolla ottaa viennin ja teollisuuden kasvuhankkeen oman hallitusohjelmansa kärkihankkeeksi. Haluan nostaa erikseen esille metsäteollisuuden investointihankkeet ja etenkin Metsä-Groupin alustavat investointipäätökset biotehtaalle Kemiin ja uuteen sahaan tänne Raumalle. Minusta tällaiset päätökset ovat osoittamassa tietä kasvuhankkeiden kehittämiseen ja tarpeeseen. Ilman rohkeita päätöksiä ja sijoittamista tulevaisuuteen tällaiset investoinnit jäisivät vain pelkiksi haaveiksi.

Menestyvä ja kasvava teollisuus ratkaisee myös ilmastonmuutoksen haastetta, sillä Suomessa pystymme toimimaan ympäristöystävällisesti ja vähillä päästöillä. Samalla teollisuus jauhaa veroeuroja yhteisiin tarkoituksiin. Vientiteollisuuden viennin arvo on lähes puolet BKT:sta. Mitä paremmin teollisuus tällä menestyy, sitä paremmin saamme omia vanhuspalveluihin tai eläkkeisiin liittyviä ongelmia ratkaistua. Hyvinvointipalvelumme on mahdollista säilyttää vain, jos huolehdimme niiden rahoituksesta kestävällä tavalla. Sosiaaliturvan, terveydenhuollon, koulutuksen, turvallisuuden tai liikenneväylien rahoitukseen ei ole taikatemppuja. Vain innovatiivinen ja elinvoimainen talous voi synnyttää kasvua ja työtä, jotka luovat yksilöllistä ja yhteistä hyvinvointia.

Hyvät ystävät!

Kovin usein unohdetaan, että kilpailukykyinen talous syntyy vain järkevillä investoinneilla. Emme voi odottaa huippusaavutuksia, jos emme ole valmiita maksamaan kunnon palkkoja ja takaamaan säällisiä työehtoja. Alipalkkaus ja jatkuvien joustojen vaatiminen työntekijöiltä edustavat kilpajuoksua pohjalle. Se kilpailu on helppo voittaa, mutta paluuta sosiaalisesti vastuulliseen hyvinvointiyhteiskuntaan ei pohjalta enää ole. Suomen kilpailukyvyn on perustuttava osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, minkä vuoksi innovaatiorahoituksemme taso on nostettava neljään prosenttiin BKT:sta. Korkean elintason, huipputeknologian ja puhtaan ympäristön maana meillä on kaikki mahdollisuudet pitää paikkamme kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärjessä. Tässä kilpailussa ovat minusta pärjänneet hyvin myös tämän alueen yritykset ja työntekijät, kuten UPM, Rolls-Royce, sekä Oras, vain muutamia mainitakseni.

Kävin talvella tapaamassa täällä Raumalla Teollisuusliiton aktiiveja. Samalla tutustuin Oraksen tuotantolaitokseen. Keskusteluissa henkilöstön kanssa en voi olla mainitsematta heidän hyvää yhteistyötään. Ilman kovaa henkilöstön osaamista, ilman vahvaa tutkimustyötä ja ilman järkeviä investointeja sekä kunnon koulutusta ei Oraksen vahvaa brändiä ja menestystä olisi syntynyt.

Hyvät kuulijat ja toverit!

Vaikka eduskuntavaalit olivat kova koitos monella ehdokkaalle ja tukiryhmälle, seuraavat vaalit ovat jo muutaman viikon päässä. Äänestämme EU-vaaleissa sunnuntaina 26.5. Suomi on aktiviinen EU:n jäsenmaa, ja suurten EU-maiden tarjoamilla sisämarkkinoilla on meidän yrityksillemme suuri taloudellinen merkitys.
EU:ssa on monta hyvää puolta. Lähetetään parlamenttiin päteviä suomalaisia edustamaan asiaamme. Itse toivoisin, että jokainen vaaleissa ehdolle asettuva olisi myös käytettävissä valituksi tullessaan. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta on viisasta varmistaa tämä asia ennen äänestyspäätöstä. Saatko äänellesi vastinetta, sitä kannattaa aina kysyä. Jokainen osaa tietysti äänestää itse, neuvojia ei tarvita.

Nautitaan kevään tulosta, uskotaan siihen, että muutos tulee ja ollaan aktiivisesti mukana sen toteuttamisessa! Keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat parasta hyvinvointivaltion rakennusainetta.

Kiitos ja oikein mukavaa työn juhlaa, vappua, meille kaikille!