Valtuustossa toivottiin suunnanmuutosta

Teollisuusliiton valtuuston puheenvuoroissa toivottiin tulevalta maan hallitukselta ja syksyn työehtosopimuksista muutosta neljä vuotta vallinneeseen linjaan. Jäsenmäärän lasku, ulkomainen työvoima ja liiton toiminta työpaikan riitatilanteissa herättivät myös keskustelua. Valtuusto kokoontuu Helsingissä 21.-22.5.

– Tuleva viikonloppu on tärkeä myös EU:n kehityksen kannalta. Euroopan unioni on Suomen kaltaiselle pienelle maalle tuki ja turva maailman melskeissä ja suurvaltojen pelissä. EU:ssa kehitetään myös palkansaajille tärkeitä työelämän vähimmäisehtoja. Käydään äänestämässä, kehotti valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

 

 

Jouni Lämpsä (Oulun vaalipiiri, teknologiasektori): Kiky-sopimus ja aktiivimalli toimivat täysin päinvastoin kuin sen laatijat aikoivat. Aktiviimallin syrjäyttämät voivat huonosti. Hallitukselle esitän laiksi, että kikyn 24 tuntia poistuu. Koulutuksen täytyy nuorilla johtaa työpaikkaan, ja unohtaa ei saa eläkeläisiä. Täytyy kasvua tukevien investointien kautta hakea parempaa tulevaisuutta. Suomessa on enemmän rahaa kuin koskaan, tämän osoittavat omistajille jaettavat osingot. Vuokratyöntekijöiden työehtoja on parannettava, luottamusmiehille annettava keinot valvoa heidän oikeuksiaan.

 

Arto Liikanen (Keski-Suomi, teknologiasektori): Työelämäkysymykset loistivat poissaolollaan eduskuntavaaleissa. Olisi kuvitellut, että mennyt neljä vuotta näkyisi vasemmistopuolueiden kannatuksessa isompana kannatuksen kasvuna. Ay-liike suostui painostuksen alla kikyyn sillä ehdolla, että lisäheikennyksiä ei tule, mutta sitten tuli aktiivimallia ja muuta kuitenkin. Lasse Laatunen sanoi, että hän ei muista omana aikanaan vastaavaa, että jopa porvaria tämä hävettää. Liiton jäsenmäärän kehitys on huolestuttava joka puolilla maata.

 

Ari Rintala (Vaasa, teknologiasektori): Ulkomaisen työvoiman tietämättömyyttä käytetään hyväksi. Esimerkkinä Olkiluoto, jossa makedonialaiset tyytyivät 1500 euron palkkaansa ilman lomarahoja tai muita lisiä. Bulgarian ja Romanian romanit ovat tottuneet syrjintään jo kotimaassaan, eivät valita helposti Suomessakaan. Niin sanottu työharjoittelu saattaa olla täyttä päivää töitä, mutta ei makseta palkkaa. Vuokrafirmat ketjuttavat työsuhteita, mutta nyt on korkeimman oikeuden päätös siitä, että määräaikaisuuden peruste ei voi olla yleisluontoinen, niin että työnantaja voisi siirtää yrittäjäriskinsä työntekijälle.

Ilkka Nordström (Vaasa, teknologiasektori): Työehtoja ja työttömien asemaa on heikennetty urakalla, uudella hallituksella on paljon tekemistä Sipilän hallituksen vääryyksien oikaisussa. Paria käytännön parannusta ehdotan. Ylitöiden selvittely tuottaa luottamusmiehille paljon töitä, palkanlaskussa tahtoo tapahtua virheitä usein vain yhteen suuntaan. Ehdotan, että liitto alkaa tutkia mahdollisuutta älysovellukseen, joka laskee ylityökorvaukset. Toinen liittyy ruotsinkielisten asemaan. Yksi ruotsiksi tarvittava asia on verkko-tes.

 

Kari Purmonen (Uusimaa, teknologiasektori): Edellinen hallitus epäonnistui sote-uudistuksessa. Vuokratyöntekijöiden ja osa-aikaisten työsuhdeturvassa ja työterveydenhuollossa on suuria eroja. Olisi syytä harkita, että Teollisuusliiton perustaisi jäsenilleen vakuutuskassan ja sairauskassan. Tämä olisi jäsenlähtöinen hanke jäsenistön tarpeisiin.

 

Jouni Jussinniemi (kaivosala, teknologiasektori): Täytyy luottaa, että Suomeen saadaan hallitus, joka arvostaa työntekijää. Kaivosalalla ovat altisteet ongelma, teenkin esityksen, että Teollisuusliitto tuottaa selvän ohjeistuksen, kuinka muun muassa asbestin ja kvartsin kanssa toimitaan. Tästä pitäisi myös saada laki. Tarpeeksi on jo hautausmaalla kivipölysairauksiin kuolleita työmiehiä.

Jussinniemi intoutui myös esittämään puhujapöntössä runon: ”Aamuun, iltaan, yöhön – täytyy työhön mennä – ettei kortistoon lennä. Kauppaan täytyy taaskin mennä, syödä täytyy jokaisen. Kun katson leivän ostossa rahapussia, ei muistanut työnantaja taaskaan Jussia. Kun syksyllä neuvotellaan tessistä, tehdään se niin, ettei kukaan tipu messistä.”

 

Petri Partanen (Vaasa, teknologiasektori): Äärioikeisto saa valtaa. Hyvät toverit, minä puhun fasismista. Se on liitetty yleensä toiseen maailmansotaan, mutta juurisyy on tavallisen kansan pelko arjessa selviytymisestä ja eliitin vallanhimo. Pelon aiheita tulee poliittisin toimin poistaa luomalla selviytymisverkkoja. Hyvinvointivaltio perustuu lähimmäisen auttamiseen, fasistiset yhteiskunnat vääränlaisten ihmisten rankaisemiseen ja pelolla johtamiseen. Jos pelon aiheet loppuvat kesken, tehdään uusia. Pieni ihminen kaipaa vahvoja kansallisvaltioita tuomaan turvaa. Ilmastonmuutoksesta puhuminen on vaikeaa, koska sitä ei kansallisvaltio voi kontrolloida, siksi populisti kiistää sen olemassaolon. Rikkaiden puolue pärjää populismissa, köyhät häviävät eniten, keskiluokka toimii populismin moottorina.

Keijo Ala-Huhtala (teknologiasektori, Oulu): Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut on saatava koulutukseen ja Murikan kursseille, ne antavat hyvää oppia työpaikan neuvottelutilanteisiin. Murikan mainostamista hyvänä koulutuspaikkana pitää tehostaa.

 

Tapio Ruostetoja (teknologiasektori, Vaasa): Uusiutuvien polttoaineiden valmistus työllistää ja tulee työllistämään Suomessa. Tarvitsemme myös uuden ydinvoimalan.

 

 

Annemari Toikka (teknologiasektori, Varsinais-Suomi): Hyvä, että pääsimme Sipilän ikeestä. Nyt pitää aloittaa työelämän reformi. Palkankorotusten puolesta olen puhunut aikaisemmin, ja teen niin myös nyt. Suomesta ollaan tekemässä halpatyömaata. Työvoima on saatava valtiovallan suojelukseen, kolmikanta on hyvä työkalu.

 

Susanna Kiukainen (teknologiasektori, Varsinais-Suomi): Jäsenmäärä laskee, mikä on huolestuttavaa myös yleissitovuuden kannalta. Miksi jäsenet lähtevät? He ovat useimmiten pettyneitä liittoon. Millä saamme palautettua luottamuksen? Toiminnan pitää olla avointa. Jäsenille pitää tiedottaa riitatilanteissa aktiivisesti, työnantajat tulee rohkeasti haastaa. Mutta me luottamusmiehet emme pysty näitä yksin ratkomaan. Oikeuteen pitää viedä myös tapauksia, joissa menestymisen mahdollisuuksia ei arvioida niin hyviksi, tällöin jäsenten silmissä olemme ainakin yrittäneet.

Sami Tuominen (teknologiasektori, Keski-Suomi): Neljä vuotta nähtiin Sipilän touhu. Iso työ tehtävä, että voidaan palauttaa luottamus neuvottelukulttuuriin. Kaikilla sektoreilla ei vielä kasvua näy, vihreiden puunpolttoveroihin ja muihin ei pidä lähetä mukaan. Maahanmuutosta ja ilmastosta puhuttiin vaalien alla, perussuomalaiset lietsoivat sitä touhua, ehdokkaana oli vaikeaa saada omia teemoja esiin.

Ari Kunttu (Kaakkois-Suomi, teknologiasektori): Toivottavasti parannuksia tulee koulutukseen ja pienituloisten eläkkeisiin, etteivät jää vain vaalipuheiksi.

 

 

Mikael Kölhi (Uusimaa, teknologiasektori): Onnistuminen on asenne. Sokrates on todennut: sinulla voi olla tottumuksia, jotka heikentävät sinua. Ei tule keskittyä vastustamiseen, vaan uuden rakentamiseen. Vapauden valtakunta –kampanja opetti minulle paljon. Ei ollut helppoa käydä poliittisia keskusteluja työpaikalla työkaverien kanssa. Johtopäätökseni on, että emme päässeet riittävään tulokseen, koska osaaminen ei ollut riittävää. Meidän tulee olla enemmän läsnä työpaikkojen arjessa, saada työntekijät ymmärtämään joukkovoiman merkitys ja tätä kautta turvata korkea järjestäytymisaste.

Anna Andersson (Helsinki, teknologiasektori): Toimitsijat tulisi kutsua valtuuston kokouksiin.

 

 

 

Miia Soininen (Savo-Karjala, teknologiasektori): Jäsenmäärän kehitys on karmaisevaa. Jos nostetaan jäsenmaksuja, ei sekään ole hyvä vaihtoehto. Kiky päättyy tänä vuonna. Tulonsiirrot työntekijöiltä työnantajille on saatava poistettua.

 

 

Antti Maijala (Pirkanmaa, teknologiasektori): Hyvä tes on parasta järjestämistyötä, mitä voidaan tehdä. Siksi tes-neuvotteluissa on onnistuttava, ja koordinoinnin pitää olla kunnossa sektorijohtokuntien välillä sekä sektorien ja hallinnon välillä. Mahdollisissa työtaistelutilanteissa on ammattiosastot otettava paremmin huomioon. Luottamusmiesten koulutus tukee jäsenhankintaa. Heidät pitäisi saada lähtemään Murikkaan, selvitetään, millaisia kannustimia tälle voidaan luoda.

Tommi Sauvolainen (Lappi, teknologiasektori): Toivottavasti saamme hallituksen, joka arvostaa palkansaajaa. Mutta oli hallitus mikä tahansa, meidän täytyy pyrkiä parantamaan jäsentemme taloudellista asemaa. Tehkäämme hyviä ratkaisuja, että jäsenillä on syy olla Teollisuusliitossa.

 

 

Tommi Suvela (Pirkanmaa, teknologiasektori): Oli kikyä ja aktiivimallia, miksei kannatus noussut sen enempää? Maahanmuuttokeskustelua pitää pystyä käymään myös vasemmistopuolueissa.

 

 

Anssi Piirainen (Kaakkois-Suomi, teknologiasektori): Etelä-Karjalassa on turvattava tehtaat. Jos työperäinen maahanmuutto hyväksyttäisiin, se ei tätä maata paranna. Kaikille nuorille pitää saada ammatti. Peruskoulujen erityisoppilaita ei pidä tunkea ammattikouluun ilman tukea, ei tuoda rajojen ulkopuolelta työvoimaa, se ei ongelmaa ratkaise.

 

Lasse Vertanen (Vaasa, metsäala): Tuleva sopimuskierros ei tule olemaan helppo. Paineet kikyn heikennysten poistoon ovat kovat, kun tähän lisätään vielä muut tavoitteet, niin ei tule olemaan helppoa. Tullaan tarvitsemaan aitoa yhteistyötä hallituksen ja työnantajien kanssa, mikäli aiotaan todellisuudessa nostaa työllisyysastetta. Ulkomaisen työvoiman käytössä löytyy esimerkkejä, joista voi kysyä, onko oikea nimike yrittäjä vai onko kyseessä rikollisuus. Työelämään ujutetaan laittomia käytäntöjä heikommassa asemassa olevien kautta.

Peter Sjökvist (Vaasa, teknologiasektori): Sipilän hallituksen aika on ohi, työ paremman tulevaisuuden puolesta on nyt tärkeämpää kuin ikinä. Tarvitaan perhevapaamalli, joka sopii 2020-luvun yhteiskuntaan.

 

 

Janne Vainio (Satakunta, teknologiasektori): Eduskuntavaaleissa kentällä tehtiin iso työ, mutta sitä riittää jatkossakin. Ammattiosastojen täytyy olla vireässä kunnossa. Meidän aktiiveja pitää valita luottamustehtäviin, ettei tule sitä päivää, että ay-liike valuu heidän käsiin, jotka eivät tunnusta samaa arvomaailmaa kuin vasemmistopuolueet. Nuoret vaihtavat usein työpaikkaa nopeasti, onko ajatuksena, että työelämässä pitäisi aina olla kivaa. Työelämään pitää kasvaa kiinni, meidän aktiivien tulee olla nuorten tukena. Ensi syksy on suuri koetinkivi, silloin punnitaan sektorijohtokuntien toiminta.

 

Janne Laulumaa (Varsinais-Suomi, teknologiasektori): Maailma on muuttunut yksioikoiseksi ja omaan napaan tuijottamiseksi, duunaritkin äänestävät äärioikeistoa. Perussuomalaiset olivat Varsinais-Suomessakin suurin puolue, mikä on hälyttävää. Pääluottamusmiesten on saatava tukea. Riitatilanteissa on saatava yhteisiä tulkintoja, työntekijöillä on oltava tulkintaoikeus, sitten pyöreän pöydän menettelyssä liitot mukaan.

Aimo Lahtinen (Keski-Suomi, teknologiateollisuus): Yhteisövero voisi olla 22 prosenttia, mutta prosentin tai kahden alennus, jos yritykset investoivat ja työllistävät. Rekrytointi on meillä Jämsässä vaikeaa, kun siellä ei ole palveluita, ei tule työnhakijoitakaan.

 

Juhani Jara (autoala, kemianteollisuus): Perussuomalaisia meillä alkaa olla vastassa työsuojeluvaltuutettuina ja luottamusmiehinä, työnantajapuolella myös vähän erilaisia.

 

 

Eija Lyttinen (Häme, erityisalojen sektori): Yötyölaki, joka on alkamassa vuonna 2020, ei juristien mukaan tule koskemaan jakajia, jotka tekevät vain yötyötä. Tämä on eriarvoisuutta.