SAK:n paneeli: Työpaikoilla kiky-tuntien hyötyjä ei näy – negatiivisia vaikutuksia paljonkin

SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan kilpailukykysopimuksen työajan pidennys ei ole lisännyt työllisyyttä työpaikoilla. 84 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä kertoo, että työajan pidennys ei ole vaikuttanut mitenkään työntekijöiden palkkaamiseen. 16 prosentin mukaan työajan pidennys on jopa vähentänyt uusien työntekijöiden palkkaamista.

– Aloilla, joissa on paljon osa-aikaisia työntekijöitä, on kikyn ainoa vaikutus ollut, että viikkotunnit vähenevät entisestään, kirjoittaa yksityisillä palvelualoilla työskentelevä luottamusmies.

– Työajan pidentäminen paperiteollisuudessa on turhaa. Se ei ole tuonut lisää työpaikkoja ja tuntuu, että työnantajalla on ollut vaikeuksia käyttää kiky-tunnit johonkin järkevään, kertoo teollisuudessa työskentelevä työsuojeluvaltuutettu.

Luottamushenkilöiden mukaan suurin osa (98 %) heidän työpaikkansa työntekijöistä ei pidä työajan pidentämistä tarpeellisena Suomen kilpailukyvyn eikä oman työpaikkansa menestymisen kannalta.

Kiky-tunnit käyttöönottaneista 71 prosentilla työajan pidennys on tehty palkatta. Useimmin työaikaa on pidennetty palkatta julkisella sektorilla (88 %) ja harvimmin teollisuuden työpaikoilla (59 %). Julkisella puolella lisärasitusta on tuonut samaan aikaan toteutettu lomarahojen leikkaus.

– Aivan turha palkanalennus tämä työajan pidennys ilman korvausta ainakin kuntasektorilla, koska se ei ole lisännyt työllistämistä, kohentanut kuntien taloutta tai parantanut työhyvinvointia, kertoo julkisella sektorilla työskentelevä luottamusmies.

Yleisimmät tavat työajan pidentämiseen ovat viikoittaisen työajan lisääminen puolella tunnilla (27 %) ja päivittäisen työajan pidentäminen kuudella minuutilla (21 %).

Useilla työpaikoilla kikyä on toteutettu erilaisilla yhdistelmillä, joissa on mukana pekkaspäivän/-päivien poistaminen, työaikapankin käyttäminen sekä yhden arkipyhän muuttaminen työpäiväksi tai palkattomaksi vapaaksi. Kokonaisten päivien käyttämisessä työajan pidennykseen on suosituinta ollut pekkaspäivien ja muiden vapaapäivien poistaminen.

Osalle työntekijöistä kiky on näyttäytynyt suorana palkan pienenemisenä. Heidän työaikaansa ei ole pidennetty, vaan palkkaa on leikattu 24 tunnin verran.

– Joka tilistä pidätetty yhden tunnin palkka. 24 tiliä vuodessa, kertoo teollisuudessa työskentelevä nainen.

Lähes kaikissa avovastauksissa korostui vahvasti pettymys yksipuolisista talkoista, jo muutenkin pienen palkan vähentymisestä ja/tai raskaan työkuorman lisääntymisestä.

– Tuntuu todella kohtuuttomalta, että omalla matalapalkkaisella alalla, jossa tehdään raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin kuormittavaa työtä, pitää vielä tehdä ilmaiseksi lisää. Kiky-tunnit ovat lisänneet uupumuksen määrää ja turhautumista, kirjoittaa yksityisellä palvelualalla työskentelevä luottamusmies.

SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 894 luottamushenkilöä ja se toteutettiin elo- ja syyskuun vaihteessa.

Kiky-sopimuksen mukaisen työajan pidennyksen toteutuminen SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli, elokuu 2019