Kiky-tuntien suhde työsopimuksessa sovittuun työaikaan – toisistaan eroavat oikeusnäkemykset

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut Insinööriliiton jäsentä ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta koskevassa asiassa ratkaisun. Laajasti viime viikolla julkisuuteen noussut ratkaisu koski työehtosopimukseen perustuvien ns. kiky-tuntien suhdetta työntekijän työsopimuksessa sovittuun työaikaan.

Kyseisessä tapauksessa työntekijän työsopimuksessa oli nimenomaisesti sovittu 37,5 tunnin viikkotyöajasta. Työnantaja oli kuitenkin työehtosopimukseen vedoten teettänyt työntekijällä 0,5 kiky-tuntia viikossa. Käräjäoikeus katsoi, että kiky-tuntien teettäminen oli vastoin työntekijän työsopimusta.

Koska kyseisessä työehtosopimuksessa ei ollut sovittu, että työehtosopimuksen määräys työajan pidentämisestä ohittaisi työntekijän työsopimuksen edullisemman työaikaa koskevan ehdon (ns. edullisemmuussäännön sivuuttaminen), eikä työntekijä ollut antanut suostumustaan työajan pidentämiseen, työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle työsopimuksen rikkomisen johdosta aiheutunut ansionmenetys.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen ja asian käsittely etenee näillä näkymin hovioikeuteen.

Työtuomioistuin on aiemmin tänä vuonna arvioinut teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen kiky-määräyksen ja työsopimuksen työaikaehdon suhdetta lausunnossaan TT 2019:74. Työtuomioistuin päätyi eri kannalle kuin käräjäoikeus.

Työtuomioistuin katsoi, että kyseisen työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä oli sovittu edullisemmuussäännön sivuuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että edes työntekijän työsopimuksen edullisemmat työaikaehdot eivät rajoita työnantajan mahdollisuutta teettää kiky-tunteja. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijälle edullisempien työsopimusehtojen vaikutus oli voitu työehtosopimuksella poissulkea työajan pidennystä koskevassa asiassa kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden osalta. Näin huolimatta siitä, oliko työntekijän työsopimus tehty ennen kyseisen TES-määräyksen voimaantuloa vai sen jälkeen.

Kiky-tuntien suhde työsopimuksessa sovittuun työaikaan täsmentyy vasta asian edetessä ylempien oikeusasteiden käsiteltäväksi.

Jos yksittäinen työntekijä katsoo kiky-tuntien toteuttamisen olevan omalla kohdallaan ristiriidassa henkilökohtaisen työsopimuksensa kanssa ja haluaa ryhtyä selvittämään asiaa, kannattaa ensisijaisesti kääntyä työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan puoleen. Myös liitto ohjeistaa jäseniä ja pääluottamusmiehiä mahdollisten tulkintaongelmien ratkaisemisessa.

Kikyn hyväksymisen vaihtoehtona olivat pakkolait

Keväällä 2016 solmitussa kilpailukykysopimuksessa sovittiin muun ohella, että työntekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 alkaen keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta ja että työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken. Sopimus tehtiin tilanteessa, jossa vaihtoehtona olisivat olleet työntekijöiden työehtojen leikkaaminen ja heikentäminen lainsäädännöllä.

Kilpailukykysopimukseen perustuvat ns. kiky-tunnit koskevat laajasti suomalaisia työntekijöitä ja työnantajia ja työajan pidennyksen toteutustavat vaihtelevat merkittävästi eri sopimusaloilla. Monilla aloilla on sovittu, että työajan pidennyksen toteutustavasta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti. Työpaikoilla on myös käytännössä tehty hyvin laaja kirjo erilaisia kiky-ratkaisuja. Joillakin työpaikoilla kiky-tunteja ei ole otettu käyttöön ollenkaan.

Työajan pidennyksen kohtalo on muodostunut myös käynnissä olevan työehtosopimusneuvottelukierroksen vaikeimmaksi kysymykseksi.