Riku Aalto liiton valtuustossa: Työssäoloehtoon helpotusta

Teollisuusliiton kevätvaltuusto siirrettiin korona-epidemian vuoksi elokuulle. Myös liiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti puheessaan esiin epidemian aiheuttamat poikkeusolot.

– Korona on vaikuttanut monella tavalla kaikkien meidän elämäämme. Kyse ei ole pelkästään siihen sairastumisesta. Maailman laajuinen epidemia on tuonut mukanaan työttömyyttä ja lomautuksia, perustavaa laatua olevia rajoituksia ihmisten perusoikeuksiin ja niin edelleen, Aalto totesi puheensa aluksi.

Aallon mukaan Suomessa on toistaiseksi ollut onnea ja taitoakin hallita koronasta aiheutuvaa kriisiä, vaikka samalla huoli vientiteollisuuden tilanteesta huoletti häntä.

– Tautitilanteemme on ollut kohtuullinen ja olemme toistaiseksi selviytyneet myös koronan tuomista taloudellisista rasitteista monia muita maita paremmin. Kuitenkin esimerkiksi vientimme rakenne aiheuttaa sen, että joudumme parhaassakin tapauksessa kärsimään vielä pitkään monista epävarmuuksista.

– Paljon riippuu siitä, miten vientimme kannalta keskeisissä maissa saadaan tämä vaikea tilanne oikaistua. Siihen saattaa kulua pitkäkin aika. Tärkeintä on tietenkin saada tautitilanne mahdollisimman hyvään hallintaan.

Aalto muistutti, että myös ay-liike on ollut mukana koronakriisin hoidossa. Hän totesi, että jäykäksi ja vanhanaikaiseksi usein haukuttu työmarkkinajärjestelmä on osoittanut jälleen käyttökelpoisuutensa pystyessään heti epidemian alkumetreillä sopimaan joustoista, jotka auttavat yrityksiä selviytymään kriisistä ja antavat toisaalta lomautusten ja irtisanomisten kohteeksi joutuville hieman lisäturvaa.

Liian aikaista arvioida lopputulosta

Teollisuusliiton aloilta löytyy Aallon mukaan epidemiasta hyötyjiä, mutta paljon enemmän häviäjiä. Hän arvioikin, että epidemian loppusaldoa on vaikea vielä arvioida. Siihen voi mennä vuosia.

Teollisuusliittokin on joutunut sopeuttamaan toimintaansa epidemian vuoksi. Keväällä henkilökunnan kanssa käytyjen yt-neuvottelujen myötä työkuormaa saatiin tasattua eikä lomautuksiin tai irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Aalto kiitti sekä liiton että työttömyyskassan henkilökuntaa erinomaisesta työstä epidemian aikana.

– Lisäksi tietysti työpaikkojen luottamushenkilöt ovat tehneet erinomaista työtä näinä aikoina, kiitteli Aalto.

Ammattiosastoille ylimääräinen jäsenmaksupalautus

Korona-epidemia on vaikuttanut voimakkaasti myös jäsenpalvelujen toteuttamiseen, esimerkiksi koulutuksia ja muita tilaisuuksia on pitänyt perua. Aalto esittikin valtuustolle, että tästä syystä syysvaltuustoa varten valmisteltaisiin päätettäväksi ylimääräinen, kahden miljoonan euron suuruinen, jäsenmaksupalautus ammattiosastoille.

– Ajattelen niin, että näissä poikkeusoloissa, joissa emme ole pystyneet järjestämään kursseja ja jäsentilaisuuksista olisi kohtuullista osoittaa ammattiosastoille lisäresursseja paikalliseen toimintaan, Aalto perusteli esitystään.

Miksi EK ottaa kantaa työmarkkinakysymyksiin?

Työnantajaliitot ovat Aallon mukaan suhtautuneet koronan tuomaan tilanteeseen vielä kohtuullisen maltillisesti, mutta samaa ei voi sanoa keskusjärjestö EK:sta.

– Etelärannan herroilla ja rouvilla esimerkiksi kesti tasan yhden viikonlopun pyöräyttää kantansa suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan täysin päinvastaiseen asentoon kuin missä se oli aiemmin ollut, Aalto murahti.

– Kannan muuttamista ei tietenkään voi keneltäkään kieltää. Silti on pakko kysyä, mihin EK oikein tähtää. Lyhyen ajan sisällä järjestö on muun muassa luopunut tupojen tekemisestä ja irtisanonut keskusjärjestösopimukset. Jäljellä ei ole enää kovin paljon yhteistä tavaraa, Aalto valitteli.

Ek haluaa joustavien ja kilpailukykyisten markkinoiden nimissä Aallon mukaan sitä, että kaikissa yrityksissä voidaan sopia toisin, ei siis vain järjestäytyneissä. Lisäksi käynnistettäisiin toimialakohtaiset neuvottelut.

– Nyt on pakko kysyä, että miksi EK haluaa ottaa näin voimakkaasti kantaa työmarkkinakysymyksiin ja työehtosopimuksiin, joita se ei enää suin surminkaan halua olla avittamassa. Haluaako se palata työmarkkinapöytiin, ja millä lihaksilla, Aalto ihmetteli.

Ansiosidonnaisen ehtojen täyttymättömyys ongelmana

Aalto otti kantaa myös julkisuudessa käytyyn keskusteluun ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Kokoomuksen esittämä ja sittemmin EK:n kannattama ajatus, että kaikki työttömyysvakuutusmaksua maksavat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen, on Aallon mukaan ongelmallinen ja siihen liittyvä keskustelu vääristynyttä.

– En näe kovinkaan suureksi ongelmaksi sitä, että ihminen, joka ei halua maksaa pientä lisämaksua tietynlaisesta vakuutusturvasta ei sitten pääsekään sen piiriin. Osa ihmisistä ei tajua liittyä kassaan, osa ei edes halua ja osa katsoo, etteivät ansiosidonnaisen edun saamisen ehdot kuitenkaan koskaan tule täyttymään.

Aallon mukaan paljon isompi ongelma on se, että on paljon erityisesti nuoria työntekijöitä, joiden työssäoloehto tai ansiot eivät täytä ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksiä. He maksavat kuitenkin työttömyysvakuutusmaksua ja jopa työttömyyskassan jäsenmaksua, mutta eivät koskaan pääse hyötymään siitä mitään.

– Eikö reilua olisi sen, että työssäoloehtoa helpotettaisiin merkittävästi, jotta hekin voisivat hyötyä maksamistaan maksuista, Aalto kysyi.

– Toinen vaihtoehto reiluuden toteutumiselle olisi se, että verottaja palauttaisi maksetut työttömyysvakuutusmaksut työntekijöille, joiden työssäoloehto ei täyty, mutta he ovat kuitenkin maksunsa maksaneet.

Aalto ei luota Kokoomuksen tai EK:n väitteeseen, että ne olisivat asiassa liikkeellä reiluuden nimissä. Hänen mukaansa historia ei oikein tue kyseistä näkemystä. Sen sijaan hän muistutti, että oikeudenmukaisuus on ammattiyhdistysliikkeen perusta.

Aalto muistutti myös, että ay-liikkeen on vastattava käytävään keskusteluun muun muassa tiivistämällä rivejään ja olemalla valmis kehittämään työttömyyskassajärjestelmää.

Työllisyysastetta on nostettava

Puheensa lopuksi Aalto palasi viime kevään neuvottelukierrokseen ja loi katseen tulevaan. Hän totesi, että neuvottelujen alkaessa leijua Sipilän hallituksen perintö haittaavasti koko prosessin yllä. Lähtökohtana oli, että Teollisuusliiton sopimuksista siivotaan kiky-tunnit pois.

Aallon mukaan aivan identtisiä ratkaisuja eri aloille ei saatu, mikä johtui siitäkin, että kiky oli otettu mukaan eri tavoin eri sopimuksiin. Pääsääntöisesti kuitenkin onnistuttiin.

– Kolmessa fuusioituneessa liitossa oli kaikissa olemassa oma sopimuskulttuurinsa. Voi sanoa, että neuvottelukierros oli myös oppitunti tai oppimisprosessi meille kaikille, Aalto kuvasi neuvotteluja.

Aalto uskoo, että Teollisuusliitto joutuu lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa moniin työmarkkinoita koskeviin heikennysesityksiin. Esimerkkinä hän mainitsi valtiovarainministeriön virkamiesten esityksen, jonka myötä työttömät joutuisivat ahtaammalle.

– Me näemme, että koulutus ja satsaukset aktiiviseen työllistämispolitiikkaan ovat avain onneen tässä kohtaa. Realismia on kuitenkin ajatella, että kyllä näitä eläkeputki- ynnä muita esityksiä nähdään jatkossakin. Mutta eivät ne käytettävät keinot voi olla pelkästään yksipuolista kurittamista.

– Työllisyysasteen nostaminen on kaikkien etu niin yksilö- kuin kansakunnan tasollakin. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii nykyistä useamman osallistumista työelämään. Tarvitaan silti paljon muutakin. Tuottavuuden kasvusta on huolehdittava. Samoin yritysten investoinneista kotimaahan, Aalto päätti.