Puheenjohtaja Riku Aalto: Ajatus neuvottelemisesta ilman sitoutumista on täyttä huuhaata

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puhui tänään Teollisuusliiton valtuuston kaksipäiväisessä kevätkokouksessa Vantaalla. Kokous on jatkoa kesäkuun 21. päivänä keskeytetylle valtuuston kokoukselle.

Talouden tunnusluvut ovat jopa hämmästyttävän hyviä

Aalto muistutti puheensa aluksi todenneensa jo valtuuston kevätkokouksen alkuosassa kesäkuussa, että suomalaisella teollisuudella näyttäisi olevan edessään hyvät ajat.

– Eletty keskikesä ei ole tätä muuttanut, korkeintaan kirkastanut. Eräät talouden tunnusluvut, muun muassa työllisyysastetta mittaavat, ovat olleet jopa hämmästyttävä hyviä. Toissa päivänä saadut teollisuuden uusia tilauksia kuvaavat mittarit toistavat samaa. Meillä on nyt erinomainen tilaisuus myös teollisuudessa kiihdyttää todella hyvään vauhtiin, hän jatkoi.

Aallon mukaan monet yritykset ovat myös kertoneet hyvistä tuloksistaan tämän vuoden aikana. Samalla hän kuitenkin totesi, että vielä on turhan aikaista ennakoida mitä se tarkoittaa esimerkiksi syksyn palkankorotusten osalta.

– Eiköhän puheet kilpailukyvyn säilyttämisestä ja lisäämisestä ala taas saada uutta volyymia ja onhan näitä puheita toki jo kuultukin. Koskas kapitalistilla nyt niin hyvin menisi, että palkankorotuksista voisi puhua!

Teknologiateollisuuden yritykset eivät voi valita valtakunnallisen sopimuksen ja yrityskohtaisen sopimuksen välillä

Teknologiateollisuus ry päätti tiistaina kokouksessaan lopullisesti sopimustoiminnan siirtämisestä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

– Uskon, että Teollisuusliitto pääsee tosi toimiin sopimusneuvotteluissa uuden, tai pitäisikö sanoa ”uuden vanhan” kumppanin kanssa syyskuun loppupuolella. Silloin pitäisi olla tiedossa, millaisen kumppanin kanssa olemme tekemisissä, Aalto arvioi tilannetta.

Aallon mukaan olennaista on uuden neuvottelujärjestön kattavuus: onko sillä hartioita ja mandaattia neuvotella yleissitovasta sopimuksesta teknologia-alalle.

– Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja päästeli keväällä sammakkoja suustaan todetessaan, että yritykset voisivat ikään kuin odottaa, millaisen sopimuksen uusi yhdistys neuvottelee. Sen jälkeen yritykset sitten valitsisivat tämän sopimuksen ja yrityskohtaisen sopimisen välillä.

Toisin sanoen yritykset tekisivät valinnan neuvotellun valtakunnallisen sopimuksen ja vielä täysin hämärän peitossa olevan, neuvottelemattoman yrityskohtaisen sopimuksen välillä.

– Sanotaan nyt tässä selvyyden vuoksi suoraan, että tämä ei missään tapauksessa käy meille. Teknologiateollisuuden työnantajien on turha odottaa meitä neuvottelupöytään ilman, että tiedämme, millaista ja kuinka kattavaa sopimusta olemme neuvottelemassa. Siis aivan niin kuin tähänkin asti.

– Toinenkin asia on sanottava ääneen. Teollisuusliitto ei ala neuvotella yhdestäkään yrityskohtaisesta sopimuksesta eikä solmi yhtään yrityskohtaista sopimusta teknologiasektorilla ennen kuin meillä on neuvottelutulos Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa.

Aalto totesi, että minkäänlainen sopimusmuotovaihtoehtojen pallottelu ei käy laatuunsa. Työnantajien ajatus neuvottelemisesta ilman sitoutumista on täyttä huuhaata.

– Jos nyt joku ei sitä ole aiemmista puheistamme sisäistänyt, Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset. Ei kukaan muu.

Vastuu sopimusten syntymisen pitkittymisestä työnantajilla

Aalto totesi, että teknologiateollisuuden työnantajaliitto on jostain selittämättömästä syystä halunnut rakentaa kummallisen viidakon entisen, suhteellisen yksinkertaisen sopimismallin sijaan.

– Jos he haluavat pitkittää alan sopimusten syntymistä, kyllä se meille käy. Mutta vastuun tästä ja mahdollisista lieveilmiöistä kantaa kyllä sama työnantajaliitto, joka tosin nyt ei enää ole työnantajaliitto, Aalto murahti puheessaan.

Myös teknologiateollisuuden ristiriitainen viestintä sai Aallolta huutia.

– Yhtäältä he ovat repimässä mahdollisimman suuria eroja yritysten välille niiden solmimissa työehtosopimuksissa. Toisaalta huudetaan jonkinlaista vientivetoista mallia ohjenuoraksi koko maalle ja kaikille yrityksille, julkisesta puolesta puhumattakaan. Eihän tällainen malli voi olla muuta kuin jonkinlainen kollektiivinen sopimus, joka kohtelee kaikkia aika lailla samalla tavalla!

Elinkeinoelämän keskusliiton avaukset kummastuttavat

Aalto kummasteli kuinka Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle kelpaisi vanha malli ja meno nyt, kun talous on noususuunnassa.

– Olemassaolonsa oikeutuksen perään hapuileva EK on toimitusjohtajansa suulla vaatinut veroratkaisujen kytkemistä palkkaratkaisuihin. Eikös se ollut juuri samainen EK, joka oikein sääntömuutoksella päätti lopettaa tällaisten sopimusten teon – siis sopimusten, jossa muun muassa verotusta kytketään yhteen palkankorotusten kanssa, hän kysyi.

– Mikäpä siinä. EK varmaan pystyy ketterästi muuttamaan sääntöjään myös taaksepäin, Aalto jatkoi.

Aallon mukaan palkansaajapuolella ainakin OAJ on vastustanut jyrkästi minkäänlaisen vientivetoisen mallin pystyttämistä.

– En tiedä kyseisen järjestön neuvotteluaikatauluista, mutta ei ainakaan minulla ole mitään sitä vastaan, että OAJ tekee syksyn ensimmäisen työehtosopimuksen ikään kuin malliksi muille. Sehän on tietenkin sitten taas toinen asia, kelpaako tällainen päänavaus muille.

– Varmuuden vuoksi sanon nyt kuitenkin sen, ettei muissa järjestöissä nyt niin kauheasti tarvitse pelätä minkäänlaisen ”vientivetoisen mallin” syntymistä. Sen ovat kaksi työnantajajärjestöä toimillaan ja päätöksillään päättäneet upottaa.

Puutuotesektorilla sorvataan yrityskohtaisia sopimuksia

Teknologiasektorin lisäksi pinnalla ovat myös puutuotesektorin asiat. Aalto kertoi puheessaan, että sillä puolella ei tarvitse arvailla, tehdäänkö yrityskohtaisia sopimuksia.

– Kyllä, niitä nyt sorvataan, puheenjohtaja totesi ykskantaan.

Mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelut ovat jo alkaneet muutamassa yrityksessä. Teollisuusliitto on valmistautunut niihin huolellisesti.

– Lopputuloksesta on aivan liian varhaista sanoa sitä tai tätä, mutta ainakaan toistaiseksi emme ole ajautuneet aivan mahdottomiin tilanteisiin. Toivotaan, että tämä sopiminen alkuhapuilun jälkeen sujuu ainakin kohtuullisesti yrityksissä.

Aalto kertoi, että niin liiton toimistolla, alueilla kuin luottamusmiesorganisaatiossakin on heti Metsäteollisuus ry:n ilmoituksesta lähtien painettu töitä hartiavoimin.

– Avoimia kysymyksiä on tilanteen uutuudesta johtuen edelleen paljon, mutta kyllä ne ajan mittaan ratkeavat. Sitä, venyttääkö tämä neuvottelukierrosta ja mihin asti, en ryhdy vielä arvailemaan.

Kemian sektorilla ja erityisalojen sektorilla neuvottelut normaaliin tapaan

Aalto muistutti puheensa lopuksi, että kemian sektorilla ja erityisalojen sektorilla käydään aikanaan työehtosopimusneuvottelut normaaliin tapaan.

– Niissä alojen työnantajaliitoilla ei ole ollut mitään tarvetta irrottautua hyväksi koetuista neuvottelu- ja sopimuskäytänteistä. Sopimusten lukumäärällä mitattuna nämä alat ovat muuten enemmistönä Teollisuusliitossa.